Vuoden 2000 Patja-mainoskampanjan "älä tee sitä
itse" -sarjan kuvat vangitsevat katseen
ja herättävät miettimään: miksi nainen
seisoo iltapuvussa rautatiesillalla, miksi
kokki nuohoaa savupiippua, miksi lehmä
seisoo ravintolassa?
Kuvista henkivä vahva visuaalinen
kerronta on mainostoimisto Konseptin
visuaalisen johtajan Pekka Nuikin ominta
aluetta.
"Mainosten tekeminen ei ole vaikeaa,
mutta niiden myyminen on", kiteyttää
Pekka Nuikki.
"Mainos arvioidaan mielikuvien
mukaan. Jos sihteeri sanoo, että mainoksen
malli muistuttaa toimitusjohtajaa, homma
menee uusiksi, vaikka siihen olisi jo käytetty
runsaasti rahaa ja vaivaa.
Tietotekniikkayritys on mainossuunnittelijalle haastava
asiakas, koska varsinaisia tuotteita ei
juurikaan voi kuvata. Lisäksi tietotekniset
palvelut ovat niin moniselkoisia, että
niiden mainostaminen vaatii aina myös
muutaman sanan tuekseen.
"Syksyn Patja-kampanjassa etsimme
vastausta ydinkysymykseen: Mikä on
Patja-toimintamallin todellinen etu
asiakkaalle? Vastaus oli, keskity siihen,
missä olet paras eli älä tee sitä itse.
Päätimme, että kuva saa puhua puolestaan,
se olisi mahdollisimman selkeä ja
yksinkertainen. Koska ihmiset törmäävät
päivässä satoihin mainoksiin, tärkeintä
olisi suuri huomioarvo sekä osuvat
mediavalinnat", Nuikki kertoo.
Mainosta varten etsittiin tietoteknistä
infraa vastaavia palveluja yhteiskunnasta.
Asiakkaalle esiteltiin kymmenkunta vaihtoehtoa,
joista ryhdyttiin heti toteuttamaan kahta,
nainen kiskoilla ja kokki katolla
-teemoilla. Tässä kampanjassa myös
mediavalinta oli viesti, mainos julkaistiin
sellaisissa medioissa, joissa esiintyminen
olisi lukijalle pieni yllätys.
Järjestelijä lukee ajatukset
"Suunnittelen otokset tinkimättömästi
ja haluan tismalleen tietynlaista jälkeä.
Koska kuva on nähtävissä ainoastaan minun
päässäni, kuvausjärjestelijän työ ei
ole kadehdittavaa. Ajatuksia lukeva järjestelijä
onkin minulle elinehto", Pekka Nuikki
sanoo.
Eriskummallisten toiveiden tulkinnan lisäksi
järjestelijän niskoille kaatuu likainen työ:
kuvauspaikkojen ja mallien etsintä,kuvauslupien
anominen ja perusteleminen, rekvisiitan
haaliminen milloin mistäkin, puvustuksen
teettäminen. Ja kaikki pitäisi loihtia
mahdollisimman halvalla ja äkkiä. Hyvällä
kuvausjärjestelijä onkin valtava
tuttavaverkosto, joka valjastetaan tarpeen
mukaan käyttöön.
Mainoskuvien järjestelijän työt
ovat olleet Meri Kukkavaaran
vastuulla.
Odottelua ja raakaa työtä
Vaikka idea saattaa vaikuttaa
yksinkertaiselta, on valmiin kuvan takana päiväkausien
raaka työ. Kuvauspaikkoja etsitään välillä
pitkin maata. Kun paikka on löytynyt, pitää
miettiä miten sinne rahdataan kalusto, mistä
saadaan sähköä ja mihin pystytetään
leiri kuvausryhmän huoltotoimia varten. Jos
kuvataan ulkona, pitää sään olla juuri
oikeanlainen, pilvinen tai aurinkoinen,
sopivan hämärä tai täyspimeä. Sade on
yleensä vihoviimeinen vitsaus, joskus sitä
oikein odotellaan.
Oikeaoppisen välineistön hankkiminen
rekvisiitaksi on joskus työlästä, ja työ-
ja käsittelytapojen oppiminen vie malleilta
oman aikansa.
Kuvaussessiot ovat pitkäveteisiä ja
suurin osa ajasta menee odotteluun.
Valaistuksen ja muun kaluston pystytys on
hikistä puuhaa. Saattaa kulua tuntikausia
ennenkuin aurinko laskee juuri sopivaan
kulmaan. Ulkokuvaukset keräävät ympärilleen
uteliaan yleisön, joka innostuu esittämään
kommenttejaan. Yleensä joukkoon osuu yksi
hankaluuksia tuottava pultsari. Jos mukana
on eläimiä, on niiden käsittelyyn
varattava ylimääräinen annos kärsivällisyyttä.
"Olen kuvannut eläimiä tiikeristä
porsaaseen. Jotenkin niiden kanssa on aina
onnistuttu, kerran tosin hirvi puri minua
olkapäähän", Nuikki muistelee.
"Kuvaan otokset yleensä paloina,
esimerkiksi ensin mallin oikealla paikallaan
sitten taustan ja viimeiseksi taivaan.
Lopullinen kuva ei näin ollen ole koskaan
se, miltä se kuvaustilanteessa on näyttänyt.
Muutaman tunnin kestävän kuvankäsittelyn
avulla saan esille sen tunnelman, jota olen
lähtenyt hakemaan."
Näin Patja-kampanjan kuvat ovat
syntyneet:
|