Kohtalonkysymykset tulevat vastaan ja ratkaisu löytyy
1960-luvun lopussa siihen asti tietokonemyynnissään erinomaisesti menestyneen Nokia Elektroniikan edellä mainitut kaksi elämän ja kuoleman kysymystä tulivat konkreettisesti vastaan.
Kykeneekö Nokia 1970-luvun suurtietokoneitten toimittajaksi Suomen suurimmille asiakkaille?
Nouseeko Nokia uudelleen johtavaksi laskentakeskuspalvelujen toimittajaksi vai pysytäänkö sillä kuihtuvalla uralla, johon oli viime vuosina ajauduttu?
Kymmenen vuotta kasvaneen tietokoneosaston käännekohta oli väistämättä tulossa. Pystyykö Nokia voittamaan kilpailijansa ja nousemaan huipulle vai kääntyykö suunta jolloin Nokia jää kotimarkkinoiden keskisuureksi atk-yritykseksi.
Kuva 6: Tietotyön arkipäivää 1960-luvun lopulla: Seppo Hamilo, Heikki Kutvonen ja Kimmo Witikainen.
Näiden suurten kysymysten edessä oli väistämättä vuoden 1969 alkaessa ennen muuta Raimo Suoniemi. Taakka oli hänen harteillaan, koska muut tekivät koko ajan parhaansa jokapäiväisen liiketoiminnan eteen, mutta Raimon oli päätettävä miten haaste ratkaistaan ja saatava ratkaisulle Nokia-yhtymän hyväksyminen.
Kaikille Raimon tunteneille on selvää, mikä oli hänen kantansa: Nokian on tietenkin noustava Suomen ykköseksi ja tämän toteuttamiseksi tarvitaan tietokonealan suomalaisen historian suurin investointi ja suurin hanke. Nokian on hankittava omaan käyttöönsä sellainen suurtietokone, joka vääjäämättä todistaa asiakkaille Nokian kyvyn ja sitoutumisen sekä samalla mahdollistaa laskentakeskuksen liikevaihdon moninkertaistamisen lyhyessä ajassa.
Nokian on nopeasti rekrytoitava Suomen oloissa ainutlaatuisen suuri määrä uusia asiantuntijoita ja koulutettava sekä heidät että suuri osa nykyisistä ihmisistään niin korkealle asiantuntemuksen tasolle että kaikkiin suurimpiinkin suomalaisiin atk-hankkeisiin Nokia on paras ja myös turvallisin vaihtoehto.
Raimo Suoniemi oli näin päättänyt ja hän sai myös Kurre Wikstedtin vakuuttuneeksi siitä, että tämä on ainoa oikea ratkaisu. Yhdessä he ajoivat tämän päätöksen kaikkien karikoiden läpi maaliin. Nokia tilasi elokuun lopussa 1969 omaan käyttöönsä Suomen ensimmäisen suurtietokoneen. Tämän päätöksen jälkeen seurasi tietenkin varsinainen ponnistus: miten lupaukset lunastetaan ja Nokia osoittaa käytännössä kykynsä asiakkaitten suurten järjestelmien toimittajana.
» GE600-hankintaehdotus 1969
» Kurt Wikstedtin ehdotus uuden suuren tietokoneen hankkimiseksi Nokia Elektroniikalle 1969
» Nokian päätös GE-600-suurkoneen hankinnasta
» Asiakaskirje uudesta tietokoneesta 2.9.1969
» Kokosivun ilmoitus Helsingin Sanomissa 4.9.1969
» Abacus 3/1969: Minkälainen on GE-600-tietojenkäsittelyjärjestelmä
» Henry Ehrstedt: Uuden työntekijän kokemuksia Salmisaaressa vuonna 1969
» Tietokoneosaston käännekohta toteutuu
» Historia-etusivu
|