Erkki `Erkkuri´ Eväsoja panosti Kaapelitehtaan tietokoneosastolla asiakassuhteiden hoitoon. ”Ekonomi Eväsoja tuntee erinomaisesti ATK-ammatin ja pystyy hoitamaan miellyttävällä tavalla alan usein vaikeatkin ihmissuhteet”, kirjoitti esimies Raimo Suoniemi Eväsojan työtodistukseen. Lisäksi Eväsoja piti tärkeänä dokumentoinnin ja menetelmien kehittämistä.

Erkkuri Eväsoja meni ekonomiopintojensa loppuvaiheessa Suomen Kaapelitehtaalle opintokirja kourassa kysymään töitä professori Olli Lehdolta. Kaukonäköiset kaverit kun kannustivat, että atk on tulevaisuuden ala - sinne kannattaa hakeutua.

”Näin, että pienikokoinen pojanklopin näköinen mies siellä istuu, mutta enpä arvannut, että hän on professori. Ilmeisesti matematiikan ja saksan taitojeni ansiosta sain paikan ohjelmoijana, koska Siemens 2002 oli tulossa.”

Elektroniikkaosaston johtaja Lauri Saari antoi Eväsojan tehtäväksi suunnitella tilat Siemens-konetta varten Salmisaaren kuudenteen kerrokseen. Kerrosta alemmaksi Kaapelitehtaan pölyiseen rengashalliin tehtiin luentosali. Tähän projektiin Eväsoja myös osallistui.

Marraskuussa 1962 Eväsoja kävi systeemisuunnittelukurssin. Siellä hän loi verkostoja, (vaikkei niistä tuohon aikaan sillä nimellä puhuttukaan) joiden avulla hän sai sittemmin monet kurssilaiset Kaapelitehtaan asiakkaiksi.

Siemensin parista Erkkuri Eväsoja siirtyi Raimo Suoniemen alaiseksi tietokonemyyntiin ja helmikuussa 1965 hän aloitti osaston suunnittelupäällikkönä. Kun kauppoja saatiin, asiakkaat tarvitsivat yleisesti systeemiapua: ”Sanoin myyntimiehille, että lupaa vaan systeemiapua, kyllä minä tekijöitä hommaan.”

Kekseliäisyyttä löytyi

Monista muista Tietokoneosaston työntekijöistä poiketen Eväsojalla oli kaupallinen tausta, joten hän piti asiakkailta tulevaa rahaa tärkeämpänä kuin sisäistä byrokratiaa. Siksi hän panosti asiakassuhteiden hoitoon, ja olikin monella tapaa Suoniemen luottomies.

Asiakassuhteiden hoito edellytti välillä mitä moninaisimpien tempauksien järjestämistä:

“Siemens 2002 -koneella tehtiin tietokoneajoja muun muassa Suomen Sokerin Turengin tehtaalle. Erään asiakastapaamisen yhteydessä oli järjestetty illallinen Hämeenlinnan Hälläpyörä-ravintolassa, jossa oli ohjelmana siihen aikaan Suomessa harvinainen striptease-esitys. Porukalle oli varattu eturivin paikat. Hauska tilaisuus päättyi kuitenkin äkillisesti traagisella tavalla, kun tuli tietoon, että presidentti Kennedy oli ammuttu. Porukka suorastaan selvisi käsiin.”

”Kun Alkolle toimitettiin ensimmäiset Mikko-tietokoneet, piti asiakkaan kanssa ryypätä pari vuorokautta eli sen aikaa kun huolto sai ensimmäiset koneet toimimaan. Rovaniemellä Lapin Kulta järjesti uima-altaalla ponnahduskilpailun, jossa palkintona oli pullo olutta”, Eväsoja muistelee neljän vuosikymmenen takaisia värikkäitä vaiheita.

”Kun Postipankin reaalikoneen käynnistys toteutui, halusimme palkita projektiin osallistuneita. Ilmoitimme asiakkaalle ja omalle väelle, että matkataan Turkuun. Kun bussit olivat lähdössä Helsingistä, kävin kertomassa matkan osanottajille, että koska Turussa on ollut palo, lähdemmekin Tukholmaan. Niin bussit ajoivat laivarantaan. Takaisinpaluu tapahtui minuutilleen samaan aikaan kuin Turusta olisi tultu.”

Metsäkämpällä ja avannossa

1960-luvulla luotiin pohjaa Nokia Datan ja Fujitsunkin aluekeskustoiminnalle, sillä esimerkiksi Kainuusta oli useita asiakkaita: Kajaani Oy, Kajaanin Puhelin, Sotkamon meijeri. Kainuussa puuhattiin monenlaista yhdessä asiakkaiden kanssa: ”Vietimme iltaa metsäkämpällä, uimme avannossa ja olenpa ampunut ilmapistoolilla Maitotytön kanssakin! ”

Eväsoja oli alusta lähtien eli vuodesta 1965 mukana Compuksen toiminnassa Jorma Seppälän kanssa.

”Ingmanin tehtaalla purkitettiin jugurttipurkkeihin mehun joukkoon miestä väkevämpää. Hain Alkon tuotteita ja kuljetin ne Ingmanille. Kylläpä “jugurtti” maistui kokousväelle”, hän muistelee erästä mieliin painunutta Compus-kokousta.

Toimintatapojen vakiointia

Eväsoja piti alusta lähtien tärkeänä kehittää standardeja ja dokumentointijärjestelmiä kehittyvälle alalle. Ne toimivat systeemityön pohjana. Hän laati systeemimapin, jonka etulehdellä oli ohjeet standardien ja menetelmien käytöstä. ”Saat käyttää niitä, kunhan saat niille myös asiakkaita”, sanoi esimies Raimo Suoniemi mappiin tutustuttuaan.

Tämän työn jatkona Eväsoja oli jäsenenä Tietokoneyhdistys ry:n ATK-tutkimuskerhon yleistä systeeminsuunnitteluprosessia tutkivassa työryhmässä, joka julkaisi vuonna 1966 kirjasen ATK-systeemityön rakenne ja sisältö. Ryhmän puheenjohtaja oli Miikka Jahnukainen.

Teksti ja Erkki Eväsojan valokuva: Eila Jaakola

Verkko-Netin Oi ATK -sarja päättyy tähän.