"Alkuvaiheessa suuret yritykset eivät olleet valmiita ulkoistamaan. Silloin tietotekniikka oli vielä yrityksille kilpailuetu. Tänä päivänä sen avulla etsitään enemmänkin kustannustehokkuutta", toteaa Fujitsun toimitusjohtaja Yrjänä Ahto, jota on tituleerattu myös Patja-palvelun isäksi.

Vuonna 2003 Patja-palveluun liittyi parikymmentä keskisuurta yritystä, joissa on keskimäärin 500 tietotekniikan käyttäjää. Näitä olivat muiden muassa Onninen, Metsä-Botnia, Aker Finnyards, Espoon kaupunki ja Hartela. 

Viime vuonna 2004 tuli sitten isojen asiakkaiden vuoro. Patja-sopimukset syntyivät muiden muassa Alma Median, VTT:n, Elisan, Postin ja Kemiran kanssa.

"Patja on toimintamallina lähinnä sitä, mitä haimmekin. Tarjotuista ratkaisuista se ottaa toimintamme erityispiirteet parhaiten huomioon, ja on myös kustannuksiltaan edullisin. Hyvien referenssien ja henkilöstönsiirtoprosessin lisäksi meille oli tärkeää aluekeskustoiminta", VTT:n tietohallintojohtaja Markku Heikura kuvailee lehdistötiedotteessa syyskuussa 2004.

Mittarit mietinnässä

Patja-palvelun laatua ja hyötyjä on alusta pitäen pyritty mittaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on myös ollut tärkeä peruste useiden asiakkaiden Patja-sopimuksille, esimerkiksi Valiolle.

"Valio edellyttää kumppaneiltaan sitoutumista tavoitteelliseen toimintamalliin, jossa palvelua ohjataan, seurataan ja toteutuman tasoa mitataan järjestelmällisesti", kertoo Valion tietohallintojohtaja Pekka Tanner verkko-Netissä 3/2003.

"Tietohallintoa pitää ajaa kuten bisnestä. Juoksupojan rooliin ei pidä pudota. Kuten liiketoimintaa, myös it-asioita on pystyttävä seuraamaan ja mittaamaan tarkasti", kuvailee Metso IT:n tietohallintojohtaja Pekka Pajalahti verkko-Netissä 4/2003.

 Tietoturva ja mobiliteetti ponnistavat esiin