Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Yksityisyydensuoja

 
Kun suurkone Suomeen saapui
Suomen Fujitsun juuret
Fujitsun historia
OI Atk...
Mikot ja MikroMikot
Patja-historia
OI Atk...
Erkki Eväsoja
  Clarry Herrmann
  Pepe Ollila
  Kari Honkasalo 
Monica Partonen 
Esa Salminen 
Risto Ankio 
Simo Raumavirta
Heikki Kutvonen
Kaapelitehtaan konkarit Seurasaaressa
Seppo Torvinen
Kun suurkone Suomeen saapui
Vain yhden Teletypen tähden...
Sattumuksia 1960-luvulta
Pidän kädessäni kämmenen kokoista levyä, jonka keskellä on kaunista, säännöllistä kudelmaa. Suurennuslasilla katsoen kudelma muodostuu pienistä, kuparilangalla toisiinsa sidotuista rautarenkaista. Tietokoneen muistia, 2000 tavun verran, ja jokainen bitti nähtävissä! Levy painaa 50 grammaa.

Ferriittirengasmuisti on muisto amerikkalaisesta General Electricin GE-600 tietokoneesta, jonka Nokia Elektroniikka hankki 30 vuotta sitten laskentakeskuskäyttöön. Samalla yritys halusi kasvattaa asiantuntemustamme, jota tarvittiin tulevissa myyntiponnistuksissa.

Kyseessä oli suuri hanke. Tietokoneosaston johtajan Raimo Suoniemen johdolla tehtiin mittava kartoitustyö hankinnan kannattavuudesta ja muista seurausvaikutuksista. Kuusi alaryhmää pohti kuukausikaupalla alueitansa, ja työhön osallistui lähes 30 henkeä. Siinä selvisi tietysti myös, että kuussatanen tulee haukkaamaan melko suuren osan koko valtakunnan tulevasta tietokonetarpeesta...

Kävimme myös moneen kertaan tutustumassa ja koeajamassa ASEAlla Västeråsissa olevaa, Euroopan ensimmäistä GE:n suurkonetta. Yhdellä käyntikerralla huomasimme, että Ruotsissa oli siirrytty oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuten nytkin, tietokoneet tehtiin tuolloin Juuri Oikeaan Tarpeeseen eli tilausten perusteella. Koneen toimitusaika oli hieman toista vuotta, kone asennettiin joulukuussa 1970 Salmisaareen. Keskusmuistin koko oli nykymitassa noin 0.8 Mt eli enemmän kuin missään muussa koneessa Suomessa.

Koneen valtti oli sen monikäyttöisyys, kolmiulotteinen GECOS-käyttöjärjestelmä. Eräajoja voitiin suorittaa, eli reikäkortteja syöttää ja rivikirjoittimilla tulostaa, paikan päältä tai etäispäätteiltä. Cobolilla ohjelmoitiin palkanlaskentaa, kirjanpitoa, laskutusta, tavaraseurantaa. Osituskäytön avulla taas saatiin nopeaa apua matemaattisiin ja teknisiin ongelmiin. Ja kaikki tämä yhtaikaa samassa koneessa.

Uutta väkeä tuli suunnitteluun, käyttöön, huoltoon, myyntiin. Moni vieläkin ICL Inviassa työtään tekevä muistelee tulleensa samaan aikaan kun kuussatanen ja monet silloin uudet työtoverit.

Jo seuraavana vuonna julkaistiin kuussataselle jälkeläisiä: 6000-sarjan koneilla käynnistettiin muun muassa pankkien reaaliaikainen toiminta. Ja suvun nimi muuttui Honeywelliksi.

Kyllä suurkonekin joskus kaatui. Kun tapahtumakäsittelyjärjestelmä TPS "putosi", antoi operaattorikäsikirja selvät ohjeet:

TPE tapetaan (ellei jo kuollut) ja aloitetaan uudelleen. Siis
(TP TERM)
TP STRT
Ellei TPE kuole, voi katkaista linjat yksi kerrallaan. Kuolemista on syytä odottaa
useita minuutteja, ellei vain tule, on tapettava koko systeemi EXECUTEa painamalla.

Kuussatanen lakkasi raksuttamasta heinäkuussa 1980.

Toisessa kädessäni on pieni ruskea pahvilaatikko, joka sekin painaa 50 grammaa. Vaikka en olekaan vielä uskaltanut avata sitä, tiedän, että se sisältää lisää muistia nykyiseen tietokoneeseeni. 32 000 000 tavun verran.

Teksti: Seppo Torvinen


Kirjoittaja toimi Honeywell-suurkoneiden tuotepäällikkönä Nokia Elektroniikassa.



Juttu on ilmestynyt Net-lehdessä 10.5.2000

» takaisin

» Historia-etusivu
 
All Rights Reserved. Copyright © 2005 FUJITSU