Kun suurkone tuli Suomeen
Fujitsu ja sen edeltäjäyhtiöt Suomessa ovat kokeneet runsaan 50 vuoden aikana sekä hyviä päiviä että suuria haasteita. Iso yritys pystyy kohtaamaan isojakin ongelmia ja selviämään niistä. Pienehkö yritys saattaa sen sijaan joutua tilanteeseen, jossa tärkeässä asiassa epäonnistuminen taittaa kasvun ja pilaa siihen asti lupaavat tulevaisuuden näkymät.
Fujitsun edeltäjä Nokia Elektroniikan tietokoneosasto oli tällaisen uhan edessä 1960-luvun lopussa. Nykypäivän Fujitsulle Nokia Datalta siirtynyt arvokas perintö olisi saattanut olla varsin toisenlainen jos tämä uhka olisi toteutunut ja Nokia jäänyt toisen luokan toimittajaksi. |
Kuva 1: Kaapelitehtaan Elektroniikkaosaston toiminta käynnistyi laskentakeskuksena Helsingin Salmisaaressa ensimmäisen brittivalmisteisen Elliott-tietokoneen toimituksen myötä 20.9.1960. Sen ajan nörttiporukka poseeraa Elliott-koneen edessä: (vasemmalta) Raimo Suoniemi, Seppo Mustonen, Martti Tienari, Seppo Torvinen, Stig Gustafsson ja Johan Fellman.
Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiö oli käynnistänyt tietokoneiden myynnin ja laskentakeskuspalveluiden toimittamisen 1960-luvun alussa. Kaapelitehtaalla oli hyvät edellytykset onnistua ja näin myös alussa tapahtui.
Vahva kasvu ja erinomainen markkina-asema Suomessa olivat Kaapelitehtaan 1960-luvun menestyksen tunnusmerkkejä.
Suomessa ei ollut vielä yhtään suurtietokonetta, mutta ne tekivät tuloaan pankkien suunnitellessa maailman ensimmäisiä tilitapahtumien reaaliaikajärjestelmiä. Kun vuosikymmen läheni loppuaan, Oy Nokia Ab Elektroniikaksi muuttuneen yrityksen tietokoneosastolla oli vastassaan kaksi suurta haastetta:
- Uskaltavatko erityisesti pankit mutta myös muut suuret yritykset hankkia Nokialta lähivuosina välttämättä tarvitsemiaan suurtietokoneita vai onko IBM sittenkin ainoa tarpeeksi luotettava toimittaja Suomen suurimpiin atk-hankkeisiin?
- Pystyykö Nokia jatkamaan laskentakeskustoimintaa ja kasvamaan siinä sen jälkeen, kun 1960-luvun alkuvuosien vahva rynnistys oli vaihtunut vuosikymmenen loppuvuosien niukkaan kasvuun ja epävarmoihin tulevaisuuden näkymiin kilpailun kiristyessä?
Seuraavassa kerrotaan miten mainittu tilanne syntyi ja miten se ratkesi paremmin kuin moni edes uskalsi toivoa. Todelliset tapahtumat osoittivat jälleen kerran yhteiseen tavoitteeseen uskovien ihmisten voiman.
Kuva 2: "Elliott 803 ei ollut erityisen nopea, joten se jätettiin monesti yöksi suorittamaan tehtäviään. Muistia oli neljä kilosanaa. Reikänauha piti korjata käsin, koneaikaa oli monesti vaikea saada ja silloin oli testattava öisin", muistelee Seppo Torvinen. Elliott 803 -ohjelmoinnin ja testauksen kimpussa ovat Seppo Torvinen ja
Seppo Mustonen. Takana selin istuu Seija Pellinen.
» Kaapelitehtaan tietokoneosaston alkuvaiheita 1960-luvulla
» Historia-etusivu
|
