Nokia Datasta Informaatiojärjestelmiin

Päätejärjestelmissä oli vuosina 1983–84 koettu yhä selkeämmin, että erilaisten agenttituotevalikoimien kanssa toimiva Nokia Data rajoittaa oman tietokoneteollisuuden vahvaa kasvua ja etenemistä. Nokia Datan liiketoiminnan prioriteetit määräytyivät tämän laajan kokonaisuuden perusteella ja siinä oma tuotanto oli vain yksi osa.

Kevään 1984 aikana nämä kysymykset nousivat esiin myös Nokian ylimmän johdon asialistalla. Silloinen tilanne todettiin vaikeaksi, mutta kuitenkaan ei ollut valmiutta hyväksyä Heikki Keräsen ajamaa ehdotusta tietokoneteollisuuden nimeämisestä omaksi Nokian teollisuusryhmäksi. Näin syntyi päätös välimuodosta, vaikka se tiedettiin monin tavoin ongelmalliseksi väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Oma tietokoneteollisuus erilleen Nokia Datasta

Nokian keskushallinnon tiedote 4.5.1984 kertoi, että Nokia yhtymän elektroniikkateollisuus jakautuu kahtia. Ammattielektroniikkaan keskittyy Nokia Elektroniikka, jota johtaa varatoimitusjohtaja Kurt Wikstedt.

Kulutuselektroniikkaan keskittyy Salora-Luxor-ryhmä, jota johtaa Antti Lagerroos. Sekä Wikstedt että Lagerroos ovat Nokian johtokunnan jäseniä. Nokia Elektroniikan yrityssuunnittelujohtajaksi on nimitetty Timo HA Koski. Hän toimii Nokia-yhtymän koko elektroniikkateollisuutta koskevissa liiketoiminnan kehittämisprojekteissa yhtymän keskusjohdon alaisena.

Saman Nokian keskushallinnon tiedotteen mukaan Wikstedtin johtama Nokia Elektroniikka jakautuu neljään tulosyksikköön:

• Nokia Informaatiojärjestelmät
• Nokia Data
• Nokia Tietoliikenne
• Nokia Teollisuusautomaatio

Nokia Informaatiojärjestelmien ja Nokia Datan välistä toimialajakoa on muutettu siten, että Informaatiojärjestelmiin (IJ) on liitetty omaan tietokoneteollisuuteen keskittynyt kotimainen ja ulkomainen liiketoiminta.

IJ:n liiketoiminta-alueeseen kuuluvat kotimaiset tytäryhtiöt Softplan ja Typlan sekä Salora-Luxor-ryhmän tietokone-tulosyksikkö. Nokia IJ-tulosyksikön painopistealueina tulevat olemaan oman tietokoneteollisuuden vahvistaminen sekä kansainvälistyminen. Nokia Data keskittyy kotimaan markkinoille ja pohjaa toimintansa Nokian perinteisesti vahvaan agentti- ja palveluliiketoimintaan.

Nokia Data tulosyksikön johtajana toimii Christian Westerlund. Nokia Informaatiojärjestelmät tulosyksikön johtajaksi nimitettiin Heikki Keränen.

» Keskushallinnon tiedote 4.5.1984

Heikki Keränen: Päätejärjestelmien irtautuminen Nokia Datasta

Nämä päätökset olivat järkeviä siltä kannalta, että omasta tietokoneteollisuudesta tuli uudella nimellä oma iso tulosyksikkö agenttituotteisiin toimintansa perustaneen Nokia Datan rinnalle.

Uusi nimi oli saatava, koska kansainvälisillä markkinoilla Päätejärjestelmistä siihen asti käytetty nimi Terminal Systems tarkoitti monen mielestä saattohoitojärjestelmiä. Järjestelystä tuli väliaikainen, koska Wikstedt halusi vielä jatkaa Elektroniikan johdossa, ja Koskelle oli saatava jatkotapahtumien kannalta hyvä asema.

Tero Laaksonen: Toukokuun 1984 organisaatiomuutokset

Heikki Keräsellä oli muutokseen painavat argumentit ja hän kykeni esittämään ne hyvin. Osaamiskysymys oli keskeinen: jos aiomme päästä pankkijärjestelmissä ja POS-tuotteilla kansainvälisille markkinoille, nämä toimialat täytyy osata kokonaisvaltaisesti, myös työasemaverkkojen ulkopuolelta.

Meillä oli useita kunnianhimoisia ihmisiä, jotka halusivat isoille markkinoille ja kokivat, että Nokia Data agenttituotteineen rajoittaa meitä liikaa. Keskushallinnosta tuli kova paine kansainvälisille markkinoille menemisestä, kun Pertti Ruosaari oli saanut Kari Kairamon uskomaan, että omat tuotteemme, esimerkiksi MPS10, ovat poikkeuksellisia ja erittäin edistyksellisiä ja siten kilpailukykyisiä.

Koko "kohtaus" oli kai välttämätön välivaihe matkalla kohti yhtä "Nokia Dataa". Mikään välivaiheen osaratkaisu ei ollut elinkelpoinen, koska se oli tai olisi nopeasti johtanut sekavaan tuotepolitiikkaan ja liian korkeisiin kokonaiskustannuksiin. Tämä on tietysti jälkiviisautta.

Staffan Simberg: Ytimessä kansainvälinen kasvu

Kyllä kysymysten ytimessä oli omaan osaamiseen ja valmistukseen perustuvan teollisuuden luominen ja kansainvälinen kasvu. Nokia oli päässyt kasvun alkuun korkeatasoisilla, kehittyneillä ja ergonomisilla tuotteilla….mutta samalla teollisuusstandardin yleistyminen edellytti suurempaa volyymiä.

Agenttituotteet eivät palvelleet kansainvälistä kasvua eivätkä omaan osaamiseen tukeutuvaa teollista ajattelua. Jopa kansainväliset markkinatutkijat (IDC ja Gartner) epäilivät Nokian kykyä selviytyä pitkässä juoksussa.

Henry Ehrstedt: Muutos oli monelle vaikea

Keskustelin yhden ainoan kerran Wikstedtin kanssa toukokuun 1984 aikana tilanteesta. Kurre näki ja ymmärsi ajan merkit ihmistuntemuksellaan ja vaistollaan. Hän painotti, että Nokian tulee esiintyä asiakkaille mahdollisimman yhtenäisenä kaikissa tilanteissa ja toimintamalleissa. Hänelle organisaation muutos oli vaikea, koska Christian Westerlund ja Kurre olivat koko Nokian uransa ajan ehdottoman lojaaleja toisilleen.

Tästä oli ollut suurta hyötyä myyntihankkeille kasvun, ja välillä ylinopeudellakin tapahtuneen etenemisen vuosina. Kun Christian selitti jonkun asian Kurrelle, niin Kurre uskoi sen, koska "Christian sanoi niin".

Jos Kurrella olisi ollut äänioikeus vielä toukokuun 1984 ratkaisuissa, hän olisi luultavasti äänestänyt tyhjää.

» Henry Ehrstedt: Toukokuu 1984 näkökulmastani

Toimitiloja Helsingin Pitäjänmäelle ja Espoon Kiloon

Nokia teki keväällä 1984 päätöksen vuokrata kolmasosa tietokonehuollon tarpeisiinrakenteilla olevasta Valimotie 21 -toimitalosta Helsingin Pitäjänmäellä.

Raimo Nordfors kertoi muun muassa Kauppalehdelle, että Nokia Elektroniikan tarkoituksena on keskittää toiminnot pääkaupunkiseudulla kolmelle alueelle: Espoon Kiloon (tietokonetehdas), Tapiolaan Keilalahti-projekteineen ja Pitäjänmäelle. Nordforsin mukaan syksyllä 1986 uuteen Valimotien rakennukseen muuttaa noin 700 nokialaista.

Kauppalehti kirjoitti 22.8.1984 Timo HA Kosken haastattelun pohjalta: "Nokian strategia on tarjota kaikkea mutta tehdään itse vain osa. Nokian oma tuotanto, mikrotietokoneet ja MPS10 muodostavat rungon, jonka ympärille kootaan sopivia tuotteita. Vanhimpia Nokian edustuksia on Honeywell, jonka tiimoilta on tällä hetkellä suurin huhumylly liikkeellä. Koski leikkaa siivet huhuilta: "olen varma, että suhteellisesti Suomessa on maailman suurin Honeywell-kanta ja myynti on kasvussa. Meillä ei ole mitään syytä luopua siitä."

Syyskuun 1984 Net-lehti kertoi, että "Syksyn KT-84 messuilla esitellään MikroMikko 2, jonka uusimpina sovellutuksina nähdään suomenkielinen Multiplan ja siihen liittyvät Multigraf-kuvanpiirto-ohjelmisto. MikroMikko 2:n paikallisverkko NetNet esitellään usealla MikroMikko 2 -työpisteellä. Paikallisverkon avulla pystytään käsittelemään yhteisiä tietoja useassa pisteessä, samoin voidaan halutut oheislaitteet jakaa eri päätteiden kesken... Myös Luxorin ABC-mikrotietokoneperhe esitellään Nokian osastolla."

» Mitä uutta MikroMikoissa, Net 7/1984

Nokia Elektroniikan saavutuksia vuonna 1984

Nokian sisäisen paikallistiedotteen 14.12.1984 numerossa oli Kurt Wikstedtin katsaus vuoteen 1984.

Sen mukaan "Päättyvä vuosi on todella ollut täynnä toimintaa. Laskutus on jatkanut voimakasta kasvuaan ja se tulee olemaan noin 1681 Mmk… Taloudellinen tulos jää nyt tyydyttäväksi. Sitä ovat osaltaan rasittamassa monet suurpanostukset tulevaisuuden hyväksi… Henkilökuntamme on kasvanut peräti 15 % ja on nyt 5900. Eniten se on kasvanut Informaatiojärjestelmissä ja Mobirassa… Kaksikymmentä vuotta sitten meille ennustettiin lyhyttä elinikää!"

» Nokia Paikallistiedote 14.12.1984

Ensimmäinen mikrokäyttötuki

MikkoInfo eli ensimmäinen puhelinneuvontaan erikoistunut palvelupiste perustettiin vuonna 1984. MikkoInfo tarjosi neuvoja MikroMikkojen ja niiden yleisohjelmistojen käyttäjille.

» Net 4/1986: Langan päässä MikkoInfo
» Net 3/1995: Käyttötuelle on käyttöä

Elektroniikan johtaja vaihtuu: Koski Wikstedtin seuraajaksi

Elektroniikan tiedote 14.1.1985 kertoi, että "Nokia Elektroniikan pitkäaikaisen johtajan DI Kurt Wikstedtin siirtyessä eläkkeelle 31.7.1985 on hänen seuraajakseen ja samalla Oy Nokia Ab:n johtokunnan jäseneksi nimitetty 1.4.1985 lähtien tekn. lis. Timo H.A. Koski, MBA. DI Kurt Wikstedt toimii eläkkeelle siirtymiseensä asti johtokunnan erikoistehtävissä.

Johtaja Timo Koski (37) on suorittanut tekniikan lisensiaatin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa tietojenkäsittelyopin laitoksella vuonna 1973 ja MBA-tutkinnon INSEAD-instituutissa Ranskassa vuonna 1975. ... Nokia Elektroniikkaan Koski tuli vuonna 1982 ja on viimeksi toiminut siellä teollisuusryhmän yrityssuunnittelujohtajana."

Tero Laaksonen: Nokian ylin johto tahtoi Elektroniikan kasvavan vahvasti ja kansainvälistyvän. Kurre käsittääkseni oli realisti ja "liian varovainen" eikä innolla lähtenyt mukaan korkealentoisiin ajatuksiin. Timo Koski taas oli osa näitä korkealentoisia ajatuksia.

Koskella oli varmaan jo tässä vaiheessa näkemys mitä pitää tehdä ja mitä tapahtuu, kun Nokia Elektroniikka lakkaa olemasta ja se jaetaan osiin. Tältä kannalta ymmärsimme Kairamon valinnan ja nimityksen, vaikka totesimme että Koski liitelee korkealla meidän vaikeitten ongelmiemme yläpuolella. Meillä IJ:ssä tuolloin oli jo saatu sen verran turpiin, että realismi suomalaisen tietokoneen maailmanvalloituksesta rupesi avautumaan.

Heikki Keränen: Vuonna 1984 vallitsi ilmeisesti ainakin Nokia Elektroniikan piirissä sellainen käsitys, että Keränen ja Koski käyvät kovaa kilpailua Wikstedtiltä vapautuvasta paikasta eli kummasta tulee Kurren seuraaja, kun tämä täyttää pian 65 vuotta ja lähtee eläkkeelle. Tämä käsitys oli väärä. Olin ilmoittanut hyvissä ajoin Kairamolle, että en halua Wikstedtin paikalle.

Yleisessä tiedossa ei varmaankaan ollut, että me olimme Kosken kanssa perhetuttuja ja vierailimme toistemme kotona. Olimme olleet perättäisillä liikkeenjohdon kursseilla Ranskassa 1970-luvulla ja kun Timo palasi Suomeen edellisen kurssin päätyttyä, ostin hänen käytetyn autonsa Ranskassa. Yhteinen vapaa-ajan kanssakäymisemme jatkui pitkälle 1980-luvulle.

Timo HA Koski oli aivan tavattoman älykäs henkilö. Hän pystyi luomaan itselleen nopeasti kokonaiskuvan myös hyvin monimutkaisista kokonaisuuksista ja ongelmista. Hänellä oli hyvin voimakas tahto päästä urallaan eteenpäin ja nousta ylimmän johdon tehtäviin. Timo uskoi vahvasti kasvun saavuttamiseen yritysostoilla ja ajoi tarmokkaasti tätä linjaa kuten Salora ja Luxor osoittavat.

Ongelmaksi Nokian tapaisessa yhtiössä muodostui se, että hänen kokemuksensa oli myynnistä ja esikuntatehtävistä mutta ei lainkaan tuotekehityksestä. Timo olisi tarvinnut paljon Nokiaa suuremman yhtiön, jossa hänen parhaat kykynsä olisi voitu täysimääräisesti hyödyntää. Mutkikas ja yksityiskohtiinkin saakka ulottuvaa ymmärtämistä ja osaamista vaatinut Nokia Elektroniikka oli hänen kompetenssilleen liian pieni kokonaisuus.

Informaatiojärjestelmät ja Nokia Data yhdistetään uudelleen

Tero Laaksonen kertoi 8.2.1985 hänelle raportoiville henkilöille, että seuraavan viikon alussa tiedotetaan Informaatiojärjestelmien ja Nokia Datan yhdistymisestä siten että Heikki Keränen johtaa kokonaisuutta.

Maanantaiaamuna 11.2.1985 tuli yleiseen tietoon, että yhdistäminen toteutetaan välittömästi, Christian Westerlundille raportoineet esimiehet raportoivat nyt Keräselle ja aiemmin Kari Raskille raportoineet esimiehet raportoivat Tero Laaksoselle. Tämän yhdistymisen toteuttaminen ja vaikutusten arviointi leimasivat 11.2. alkanutta työviikkoa. Asiakkaiden johtoa informoitiin 12.2. ja sitä seuraavina päivinä. Reaktiot olivat luonnollisesti myönteisiä.

Nokian lehdistötiedotteen 11.2.1985 mukaan "Nokia Elektroniikan tulosyksiköt Nokia Data ja Nokia Informaatiojärjestelmät on yhdistetty yhdeksi tulosyksiköksi nimeltään Nokia Informaatiojärjestelmät. Yksikkö vastaa sekä agentuurituotteiden että omaan tuotekehitykseen ja valmistukseen perustuvien tuotteiden ja järjestelmien markkinoinnista. Yksikön johtajana toimii toistaiseksi DI Heikki Keränen, MBA. Johtaja Keränen on 1.5.1985 lähtien nimitetty Nokia-yhtymän Keskushallintoon hoitamaan lähinnä yhtymän tietotekniikka-alaan liittyviä erityistehtäviä, jossa tehtävässä hän raportoi varatoimitusjohtaja Simo Vuorilehdolle.... Nokia Elektroniikan talousjohtajaksi on nimitetty KTM Christian Westerlund."

» Nokian keskushallinnon tiedote 11.2.1985

Heikki Keränen Mikko-tietokoneen tienraivaajana

Lokakuun 1984 Net-lehti sisälsi Heikki Keräsen haastattelun, jossa kerrottiin mm. "Heikki Keränen on raivannut tietä Mikko-tietokoneelle yli 10 vuotta. Hän ei ole koskaan antanut periksi siinä taistelussa, missä suomalainen tietokone on yritetty torpedoida. Ja vaikka iskujakin on tullut, on menestys ollut kiistaton. Koko ajan on pystytty tekemään aina vain parempaa ja enemmän."

Keränen kuvasi haastattelussa sen hetken tilannetta, jossa sekä Informaatiojärjestelmät että Nokia Data toimittivat suomalaisille asiakkaille tietotekniikkaa.

» Heikki Keränen: Nokian tietotekniikka uusien haasteiden edessä, Net 8/1984

Lauri Sarvilinna: Keränen näki isot linjat ja oli yleisfilosofi, jolla oli omaperäistä sanottavaa monesta asiasta. Koin, että hän oli Päätejärjestelmien isähahmo. Olisiko oma tuotanto lähtenyt koskaan kasvuun KOPin ensimmäisten pankkipäätteiden jälkeen ilman Kerästä?

Matti Heikkilä: Heikki Keränen oli valtavan älykäs ihminen. Hän ajatteli strategisesti ja laaja-alaisesti. Hän pystyi ymmärtämään koko liiketoimintamme laidasta laitaan jopa tarkalla tasolla. Heikki mietti vastaan tulleet asiat joka kantilta, mutta otti nopeasti kantaa. Arvostin hänen älykkyyttään ja osaamistaan. Heikki hoiti hienosti suhteet ylempään johtoon ja Nokian keskushallintoon. Saimme tarvittavat kehitysrahat ja pojat saivat taas keksiä ja rakentaa uutta. Heikistä heijastui jonkinlainen aasialainen henkinen harmonia. Kun hän tuli puhumaan jostain, hän oli aina hymyssä suin ja aina hyväntuulinen oli asia miten vakava ja hankala tahansa.

Juha-Pekka Vihavainen: Heikki Keränen oli psykologisesti käsittämättömän taitava innostamaan meitä. Hän sai joukkonsa kokemaan Nokian oman tietokoneteollisuuden edistämisen "pyhänä" tehtävänä. Me uskoimme siihen niin vahvasti, että se oli mielissämme tärkeimpänä asiana kaikissa toimissamme. Me olimme kuin Keräsen "opetuslapsia", jotka edistivät yhteistä asiaamme.

Kurren 25 vuotta

Maaliskuun 1985 Net-lehti otsikoi pääkirjoituksensa "Nyt on markkinointinimenä NOKIA" ja kirjoitti "Kurt Wikstedtin eläkkeelle siirtymiseen päättyy eräs historiallinen ajanjakso. Sitä kesti tarkalleen 25 vuotta. Kutsukaamme sitä vaikka Kurren ajaksi. Tänä aikana luotiin ja kehitettiin Nokia Elektroniikan koko toiminta.

Samalla rakennettiin Suomeen vankka pohja huipputekniikkaan liittyvän teollisuuden kehittämiselle. Kurren seuraajan Timo HA Kosken on hyvä jatkaa luovaa ja ennakkoluulotonta toimintaa tästä eteenpäin. Itsestään selvää kuitenkin on, että pelkkä asemien säilyttäminen ei riitä. Nyt on kovat puheet kansainvälistymisestä ja kansainvälisestä menestyksestä muutettava sanoista teoiksi.

Kurren asteittaisen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä toteutettiin Nokia Elektroniikassa organisaatiomuutos, jossa yhteydessä Nokian tietotekniikan osaaminen jälleen koottiin yhteen – tällä kertaa Nokia Informaatiojärjestelmät -nimen alle. Moni on kysynyt, eikö Nokia Data sentään olisi ollut parempi nimi kuin Nokia Informaatiojärjestelmät. Varmasti olisi, ainakin markkinointinimenä. Tilanne voidaan nähdä toisinkin, Nokia Datan nimellä tehtiin Nokian huipputekniikan osaaminen tunnetuksi nimenomaan Nokian sisällä ja kotimaan markkinoilla.

Eläkkeelle jäädessään Kurt Wikstedt sai lahjaksi elävän, mustan pässin. Sen luovuttivat Kalle Isokallio, Staffan Simberg ja Timo HA Koski.

Nyt tavoitteena on kansainvälistyminen. Tästä eteenpäin viestinnän painopiste siirtyy yhä enemmän kansainväliseen toimintaan.... Nokia Informaatiojärjestelmille ei tulla aiemman Nokia Datan tavoin luomaan muusta Nokiasta poikkeavaa yrityskuvaa. Ajat ovat muuttuneet. Koko Nokia-Yhtymästä on tulossa huipputekniikkayritys. ... Nyt markkinointinimenä on Nokia."

Paavo Haavikko nimesi vuonna 1988 Suomen Kuvalehteen sata itsenäisen Suomen vaikuttajaa. Kurt Wikstedt oli listoilla maininnalla: "Toi modernin elektroniikan Suomeen ja teki siitä teollisuuden."

» Kurt Wikstedt: Luovuudella, sitkeydellä ja järjestelmällisyydellä pärjätään, Net 7/1985

» Kurt Wiksted: Vakavuus jäi sotaan, ilo yritykseen, Net-lehti 1/1990

Kurt Wikstedt (1920–2011) oli seurueen keskipiste, missä ikinä liikkuikin. Tässä vietetään Mikonpäiviä vuonna 1977.

Informaatiojärjestelmät vauhdissa muutosten jälkeen

Vahvaa eteenpäin menoa kotimaassa

Informaatiojärjestelmien toiminta jatkui keväällä 1985 myönteisessä hengessä. Tietokonealueella oli vihdoin yksi yhteinen liiketoimintaorganisaatio sekä siihen liittyvä omien tuotteitten tuotekehitys ja tietokonetehdas. Asiakkaat kokivat tilanteen hyvänä, kun kaksi rinnakkaista saman alueen organisaatiota oli yhdistetty.

Sisäistä työtä vaadittiin edelleen seuraavien kuukausien aikana, kun eriseuraisuutta poistettiin ja uutta toimintamallia opeteltiin. Pankkiprojekteja hoitavien osastojen yhdistäminen oli toteutettu jo kesällä 1984. Nyt seuraavan vuoden puolella pankkiosastolla oli tältä pohjalta edellytykset hoitaa erittäin suuria ja vaativia KOPin, HOPin ja Postipankin konttorijärjestelmien toteutusprojekteja.

Omat tuotteet olivat hyvin kilpailukykyisiä vuonna 1985. MikroMikko 2 -paikallisverkossa oli uusinta uutta, johon moni iso kilpailija ei vielä kyennyt vastaamaan. Vahva tukiorganisaatio Suomessa sekä kattava huoltoverkosto olivat tärkeitä tekijöitä. Suomen siihen mennessä suurimpien pankkikauppojen voittaminen, kansainvälisen kilpailukyvyn todistaminen Northern Telecom -sopimuksella sekä Kiloon rakenteilla ollut suuri tietokonetehdas tekivät vaikutuksen hyvin moniin asiakkaisiin näiden toimialasta ja aiemmista tietokonehankinnoista riippumatta. Päätejärjestelmien entiseen tuotevalikoimaan nähden uudet edustustuotteet, tärkeimpinä Bullin suurtietokoneet, merkitsivät laajempaa kontaktipintaa asiakkaiden suuntaan sekä liiketoiminnan tuloksen paranemista.

Nokian NetNet-lähiverkko

Kuvaustekstin mukaan "Nokian lähiverkko on väylä, joka koostuu itsenäiseen tietojenkäsittelyyn sekä toistensa kanssa viestimään pystyvistä työasemista. Työasemat, jotka ovat joko MikroMikko kakkosia tai päätemikkoja, yhdistetään verkoksi koaksiaalikaapelilla. Työasemat on liitetty kaapeliin verkkoliitäntäyksiköillä....

Lähiverkko pystyy hoitamaan tietoliikenteen tärkeimpien suurtietokoneiden kuten Honeywellin, IBM:n ja Univacin kanssa. Verkkoon on myös mahdollista saada lisää tietojenkäsittelyvoimaa ja ohjelmistokehitysvälineitä kuten ADA-kieli, tiedonhallintajärjestelmiä jne. Nokian MPS10-tietokoneen avulla."

» Mikä on Nokian lähiverkko? Net-lehti 2/1985

Kotimaan myynnistä Tietokonejärjestelmät-osasto

Informaatiojärjestelmien ja Nokia Datan yhdistämisen jälkeen Tero Laaksonen kokosi yhteisen Suomen myyntiorganisaation, joka sai nimekseen Tietokonejärjestelmät.

Myynti ja asiakasprojektien toteutus oli organisoitu viiteen liitetoimintaosastoon. Osastojen nimet ja johtajat olivat seuraavat: Pankit - Henry Ehrstedt, Teollisuus - Risto Kääpä, Kauppa ja palvelut - Juha-Pekka Vihavainen, Julkinen hallinto - Heikki Salovuori, Jälleenmyynti ja vähittäismyynti - Heikki Kotilainen.

Näiden lisäksi Laaksoselle raportoivat Järjestelmätukiosastosta Heikki Honkio, Markkinointiosastosta Yrjänä Ahto ja Hallinto-osastosta Kari Lounasmeri.

» Kevään 1985 strategiatyön raamit

Pankkiprojektit

Postipankin ja Helsingin Osakepankin edellisenä vuonna käynnistetyt uuden konttorijärjestelmän toteutusprojektit olivat eräitä vuoden 1985 suuria hankkeita. Postipankin järjestelmä valmistui sovitulla aikataululla. HOPin toteutus oli jo pitkällä, kun pankin fuusio Suomen Yhdyspankkiin julkistettiin.

» Postipankin projekti
» Postipankin uusi päätejärjestelmä Net-lehti 5/1985
» HOPin uusi konttorijärjestelmä
» HOP:n uusi pankkipäätejärjestelmä Net-lehti 9/1984

Kalle johtajaksi

Aiemmin IBM:llä ja Nokian Koneteollisuusryhmässä työskennellyt Kalle Isokallio nimitettiin 1.6.1985 lukien Informaatiojärjestelmien johtajaksi.

» Kalle Isokallio: Toimintamme tason mittaa aina asiakas, Net-lehti 4/1985
» Nimitysuutiset Insinööriuutisissa ja Kauppalehdessä

Mikonpäivänä 1985

Mikonpäivän 1985 Net-lehti kertoi, että "Nokia Informaatiojärjestelmien uusi tietokonetehdas Espoon Karamalmilla vihitään 23.9. mutta toiminta tehtaalla on jo täydessä käynnissä. Sijainniltaan Karamalmi on luonnollisin paikka tietokoneiden valmistukselle, sillä esimerkiksi piirilevyt saadaan 200 m päästä omasta piirilevytehtaasta. Alueella on myös IJ:n Laskentakeskus ja Nokia Tietoliikenteen tuotantolaitos. Eri tuotelinjoilta valmistuu tietokoneita, mikrotietokoneita, näyttöpäätteitä, kassapäätteitä ja pankkipäätteitä. ... Tuotantopinta-alaa modernissa tehtaassa on 7000 neliötä ja toimistotilaa 2000 neliötä. Tehdas työllistää 150 työntekijää ja toimihenkilöitä noin 100."

» Kilon uusi tietokonetehdas, Net 7/1985
» Tietokonetehdas nousi harjaan, lehdistötiedote 28.3.1985

Kassajärjestelmien runkosopimus SOK:n kanssa

Marraskuun 1985 Net-lehti kertoi, että "SOK ja Nokia ovat solmineet kassapäätelaitteistoja koskevan runkosopimuksen. Tarkoituksena on muodostaa selkeät puitteet SOK:n ja alueosuuskauppojen huomattaville laitteisto- ja ohjelmistohankinnoille. SOK, alueosuuskaupat ja Nokia Informaatiojärjestelmät ovat yhdessä suorittaneet mittavaa kehitystyötä viimeisen kahden vuoden aikana, jonka tuloksena on jo yhdeksän toimivaa asennusta. Niistä huomattavimpina mainittakoon Sokos-Marketit Kouvolassa ja Raahessa sekä Mestarin Herkut Helsingissä ja Jyväskylässä. Kumpikin sopijapuoli uskoo nyt solmitun sopimuksen luovan hyvän pohjan kotimaisten kassapäätejärjestelmien kehittämiselle vastaamaan entistä paremmin nimenomaan osuuskauppojen tarpeita."

» Runkosopimus SOK:n kanssa, Net-lehti 9/1985
» Lauri Sarvilinna: Myynnistä keskusliikkeille 1980-luvulla

Suuria kasvuprosentteja

Nokia Elektroniikan liikevaihto kasvoi yli 40 prosenttia vuonna 1985. Informaatiojärjestelmien liikevaihto oli yli 1 300 miljoonaa markkaa

» Yhteenvetoa vuoden 1985 saavutuksista
» Tero Laaksonen, Luottamus on haaste, Net-lehden pääkirjoitus 2/1986
» Elektroniikan PTS-kokous 10.2.1986

Itsepalvelu avasi oven STS-pankkiin

Seppo Uitto: Itsepalvelutuotteet

Pankkimyynti laajeni itsepalvelutuotteisiin 1980-luvun puolivälissä. Muistan erityisesti yhden esityskalvon, joka kuvasi pankkikonttorin tulevaisuutta. Siinä näkyi sen aikainen näkemys konttorin itsepalvelujärjestelmästä. Tämä oli vakiokalvo kaikissa asiakaspalavereissamme. En muista kuka tämän kalvon oli tehnyt ja valitettavasti se on jo kadonnut. Joka tapauksessa itsepalvelu sai tuolloin tuulta alleen.

Merkittävää oli, että pitkän evaluointiprosessin jälkeen tulimme valinneeksi NCR-tuotteet pankkiautomaattien perustuotteiksi. Niitähän asennettiin sittemmin tuhansia eri puolella Suomea, ja ovat vieläkin kai automaattien valtamerkki Suomessa. Heikki Kalliolalla oli tässä valintaprosessissa merkittävä rooli. NCR:n pankkiautomaattien tuotantolaitos oli tuolloin Scotlannin Dundeessa. Se oli suosittu vierailukohde asiakkaille, eikä vähiten sen vuoksi, että lähistöllä sijaitsee maailmankuulu St. Andrewsin golf-kenttä.

» NCR-automaatit pankkituotevalikoimaan

Kaupan järjestelmien saavutuksia

Maaliskuun 1986 Net-lehti kertoi Nokian ja isojen myymäläketjujen kassapäätesopimuksista Ruotsissa. Nokia on saavuttanut Ruotsissa tällä alueella 45 prosentin markkinaosuuden.

» Nokian kassajärjestelmät Ruotsissa, Net-lehti maaliskuu 1986

Maaliskuun 1986 Net-lehdessä Lauri Sarvilinna kuvaa Nokian uutta Kaupan MikroMikko-järjestelmää, joka soveltuu hyvin pienille myymälöille. Siinä myymäläjärjestelmän ohjelmisto on MikroMikko 2 -tietokoneessa ja CRS 300 -kassapäätteet on yhdistetty MikroMikkoon NetNet-lähiverkolla.

Samaan aikaan yleistyivät maksukortit, joista Net-lehti kertoi samassa maaliskuun numerossaan.

Maksukorttijärjestelmän mainittiin merkitsevän kaupalle huomattavaa työn vähenemistä ja siten myös rahallista säästöä. Vuonna 1986 muovirahalla maksettiin noin 5-7 prosenttia ostoksista.

» Pienkaupat siirtyvät EAN-aikaan, Net-lehti maaliskuu 1986
» Maksukorttijärjestelmä nopeuttaa muovirahan käsittelyä, Net-lehti, maaliskuu 1986

Mikroista tehokkaisiin työasemaverkkoihin

Nokia Elektroniikan loppu

Nokian organisaatio muuttui 26.3.1986 tiedotteen mukaan siten, että nimitettiin Kairamon johtama hallitus (jäseninä Koski, Lagerroos, Mildh, Nuutila ja Vuorilehto) sekä Vuorilehdon johtama johtokunta, jonka jäseninä olivat teollisuusryhmien johtajat kuten Isokallio. Samalla päätettiin että Nokia Elektroniikka jaetaan 1.6.1986 kolmeksi teollisuusryhmäksi:

1. Nokia Informaatiojärjestelmät, liikevaihto 1300 Mmk, johtajana Kalle Isokallio.
   Nokia Teollisuuselektroniikka (liikevaihto 230 Mmk) liitetään samalla IJ:n osaksi
2. Nokia Radiopuhelimet, liikevaihto 640 Mmk, johtajana Jorma Nieminen
3. Nokia Tietoliikenne, liikevaihto 590 Mmk, johtajana Sakari Salminen.

» Elektroniikan jako, tiedote 26.3.1986

Nokia Elektroniikan Paikallistiedotteen viimeinen numero ilmestyi 30.5.1986. "Kun Elektroniikka nyt kesäkuun alusta lähtien jakautuu kolmeen teollisuusryhmään, Informaatiojärjestelmiin, Radiopuhelimiin ja Tietoliikenteeseen, on luonnollista, että Elektroniikan paikallistiedote samalla lakkautetaan". Lehti sisälsi viidella sivulla kuvineen katsauksen historiaan vuosilta 1960–1985. Sen jälkeen lehdessä oli Kosken haastattelu otsikolla "Miksi Elektroniikka jaettiin".

» Miksi Elektroniikka jaettiin, Paikallistiedote 30.5.1986
» Nokia Elektroniikan tavoitteita 1986

Tuotekehityksessä hirmuinen innostus

MikroMikko 3

Elokuun 1986 Net-lehti kertoi MikroMikko 3 -julkistuksesta 4.6.1986:

• MikroMikko 3 täydentää Mikko-perhettä tarjoamalla entistä laajemman ohjelmistovalikoiman, enemmän suorituskykyä ja uuden ohjelmaympäristön – Windowsin
• Ulkomuodoltaan matalan ja tyylikkään ohjausyksikön (MPS6) voi asettaa lattialle pystyyn tai pöydälle vaakasuoraan
• Kun MikroMikko 2 kehitettiin, sen suorittimeksi valittiin Intelin 16-bittinen 80186. MikroMikko 3:n suorittimena on 16-bittinen Intel 80286
• MikroMikko 3:n käyttöjärjestelmä on MS-DOS versio 3.1. Vaikka MS-DOS 3.1. on yhden käyttäjän järjestelmä, voidaan Windowsin avulla käyttää samanaikaisesti useampia ohjelmia. Kutakin omassa ikkunassaan. Ohjelmasta toiseen siirrytään joustavasti osoitinhiiren avulla. Windows on MS-DOS:n päälle rakennettu laajennus. Siihen sisältyy itse asiassa useita työkaluja. Näitä ovat mm. laskin, kello, kalenteri, Paint-piirustusohjelma ja Write-tekstinkäsittely
• Uusi MikroMikko 3 on toistaiseksi itsenäinen mikro. Tämän vuoden lopulla se on liitettävissä yhdessä MikroMikko 2:ien ja PääteMikkojen kanssa Nokian lähiverkkoon.

» MikroMikko 3, Mikko-perheen kuopus, Net-lehti elokuu 1986

Elokuun 1986 Net-lehti kuvasi IJ:n tuotekehityksen toimintaa:

Tietokoneenteko Suomessa – Raakaa työtä ja riskejä

Nokialaisten tietokoneiden tekijöitä on vähän väliä syytetty suuruudenhulluudesta ja jääräpäisyydestä. Syystäkin. Juuri niitä ominaisuuksia on tarvittu, kun pikku Suomesta on lähdetty onnistuneesti ottamaan mittaa isoista tietokonejäteistä. Nokialaiset tietokoneet, Mikot ja MikroMikot, on tehty käyttäjälle ja sen käyttäjät ovat huomanneet.

» Tietokoneenteko Suomessa – Raakaa työtä ja riskejä Net-lehti 5/1986 sivut 12–15

Pertti Ruosaari: Tuotekehityksen toiminnasta

"Teimme töitä pienissä ryhmissä. Pyrimme ymmärtämään mahdollisimman hyvin hardware/software-rajapinnat. Yritimme myös parhaamme mukaan seurata IBM:n SNA-maailmaa. Innostus ja usko olivat hirmuisia."

Tero Laaksonen: Tuotekehityksen saavutuksista

"Henkilöstö oli sitoutunutta ja venyi hyviin suorituksiin. Kovalla osaamisella ja työnteolla pärjäsimme. Tässä on muistettava, että me olimme seurailija, joka parhaansa mukaan noudatti teollisuudessa vakiintuneita ja vakiintuvia standardeja sekä onnistui aina joskus tekemään jonkin asian muita paremmin."

Raimo Puntala: Tuotekehityksen menestystekijöitä

MikroMikko1 ja MikroMikko2 merkitsivät tuotekehityksen kannalta yhteensopivuushaasteita IBM:n suuntaan. Jälkimmäisessäkään ei vielä ollut IBM-väylää. Tehokysymys oli hyvin tärkeä, koska alkuperäinen IBM PC oli varsin tehoton.

Nokia ei ollut erillisten mikrojen myyjä, painopiste oli pankki- ja kassajärjestelmissä. Kysymys paikallisväylästä tuli hyvin tärkeäksi jo varhain. Nokian oma NetNet-toteutus oli ensimmäisiä maailmassa ja sellaisenaan hyvin käyttökelpoinen.

Eräs menestymisen tärkeä tekijä oli Kutomotiellä koko ajan toiminut tuotekehityksen ja tuotannon tiivis yhteistyö. Tämä toimintamalli erosi perinteisestä, koska tuotekehitys ajatteli alusta alkaen myös tuotantokelpoisuutta ja kommunikoi siitä jatkuvasti tuotannon kanssa. Tämä läheisyys jatkui myös Kilon aikana ja oli Nokialle selvä vahvuus.

Tuotekehityksen aikaansaannoksista näihin aikoihin (ennen Ericssonia) on sanottava, että uskomatonta, mihin päästiin niillä resursseilla ja niillä rahoilla. Meillä oli todella kovia vääntäjiä eikä tunteja laskettu. Normaali työaika oli hyvin monella 8 tunnin sijasta 12 tuntia (mikä merkitsi jo kerrointa 1.5). Meillä oli omanlaatuinen vahva prototyyppikulttuuri, jonka mukaan olimme valmiit menemään ulos work-in-process-tyyppisellä ratkaisulla, jolla hankittiin käyttökokemuksia ja sitten korjattiin. Suurille alan yrityksille tällainen oli mahdotonta.

Pentti Mäkipää: Tuotekehityksen vahvuuksia

Nokian tuotekehityksen vahvuuksia olivat oikeat henkilöt johtopaikoilla ja vastuutehtävissä. Pertti Ruosaaren panos oli vertaansa vailla oleva luova ideanikkari. Hänen lisäkseen jo edellä mainitut sekä muiden muassa Softplanista tullut Jukka Norokorpi olivat avainhenkilöitä johtopaikoilla.

He loivat ja ylläpitivät toimintakulttuuria, joka tarjosi haasteellisia tehtäviä, oli avoin ja vapaa, yritteliäisyyttä suosiva ja palkitseva. Ideointivauhti oli kova. Siinä toimintakultturissa monet viihtyivät vuodesta toiseen. Muutamat katsoivat parhaaksi siirtyä helpompiin tehtäviin.

Meillä moni asia loksakti kohdalleen. Jo 70-luvulla alkanut pitkä kehitystyö toi kokemusta, jota voitiin hyödyntää uudemmissa järjestelmissä. Keskeinen tekijä oli se, että saimme meihin luottavia isoja edistyksellisiä asiakkaita, joitten tarpeet, tilaukset ja pitkämielinen suhtautuminen antoivat meille hyviä tilaisuuksia.

Nokian oma elektroniikkaliiketoiminta sekä sen innokas ja sitkeä tietotekniikkayksikkö tarjosivat asiakkaille toimivan vaihtoehdon, joka toimitti asiakaskohtaisia räätälöityjä it-ratkaisuja. Sellaisten saaminen ulkomaisilta toimittajilta koettiin asiakkaiden piirissä paljon hankalammaksi. Tarjosimme ja toimitimme kilpailuetuja.

Yksi avainasia oli se, että monet tekemämme tekniset valinnat osoittautuivat oikeiksi ja kestäviksi myös pitkällä tähtäimellä. Esimerkkinä vaikkapa paikallisverkkoarkkitehtuuri, MS-DOS- ja IBM-yhteensopivat tiedonsiirtokäytännöt.

Nokiassa elektroniikka oli tuolloin yhtiötasolla keskeinen painopistealue, mikä merkitsi pitkämielistä suhtautumista toimintaamme, eivätkä myöhästymiset aiheuttaneet toiminnan lopettamista. Asiaa auttoivat Nokian muut tuottoisat liiketoiminnat.

Henry Ehrstedt: Myynnin ja tuotekehityksen tiivistä yhteistyötä

Tuotekehityksen, pankkimyynnin ja pankkijärjestelmien toteutusprojektien yhteistyö oli hyvin tiivistä 1980-luvulla. Jo myyntivaiheessa tuotekehityksen edustaja oli paikalla monessa asiakastapaamisessa.

Lopullinen asiakkaalle ehdotettava järjestelmäratkaisu syntyi Kutomotien karuissa kokoushuoneissa myynnin kuvatessa asiakkaan vaatimuksia ja tuotekehityksen henkilöiden piirrellessä kymmenille fläppitauluille järjestelmän eri komponentteja.

Tarjous syntyi usein puhtaaksikirjoittamalla paksu röykkiö näitä papereita. Kun ratkaisu oli esitelty asiakkaalle, palattiin Kutomotielle, ja jätettiin asiakkaalta käsiin saatu seuraavan vaiheen ongelmavyyhti tuotekehityksen henkilöiden ratkottavaksi.

Joskus myyntiprojektin loppuvaiheessa tie uhkasi nousta pystyyn, kun asiakas ilmoitti, että tämä ei meille käy. Silloin asiakkaan luo vietiin Pera Ruosaari. Yleensä ratkaisu löytyi siinä keskustelussa tai sitten Pera lupasi asiakkaalle, että tuotekehityksen työsuunnitelmia muutetaan niin, että halutut piirteet tulevat mukaan.

Yhteistyö oli siis todella erilaista kuin isoilla kilpailijoilla. Heidän myyntinsä tarjosi suomalaisille pankeille toisella mantereella kehitettyjä tuotteita, joiden ominaisuuksiin kukaan Suomessa ei voinut mitenkään vaikuttaa.

Vastapainona olivat tietenkin aikatauluongelmat. Tuotekehitys ponnisteli pienillä resursseilla isoja töitä. Aikataulut olivat usein hyvinkin tavoitteellisia, eikä niihin moniin suuntiin vetävien paineiden alla päästy.

Useassa tapauksessa vaativia uusia piirteitä kehitettävänä oleviin tuotteisiin oli luvattu asiakkaalle viimeisessä hädässä juuri ennen ison hankkeen päätöksentekoa. Tuotekehitys joutui usein sitomaan huipputekijöitään toteutusprojektien ongelmien ratkaisemiseen odotettua paljon enemmän, ja tästä seurasi uuden kehittämiseen viiveitä. Kaiken kaikkiaan tuotekehityksen aikataulut venyivät välillä pahastikin, ja taas tarvittiin Ruosaari asiakkaan luo selittämään, miten tästäkin suosta päästään kuiville.

Lauri Sarvilinna: Menestyksen taustoista

Kun siirryimme kesällä 1984 toimialakohtaiseen organisaatioon, tuotetuen henkilömäärä oli kuusinkertaistunut viidessä vuodessa. Olimme saaneet korkeakouluista parasta opiskelija-ainesta, jolla oli oppilaitosten tuorein tieto.

Tukiosaston jaospäälliköt olivat noin 35-vuotiaita ja osaston keski-ikä oli ehkä hiukan päälle 25 vuotta. Muualla päätejärjestelmissä tilanne oli samankaltainen.

Tuotekehityksen kovilla nimillä Ruutu, Puntala, Törnvall, Kahelin jne. oli nuorekkaat ryhmät ympärillään. Henkilöstörakenne oli kehittynyt tällaiseksi sattumalta kasvun aiheuttaman pakon edessä. Mutta tuolla henkilöstöllä pystyi tekemään ihmeitä. Vaikka osaamisen lähtötaso ei aina olisi ollut alan vakiintuneiden toimijoiden tasolla, niin kyky oppia uutta oli sitäkin parempi. Vaikka lähtöpiste olisi alempana, niin kulmakertoimen ollessa osaamis/aika koordinaatistossa paljon suurempi, voidaan äkkiä ajaa edelle.

Toisaalta firma, joka pääsee suoraan liikkeelle uuden teknologian aallossa, on vahvoilla. Perinteisten toimijoiden on lähes mahdoton kamppailla niitä vastaan. Vakiintuneilla toimijoilla on rasitteena toimintansa vanha painolasti ja siinä ympäristössä kehittyneet toimintamallit. Kun alalla tapahtuu teknologiamurros, niin sen nopeasti omaksuva haastaja saa helposti etulyöntiaseman. Minikonevaltias Digital ja kassakonevalmistaja NCR putosivat yllättävän nopeasti. Myös Datasaab oli ollut kova sana 1960-luvun lopulla, mutta Ericsson-kaupan aikaan väki oli jo ukkoutunutta. Myös ICL:ssä 1990-luvulla näki, että Englannissa päätökset viime kädessä tekevä ylin johto oli ihan pihalla ratkaisuissa, joiden taustat heidän olisi pitänyt ymmärtää.

Kurt Wikstedtin selitys Nokian menestykselle oli:

1. Uusimpaan teknologiaan perustuvat laadukkaat tuotteet
2. Kovat hinnat
3. Huonot palkat

Kurren lista ei ollut pelkkä huuli. Kansainvälisten suuryritysten paikallinen henkilökunta piti paljon enemmän huolta omista eduistaan, eikä yritykseen sitoutuminen ollut läheskään yhtä vahva kuin Nokialla.

Edellä kuvattu uuden teknologian uhka on tosi pirullinen markkinajohtajalle. Erilaisia uhkatekijöitä nousee jatkuvasti esiin. Vääriä signaaleja niistä on 95 %, eikä niihin kannattaisi reagoida, vaan jatkaa omalla linjallaan. Mutta kun killer-tekniikka lyö itsensä läpi, kaikki on jo myöhäistä, ellei sen tuloon ole osattu varautua. Analogia: Armeija voi riemuita, ettei ole ostanut vuosittain aseita, koska ne olisivat jo vanhentuneita tai että niitä saa nyt halvemmalla. Mutta jos sota syttyy, taistellaan tyhjin käsin.

Työasemaverkot operatiivisiin sovellutuksiin

Teholtaan nopeasti kasvaneet mikrotietokoneet ja niitä yhdistävät työasemaverkot tarjosivat vuoden 1986 paikkeilta alkaen konkreettisia mahdollisuuksia myös operatiivisten sovellutusten toteuttamiseen.

Nokia Informaatiojärjestelmät oli Suomessa ensimmäinen iso toimittaja, joka esitti asiakkaille tällaista vaihtoehtoa perinteisille minikonesovellutuksille. Suuret kansainväliset kilpailijat torjuivat Nokian esittämän linjan epärealistisena "vasta kaukana tulevaisuudessa siintävänä mallina". Jyrkintä kieltä aiheesta käytti "minikonevalmistajien IBM:n" maineen 1970-luvulla hankkinut DEC, jonka pääjohtaja Olsen julisti mikrojen olevan leikkikaluja, jollaisia ei yritysmaailmassa tarvita lainkaan.

Informaatiojärjestelmien liiketoiminnan kärki ja pääviesti asiakkaille vuonna 1986 oli jo selkeästi: "työasemaverkkojen teho ja mahdollisuudet tulevat kasvamaan lähivuosina jyrkästi ja nämä järjestelmät voidaan toteuttaa aivan eri kustannustasolla kuin minikone- tai suurkoneratkaisut".

Kansainvälinen toiminta laajenee

Staffan Simbergin tiedotteen 23.9.1986 mukaan Informaatiojärjestelmien International Operations on organisoitu uudelleen. Country Managerit ovat Ruotsissa Kjell Strömlid, Norjassa Seppo Ruikka, Tanskassa Aage Hauge ja Saksassa Helmut Hajek. UK:n yhtiö lakkautetaan vuoden 1986 lopussa.

Staffan Simberg: Kansainvälinen toiminta eteni näihin aikoihin liian hitaasti. Sitä vaikeuttivat erityisesti kova hintakilpailu ja de facto -standardit. Monipaikallinen joustava toimintamalli ei ollut skaalautuva vaikka konsepti oli hyvä. Emme saaneet järjestelmämyyntiä lentämään Pohjoismaissa ja puhdas laitemyynti oli kannattamatonta.

Tero Laaksonen: Informaatiojärjestelmien budjetit kansainväliseen toimintaan olivat aina erittäin kovat, mutta panostukset vähäisiä. Tuotteidemme kilpailukyky Suomen ja Ruotsin ulkopuolella ei missään vaiheessa ollut hyvä ja niissä oli usein joku tekninen ongelma. Toisaalta niillä markkinoilla myydyissä tuotteissamme ei ollut mitään erityistä, ne olivat seurailijan tuotteita. Hinnoittelukykymme ei ollut hyvä. Meillä ei missään vaiheessa ollut mahdollisuutta panostaa kunnolla etabloitumiseen johonkin uuteen maahan, olisi pitänyt investoida paikalliseen tukeen, huoltoon, myyntitaitoon, markkinointiin jne. Toimintamme oli liian harrastelijamaista. Ruotsissa kävi vielä niin, että suurimpien pankkien konttorijärjestelmien uusimisen ajoitus oli meidän aikatauluihimme nähden "väärä".

Omat tuotteet pääroolissa

Joulukuun 1986 sisäisessä lehdessä Tero Laaksonen totesi mm. : "Paras on noudattaa Kurren lakia. Painakaa nyt p-le tämä vuosi kovaa, niin sitten helpottaa. Tämä laki on pätenyt joka vuosi".

Vuoden 1986 lopussa Informaatiojärjestelmien henkilömäärä oli 3 630. Tietojärjestelmäyksiköiden vahvuus oli: kotimaan myynti 1 256, kansainvälinen toiminta 260, tuotekehitys 388 ja tietokonetuotanto 248, nämä yhteensä 2 152. Datasiirrossa oli 424 henkilöä, teollisuuselektroniikassa 531 ja komponenttiosastolla 260.

Tietojärjestelmien johtoryhmän kokouksessa 10.12.1986 kerrottiin, että Nokia luopuu Keskuskadun tiloista, joissa myynti on toiminut vuodesta 1970 lähtien. Siellä olevat henkilöt muuttavat helmikuun 1987 aikana Hiomotien toimitaloon Pitäjänmäelle.

Laaksosen tiedotteen 5.1.1987 mukaan Nokian Laskentakeskuksen palvelukeskustoiminta siirtyy Tietotehtaalle. Tämä käsittää yhteensä noin 150 henkilöä ja 60 miljoonaa markkaa laskutusta. Informaatiojärjestelmille jää toiminnoista IBM-palvelukeskus, Kansainväliset tietojärjestelmät, pienkonejärjestelmät ja tietopalvelu (Maksutieto). Näiden yksiköiden päälliköt raportoivat edelleen Heikki Sarsolle. Nokiasta tulee 10 prosentin omistuksella Tietotehtaan toiseksi suurin osakas. Nokia-konserni siirtyy käyttämään Tietotehtaan palveluja.

Tero Laaksonen: "Laskentakeskuksen myyntipäätös tuli minulle Kallelta [Isokallio] ilmoitusasiana. Arvelen, että hän ei uskonut Laskentakeskuksen tulevaisuuteen ja toisaalta yhtiötä haluttiin fokusoida."

» Tietojärjestelmät vuonna 1986
» Mikromarkkinat 1986: Nokia johtaa PC-myyntiä, Nokikkain-lehti 2/1987

Isokallio tarjoaa fiksuille vapaat kädet

Tammikuun 1987 Net-lehti sisälsi Kalle Isokallion haastattelun otsikolla "fiksuille vapaammat kädet". Isokallion mukaan "Kukin tehköön tyylillään, kunhan tulee tulosta". Hän sanoo, että Raamattu on ehkä paras yrityskulttuurikirja. Se määrää toimintaetiikkaamme enemmän kuin mitkään muut opit. Isokallio sanoo pyrkivänsä joustavaan organisaatioon. Toimintaa on tehnyt joustavammaksi myös se ahkerasti sovellettu Isokallion periaate, että helpompaa pyytää anteeksi jälkikäteen kuin lupaa etukäteen."

» Net-lehti 1/1987: Kalle Isokallio: Fiksuille vapaammat kädet
» Net-lehti 3/1988: Kalle Isokallio: Johdon tietojärjestelmä on kevyt ratsuväki
» Iltasanomat 25.10.1986: Kalle Isokallio: Kaleerilaivassa olisi helppoa
» Insinööriuutiset 13.5.1988: Isokallio julkistaa muistelmansa

MikroMikko 3TT

Huhtikuun 1987 Net-lehti kertoo MikroMikko 3TT:n julkistuksesta. "Se soveltuu lähiverkon tehokkaaksi työasemaksi, mutta se toimii myös erillisenä yhden käyttäjän mikrona. Laitteiston käyttöjärjestelmä on MS-DOS 3.2. joka mahdollistaa MS Net -verkkokäytön. Niinpä 3TT on liitettävissä yhdessä MikroMikko 2:n, MikroMikko 3:n, MPS10-palvelukoneiden ja PääteMikko-työasemien kanssa MikroMikko-verkkoon ja Nokian Tiimi-työryhmäjärjestelmään."

» MikroMikko 3 TT Mikko-perheen kuopukseksi, Net-lehti 3/1987
» Mainos: MikroMikko 3TT, Tuhat Tulimmaista! 1987

Myyntiprojekti OKOlle

Pertti Ruosaari: Keväällä 1987 ratkenneesta OKOn konttorijärjestelmäkaupasta käytiin kovaa kilpailua. Unix oli vahvasti esillä joidenkin OKOn henkilöiden mielessä.

Vein Risto Ankion Tukholmaan tapaamaan siellä vierailulla ollutta Bill Gatesia. Järjestimme privaatin tapaamisen, jossa Gates kuvasi juuri silloin esillä olleita IBM:n PS/2 ja Micro Channel -julkistuksia. Hän vakuutti myös, että unixilla ei tule olemaan roolia mikrotietokoneitten käyttöjärjestelmänä. Tällä käynnillä oli selvä vaikutus Nokialle myönteisen päätöksen syntymiseen OKOssa.

» OKO:n konttorijärjestelmävalinta

Kesäkuun 1987 Net-lehti kertoi, että "OKO on ottanut avoimen ratkaisun. Se on avoin järjestelmäratkaisu, johon Nokia toimittaa ohjelmistollisesti järjestelmän rungon sekä tuhat MikroMikko 3:sta.... Konttorien uudet järjestelmät perustuvat lähiverkkoihin ja niillä katetaan kaikki konttorin työasematarpeet. Teollisuusstandardin mukaisissa mikroissa toimii MS-OS/2-moniajokäyttöjärjestelmä, jolla työasemalla voidaan käyttää useampaa ohjelmaa samanaikaisesti. "

Net-lehden kansikuvassa ovat tekniikkajaoston päälikkö Olavi Maanavilja (vasemmalla) ja pankkijärjestelmäosaston päälikkö Heikki Salo.

» Risto Ankio: OKO otti avoimen ratkaisun, Net-lehti 4/1987
» STS:n pankkipääteprojekti Net-lehti 4/1987

Nokia kassapäätejärjestelmien kärjessä

Elokuun 1987 Net-lehti kertoi, että Nokia on selvästi nykyaikaisten kassapäätejärjestelmien markkinajohtaja Suomessa. EAN-lukua käyttäviä järjestelmiä oli markkinatutkimuslaitos Marketindexin mukaan kesäkuun 1987 alussa 135 päivittäistavaramyymälässä. Nokialla oli näistä lähes 50 %:n markkinaosuus. Seuraavaksi suurimpien toimittajien markkinaosuudet ovat 10 % tasolla. Kassapäätteitä oli näissä järjestelmissä yhteensä 945 ja näistä 47 % oli Nokian toimittamia. Uusimpiin EAN-asennuksiin sisältyvät myös maksukorttien lukulaitteet.

» Citymarketit vauhdilla EAN-aikaan, Net-lehti elokuu 1987
» EAN-viivat yhteiseksi iloksi Sokos-Market Kouvolassa, Net-lehti elokuu 1987
» Maksukorttijärjestelmällä rahastus ripeäksi, Jyväskylän Prisma, Net-lehti, elokuu 1987
» Ostoksilla Tukholmassa, Net-lehti, elokuu 1987

Mikonpäivät 1987

Mikonpäivät pidettiin risteilyllä Sally Albatrossin -laivalla.

Tero Laaksonen totesi SallyNetissä: "MikroMikko on Suomen suosituin mikro. Se jo sinänsä on hyvä syy viettää Mikonpäiviä. Tehtaaltamme on toimitettu jo 37 000 MikroMikkoa ja yli 6 500 Mikko-tietokonetta (joita edelleen valmistetaan). Nokia on suurin paikallisverkkojen toimittaja Pohjoismaissa. Tällä hetkellä kehityksen avainsanoja ovat standardointi ja tuottavuuden edistäminen."

» SallyNet on Net-lehden erikoisnumero, joka tehtiin MikroMikko 3 -tietokoneella ja PageMaker-julkaisuohjelmalla risteily-yön aikana ja jaettiin aamulla Mikonpäivän 1987 vieraille. Painos oli tuhat kappaletta.

Kansikuvassa ovat Postipankin tietotekniikasta vastaava johtaja Mikko Ruokonen ja Sallyn perämies Sture Sviberg.

» Mikkoa juhlittiin merellä, Net 7/1987
» SallyNet, Net-lehden erikoisnumero 1987

IBM-yhteensopivuus elinehtona

Raimo Puntala: IBM-yhteensopivuus oli tuotekehityksen kannalta jatkuva iso haaste. BIOS oli iso keskustelujen aihe IBM:n korostaessa omia patenttejaan. Samaan aikaan Nokia oli kehittänyt ratkaisun näytön vahvan säteilyn eliminointiin ja saanut tälle patentin. Oli selvästi nähtävissä, että IBM rikkoi monin tavoin tätä patenttia. Tältä pohjalta saimme IBM:n kanssa aikaan ristiinlisensointisopimuksen ja olimme turvassa BIOS:n suhteen.

MicroChannel oli myös pitkäaikainen pelon aihe ja kova ponnistus. Kävimme muun muassa neuvottelemassa IBM:n kanssa Boca Ratonissa Floridassa mahdollisuudesta ostaa heiltä MicroChannel-komponentteja. Tällaiseen sopimukseen ei kuitenkaan päästy.

Pertti Ruosaari: Kilpailutilanne oli vaikea, kun IBM toi markkinoille OS/2 Extended Editionin ja MicroChannelin sekä uhkasi puuttua heti mahdollisiin patentteja rikkoviin kopiointeihin. Compaqin ympärille syntyi sitten jonkin ajan kuluttua EISA-väylä.

» Tuotekehityksen PTS 17.08.1987

Pentti Mäkipää: Perusratkaisut, jotka olimme valinneet 80-luvun alussa mikrotietokonejärjestelmiin, olivat oikeat ja saatoimme jatkaa kehitystä niiden pohjalta. Työasemiin ja palvelimiin pystyttiin tuomaan lisää tehokkuutta. Saatoimme hyödyntää komponenttiteknologian uusinta kehitystä ja tuoda aiempaa halvemman, pienemmän ja kuitenkin tehokkaamman mikrotietokoneen markkinoille.

Ericsson-sopimus kasvun välineenä

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivuilla 234–246 muun muassa näin:

Nokia osti oman datadivisioonansa kokoon nähden erittäin suuren Ericsson Datan loppuvuonna 1987. Selitystä yrityskauppaan on etsittävä kahdelta suunnalta. Tärkein tekijä myös tässä kaupassa oli epäilemättä Nokian yleinen strategia. Nokialla pyrittiin kaikkia toimialoja edistämään kansainvälisin yritysostoin. Toisaalta Euroopassa uskottiin tuolloin yleisesti tietotekniikan läpimurtoon.

[Simo] Vuorilehdon muistaman mukaan päätös Ericsson Datan ostamisesta syntyi siten, että Kari Kairamo ja Electroluxin vetäjä Hans Werthen sopivat asiasta. Hankkeen vetäjäksi oli ehdolla Timo Koski, mutta Kairamo ei ilmeisesti tätä halunnut, minkä jälkeen Vuorilehto ehdotti Kalle Isokalliota. "Kairamo määräsi minut ostamaan", Vuorilehto muistaa. (viite 465 Simo Vuorilehdon haastattelu 5.6.2001 Häikiö).

Suurin ostos ja uusi päätoimiala kulutuselektroniikka annettiin Antti Lagerroosin saneerattavaksi ja johdettavaksi. Datan sai saneerattavakseen Kalle Isokallio.

Yrjänä Ahto: En ollut kuullut mitään kaupan valmistelusta ennen joulukuuta 1987, jolloin Kalle kutsui huoneeseensa, löi käteen paksut mapit ja sanoi, että tee julkistus- ja markkinointiaineistot ynnä tarvittavia esityksiä eri kielillä. Kun olin menossa huoneesta ulos, niin Kalle huusi perään: kuule Yrjänä, sinä muutat sitten Ruotsiin. Teimme nopeasti pyydettyjä materiaaleja yhdessä Nokian keskushallinnon kanssa, esittelimme tulokset, Kairamo hylkäsi ne, teimme uudet jne.

Ericssonin tietokonetoiminta oli ollut edelliset vuodet alamäessä. Henkilöstö oli odottanut jonkinlaista pelastusta ja otti siinä mielessä hyvin vastaan yhdistymisen Nokia Datan kanssa. Saimme Ruotsin toiminnan hyvin haltuun, ja siihen kiinnitettiin paljon huomiota. Claes Nordwall oli pätevä johtaja Ruotsissa.

Ericsson-kaupan julkistus

Nokian tiedotteen mukaan Nokia osti Ericssonin Dataryhmän ja Davan 20.1.1988 julkistetulla kaupalla.

"Nokia Informaatiojärjestelmät, Ericsson-yhtymän Dataryhmä ja Oy Dava Ab yhdistyvät Nokia Data Systems Ab:ksi. Uuden yrityksen toimitusjohtajaksi siirtyvän Kalle Isokallion mielestä kauppaan liittyvät synergiaedut ovat ilmeiset. Osapuolet täydentävät toisiaan tuotteissa, vahvoissa toimialoissa ja maantieteellisesti."

Nokian ja Davan asiakkaille järjestettiin tiedotustilaisuus 21.1. Tero Laaksonen kertoi tilanteesta ja vastasi kysymyksiin.

Kaupan seurauksena Nokia nousee Pohjoismaiden suurimmaksi ja Euroopan 7. suurimmaksi tietotekniikka-alan yritykseksi. Nokia on myös Euroopan toiseksi suurin tietokonepäätteiden valmistaja. Nokia Data Systems Ab:n yhteenlaskettu liikevaihto viime vuodelta on lähes 5 miljardia mk ja se työllistää n. 8 000 henkilöä. Yrityksen pääkonttori on Kistassa, Tukholmassa.

Isokallio kertoo, että nyt tehdystä kaupasta on keskusteltu jo parisen vuotta, mutta varsinaiset neuvottelut käytiin muutamassa kuukaudessa. Kyse on pohjoismaisen tietotekniikan toimialarationalisoinnista. ... Nokia halusi vahvistaa asemaansa tietotekniikkatoimittajana ja Ericsson halusi keskittyä tietoliikenteeseen. Nokia Data Systems Ab:ssä Ericsson on mukana 19.9 % osuudella."

» Nokia ostaa Ericssonin Dataryhmän ja Davan, Net-lehti 2/1988
» Nokia ostaa Ericssonin Dataryhmän ja Davan, pääkirjoitusaukeama, Net-lehti 2/1988

Helsingin Sanomissa yrityskauppa oli 21.1.1988 etusivun pääuutinen. Lehti kertoi mm. "Nokia on tehnyt jo toisen miljardiluokan yrityskaupan kuukauden sisään ostamalla ruotsalaisen LM Ericssonin tietokonetuotannon. Kaupan yhteydessä Nokian ja Ericssonin tämän alueen toiminta yhdistetään Nokia Data Systems Ab -nimiseen yhtiöön, josta Nokia omistaa 80,1 ja Ericsson 19,9 prosenttia.

Uuteen yhtiöön siirtyy erillisellä kaupalla myös Suomen tietotekniikka-alan suuryrityksiin kuuluva Dava, jossa Ericsson on ollut vähemmistö- ja Valmet enemmistöosakkaana osuuksin 60–40. Davalla on n. 600 työntekijää ja sen toiminnan yhdistäminen Nokia-konsernin tietotekniikkatoimintoihin on Nokia Datan ja sen uuden johtajan Kalle Isokallion lähiaikojen kiireisimpiä tehtäviä."

» Helsingin Sanomat 21.1.1988
» Nokia ostaa Davan
» Helsingin Sanomat 28.1.1988
» Davan haltuunotto

Nokia Data tähtää kovaan kasvuun

Helsingin Sanomat kirjoitti 8.3.1988 mm. "Nokian tietokonemiesten päätä ei palele. Yhtiö osti tammikuussa itseään suuremman tietokonevalmistajan, ruotsalaisen Ericssonin tappioita keränneen tietokonetuotannon. Kaupasta syntyi Nokia Data.

Toimitusjohtaja Kaarlo Isokallion mukaan yritys aikoo päästä viidessä vuodessa useissa Euroopan maissa kolmen suurimman atk-yhtiön joukkoon. Tämä edellyttäisi kymmenen prosentin markkinaosuuden saavuttamista. Ensimmäiseksi Isokallio katsoo Länsi-Saksaan, seuraavina listalla ovat Ranska, Espanja ja Hollanti. Jos kaikki onnistuu, Nokia Datan liikevaihto nelinkertaistuu viidessä vuodessa 20 miljardiin markkaan."

» Helsingin Sanomat 8.3.1988
» Nokia Dataa muodostetaan, Net-lehti 3/1988
» Nokia Datan toiminnan lähtökohdat, Net-lehti 4/1988
» Uuden Nokia Datan tuotteet Pohjoismaissa, Net-lehti 4/1988

Tero Laaksonen: Ericsson-hankinnan tavoitteet

Lähtökohta oli mielestäni se, että pitäisi rakentaa ainakin joihinkin maihin Suomen kaltainen kyky… Aluksi tähän oli kova yritys, mutta alle kahdessa vuodessa paras yritys sammui ja motivaatio heikkeni suurten vaikeuksien johdosta. Kaikkien maiden tilanne Suomen ulkopuolella oli jatkuvasti vaikea. Ruotsissa ei päästy tavoitteisiin. Kaikissa muissa maissa tehtiin joka vuosi tappiota.

» Yhdistyminen ICL:n kanssa vaihtoehtona kesällä 1988

Onnistuuko uusi Nokia Data?

Suomessa menee hyvin, mutta muualla…

Net-lehti 8/1988 kertoi mm., että "Nokia Data on toimittanut kaikkiaan yli 70.000 MikroMikkoa. ...IDC:n mukaan Suomessa myytiin vuonna 1987 77.347 mikroa, joiden rahallinen arvo oli 1620 Mmk. Kappalemääräisesti Nokia Data oli suurin toimittaja 18 %:n osuudella. Seuraavina olivat IBM 17 %:n ja PCI-Data Commodore 10 %:n osuudella... Nokia Datan osuus kaikista Suomen ammattikäyttöön toimitetuista mikroista oli 26 %, toisena oli IBM 20 %:n osuudella."

Postipankin ja Nokian vuonna 1984 tekemän sopimuksen mukaiset pankkipääteasennukset aloitettiin helmikuussa 1985. Viimeinen projektin pankkipääte otettiin käyttöön Vesannon postikonttorissa syyskuun lopussa 1988. Runsaan kolmen vuoden aikana on yli 700 Postipankin rahaliikennettä hoitavaa postia oli saanut 2600 asiakaspalvelupäätettä. Lisäksi Postipankin 60 omaan konttoriin on asennettu 600 pankkipäätettä ja 800 taustapäätettä.

» Postipankin päätteiden viimeinen asennus Vesannolla, Net-lehti 8/1988

Sähköposti saapuu konttoreihin

1980-luvun puolivälissä Nokian MikroMikko-tietokoneisiin kehitettiin erilaisia ohjelmistoja, muun muassa merkkipohjaista sähköistä mailia, Smailia sekä sähköisiä ilmoitus- ja keskustelutauluja ja arkistoa.

Uudenlaisen avoimen ja yhteisöllisen työkulttuurin lähettiläinä toimivat Smail-sähköpostiryhmän vetäjä Markus Westerlund (yläkuvassa) ja kouluttaja Tuija Matikka. Nokia Datan sisäinen ajankohtaistiedotus siirtyi sähköiselle ilmoitustaululle. Myös verkko-oppimisympäristöjen ja somen edeltäjät, sähköiset keskustelutaulut, olivat ahkerassa käytössä.

Innokas ja runsas ajatustenvaihto keskittyi tulevaisuuden visiointiin ja uuden oppimismenetelmän, NLP:n eli neurolinguistic programmingin opiskeluun. Tuija Matikka, vastavalmistunut psykologi, oli tuonut maailmalta NLP:n uudeksi oppimismenetelmäksi ja johdatteli Smulppu-keskusteluja, joissa rakennettiin yhdessä uutta toimintakulttuuria. Kalle Isokallio julisti kellokortit pannaan.

"Työ lähti porukan omista visioista ja kehittämisen innosta, ei odotettu ylhäältä tulevia toimeksiantoja. Johto kuitenkin tuki aktiivisesti antamalla tilaa – ja myymällä ratkaisuja asiakkaille", toteaa Pentti Soini, joka oli tuolloin kehittämässä sovelluksia. Smail-sähköposti myytiin Helsingin Puhelinyhdistykselle, joka alkoi markkinoida sitä nimellä Elisa. Sittemmin koko yritys tunnetaan Elisana.

» Sisäinen Nokikkain-lehti: Smailista / Markus Westerlund 4.2.1986
» Tietoviikko 27.2.1986: Nokia valmistautuu tietokonesukupolveen, smail please!

MikroMikko 4

Net-lehti 3/1989 kertoi, että "Nokia Data tuo markkinoille ensimmäistä kertaa historiansa aikana kerralla uuden mikrotuotelinjan, joka koostuu neljästä 80386-suorittimella varustetusta työasemasta. MikroMikko 4TT ja MikroMikko 4 -laitemallit on tarkoitettu sekä henkilökohtaisiksi työasemiksi että työryhmäverkon palvelimiksi.

Vuonna 1988 Nokia Data toimitti Suomeen lähes 25.000 mikroa ja oli markkinajohtaja noin 22 prosentin markkinaosuudella. Vuoden 1989 tavoitteena on toimittaa Suomeen 26.000 mikroa. Uudella tuotelinjalla halutaan osaltaan turvata Nokia Datan markkinajohtajuuden säilyminen. Tuotelinja vahvistaa Nokia Datan kuvaa teknologisesti kehityksen kärjessä kulkevana mikrovalmistajana… Nokia Data arvioi uuden tuotelinjan osuudeksi 30–40 prosenttia tämän vuoden mikrojen kokonaistoimituksista."

Isoille yrityksille ja organisaatioille tarkoitettua "Nokian yleisjärjestelmää" kehiteltiin eteenpäin ja sitä sovitettiin kansainväliseen ympäristöön.

» Mikko-sukuun uusi tuoteperhe, Net-lehti 3/1989
» System Alfaskop corporate architecture

Nokia Datalla on viisi tehdasta

Net-lehti 9/1988 kertoi tietokonetuotannosta mm., että "Kilo-Lohja teollisuusyksikkö on järjestetty uuteen tuoteverstas-ajattelun mukaiseen järjestykseen. Kilon tehtaalla valmistuu tänä vuonna yli 30.000 MikroMikkoa ja päätteitä suunnilleen saman verran. Kilon tehtaalla valmistetaan myös minikoneet Mikko ja MPS10 sekä kaupan päätteet ja pankkipäätteet. Henkilökuntaa Kilon tehtaalla on n. 350. Lohjan päätetehdas vihittiin käyttöön 15.10.1987. Lohjan tehdas työllistää 50 henkilöä. Päätteitä tulee ulos tänä vuonna 32.000. Kilon-Lohjan tehdasyksikköä johtaa Jyrki Jalasto".

Nokia Datan Ruotsin tehtaat sijaitsevat Blekingessä. Ronneby on tehtaista suurempi, se valmistaa päätteitä, mikroja ja 2500-järjestelmiä. Päätteitä valmistuu vuodessa n. 60.000 ja mikroja n. 30.000. Samassa kunnassa Bräkne-Hobyn taajamassa sijaitsee Datan toinen tehdas, jossa kokoonpannaan piirilevyjä ja näppäimistöjä. Tehtaat työllistävät yhteensä n. 600 henkilöä.

» Nokia Datan viisi tehdasta, Net-lehti 9/1988

SYPille sadalla miljoonalla markalla pankkitietotekniikkaa

Net-lehti 4/1989 kertoi mm., että "Suomen Yhdyspankki Oy ja Nokia Data ovat sopineet yhteistyöstä SYP:n tietotekniikkahankinnoissa. SYP tilaa Nokia Datalta laajennuksia sekä konttori- että keskuslaitejärjestelmiinsä. Kaupan arvo on lähes 100 miljoonaa markkaa. Yhdyspankki tilaa noin 1600 Nokian uutta 80386-pohjaista MikroMikko 4:ää työasemiksi ja palvelimiksi konttorijärjestelmiinsä. Osapuolet ovat sopineet myös laitteistojen asennus- ja huoltoyhteistyöstä. Kauppaan sisältyy lisäksi pankkikirjoittimia, pankkiautomaatteja ja Tandem-keskusyksiköitä… Kapasiteetin laajennustarve johtuu pääosin pankin elektronisten palvelujen kasvusta."

Yhdyspankin kanssa tehty sopimus oli niin merkittävä uutinen, että myös Helsingin Sanomat kirjoitti siitä 31.5.1989 otsikolla "SYP:lle 100 Mmk:lla pankkitietotekniikkaa".

SYP-kaupan allekirjoituksessa olivat mukana (edessä vasemmalta) nokialaiset Henry Ehrstedt ja Tero Laaksonen, SYPin pankinjohtaja Kalevi Kontinen ja Pentti Rantala. Takana vasemmalta: SYP:n osastopäällikkö Kari Kortelainen, Nokian Patrick Andersson ja SYPin osastopäällikkö Jouko Lilja.

Yrjänä Ahto: Nokia Data pyrki kärkipelaajaksi

Kiersin Nokia Datan markkinoinnin vetäjänä eri maissa ja yritin sovittaa suunnitelmia ja toimenpiteitä yhteen. Organisaatiota väännettiin, mutta käytännön tosiasiaksi jäi, että maajohtaja oli myös paikallisen markkinoinnin päällä ja Kistaan johti dotted line.

Ruotsin tai Suomen markkinointiin emme puuttuneet, vaan hoidimme muita maita ja pääkonttorin asioita. Teimme markkinoinnin linjojen perusvalinnat ja yritimme yhtenäistää toimintaa maissa. Oma päätökseni oli valita Alfaskop pc:n nimeksi Suomen ulkopuolella.

Meillä oli kova yritys saada uusi Nokia Data huipulle. Markkinointiviestintä oli aloitettava sanomasta "olemme olemassa", mutta sen jälkeen kävi ilmi, että Nokia Data tähtää Euroopan kärkipelaajiin ja pc-maailman kärkeen.

Uskoimme vahvasti työasemaverkkojen tulevaisuuteen ja maailmanvalloitukseen. Meillä oli kuitenkin Saksassa ja Espanjassa aika paljon toimintaa ja hyvä jalansija Ericssonin filiaalien ansiosta monessa muussakin maassa. Henki oli koko ajan hyvä ja yritys kova. Tehtävä oli vaikea, mutta ei se tuntunut missään vaiheessa mahdottomalta.

Suuret ongelmat tulivat esiin vasta vähitellen. Markkinoinnissa oli päätetty jättää Suomen lisäksi Ruotsi toimimaan omillaan ja samaa linjaa noudatettiin muissakin toiminnoissa. Kalle Isokallio antoi Ruotsin maaorganisaation toimia alussa hyvinkin vapaasti. Sen yhä kasvavat ongelmat tulivat tietoon liian myöhään. Ruotsalaisilla ei ollut kunnon lojaliteettia suomalaisten suuntaan, ja ongelmia piiloteltiin suomalaisilta, myös Kallelta. Kehittyneeseen järjestelmätoimintaan muissa maissa oli kova yritys, mutta se ei toteutunut.

Työryhmäjärjestelmät tukivat tiimityötä

Graafisten käyttöliittymien yleistyttyä kehitettiin tiimityön tueksi ToimistoTiimi-työryhmäjärjestelmä, joka sisälsi alkuvaiheessa sähköpostin, ilmoitustaulut, arkistoinnin ja faksipalvelun. Ohjelmistoergonomiaan panostettiin. Sitä tutki ja kehitti Veikko Kehä työryhmineen.

ToimistoTiimi julkistettiin lähiverkkopohjaisena vuoden 1989 alkupuolella. Mikonpäivillä samana vuonna oli esillä ToimistoTiimi ja siinä Windows- ja MS-DOS -työasemat sekä myös OS/2-pohjainen vaihtoehto. Mikko-tietokoneita voitiin käyttää mm. tietokantapalvelimina.

Viimeisteltyine graafisine ja ergonomisine käyttöliittymineen ToimistoTiimi oli paljon aikaansa edellä. Taustalla hallinnoitiin useita palvelimia.

TeamWarella oli jo tuolloin etäkäytön mahdollistaneet VPN-ratkaisut. Ne oli niin hyvin ohjelmoitu, että niitä saattoi pyörittää vuosikausia ilman uudelleenkäynnistyksiä.

Markus Westerlundin johdolla avoimuutta tuettiin myös rakenteellisten ratkaisujen avulla. Koppikonttoreita avattiin ja toimitilapalvelut noudatti pitkään ohjetta, että avotiloihin ei tilata yli 90-senttiä korkeita kaappeja, koska ne estävät avointa tiedonkulkua. Työn piti olla mahdollista vaikka kesämökin laiturinnokasta. Edelläkävijät alkoivat tehdä etätyötä.

Sittemmin Microsoftin Outlook tuli ja valloitti maailman, mutta vielä pitkään ennen sitä TiimiPosti oli huomattavasti käyttäjäystävällisempi sähköposti. Helsingin kaupungilla oli TiimiPosti käytössä vielä 2000-luvulla. Tiimi-järjestelmiä myytiin omaksi liiketoiminnakseen yhtiöitetyn TeamWaren kautta Euroopassa ja yhteistyössä Japanin Fujitsun kanssa myös Japanissa.

» Koko toimisto Tiimissä, Net-lehti 3/1990
» Tiimi-päivät Dipolissa, Net-lehti 4/1990
» Kone Oy:n VerstasTiimi, Net-lehti 3/1990
» Vain jaettu tieto tuottaa: ToimistoTiimi -mainos, Net-lehti 6/1991

Tulevaisuuden suuntaa haetaan: Kalle Helsinkiin, Vittorio Kistaan

Nokia Datan strategiset vaihtoehdot

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivuilla 302–303 mm. "Isokallio hahmotteli datan strategiaa muistiossaan 31.7.1989 (viite 601 muistio Datan strategiset vaihtoehdot 31.7.1989 Kalle Isokallio, Nokian hallituksen pöytäkirja 15.8.1989".)

Isokallion toimiala-analyysi lähti siitä, että tietotekninen teollisuus kypsyi teollisuudenalana. Se näkyi kasvun hidastumisena alle 10 prosenttiin, tuotteiden standardoitumisena, yritysten erikoistumisena ja liittoutumisena sekä tuotteissa tapahtuvina muutoksina. Tältä pohjalta hän hahmotteli Nokia Datan strategiaa: asiakkaiksi suuryritykset ja suuret organisaatiot, ja jakelutieksi oma suoramyyntiorganisaatio. Hän esitti erikoistumista teollisuusstandardien mukaisiin käyttöjärjestelmiin perustuviin, asiakaskohtaisesti toteutettuihin työasemajärjestelmiin. Lisäksi hän esitti keskittymistä pankkeihin, vakuutuslaitoksiin, kauppaan ja julkiseen hallintoon. Vaihtoehtoisina linjoina olivat orgaaninen kasvu, maakohtaiset akvisitiot, strateginen yhteistyö ja joint venturet. Esillä oli lähinnä kaksi viimeksi mainittua.

Strategisia yhteistyökeskusteluja oli käyty Hitachin kanssa, joint ventureista kaikkien muiden eurooppalaisten yritysten paitsi Siemensin ja Nixdorfin kanssa. Perusajattelu tiivistyi Isokallion toteamuksessa: "Datan pieni koko johtaa eurooppalaisissa yhteistyökaavailuissa aina Nokian vähemmistöosuuteen. Vähemmistöosuus tarkoittaa Nokialle luopumista siitä, että Data olisi Nokian strateginen painopistealue. Vastaavasti Datan markkina-arvo on tällä hetkellä korkea, koska eurooppalaiset tietotekniikkayritykset ovat hakemassa liittoutumia."

Isokallio esitteli Nokia Datan strategiset vaihtoehdot syyskuussa 1989 otsakkeella "Selvitys strategisista yhteistyömahdollisuuksista potentiaalisen eurooppalaisen yhteistyökumppanin kanssa tuotekehityskustannusten ja komponenttien hankintakustannusten pienentämiseksi". (viite 602 Nokian hallituksen pöytäkirja 1.9.1989)

Isokallio siirtyy Nokian pääjohtajan varamieheksi

Nokia Datan sisäinen lehti Tietosäpinä kirjoitti 8.2.1990 numerossaan mm. "Nokian hallintoneuvosto on... nimittänyt DI Kalle Isokallion (41) Nokian pääjohtajan varamieheksi ja hallituksen varapuheenjohtajaksi. Nokian hallituksen puheenjohtajana toimii pääjohtaja Vuorilehto... Vuonna 1988 Isokallio nimitettiin Nokia Informaatiojärjestelmistä ja Ericssonin Data-yksiköstä muodostetun Nokia Datan toimitusjohtajaksi, jossa tehtävässä hän jatkaa edelleen toistaiseksi."

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivulla 293 mm. "Simo Vuorilehto nosti Kalle Isokallion pääjohtajan varamieheksi helmikuun alusta 1990. Vuorilehto uskoi, että Isokallio olisi paras mies vetämään suurten ostosten datan ja kulutuselektroniikan saneerausta ja niistä irrottautumista. Hänet nimitettiin näiden sisäisten hallitusten puheenjohtajaksi ja Vuorilehdon ehdotuksesta pääjohtajan varamieheksi. Tässä yhteydessä Nokia Datan vetäjäksi Tukholmaan nimitettiin Isokallion löytämä italialainen Olivettin entinen varatoimitusjohtaja Vittorio Levi. isokallion ja Levin välipuheen mukaan Levin tehtävänä oli kunnostaa Dataa koko ajan myyntikuntoon (viite 576 Kalle Isokallion sähköposti Häikiölle 29.5.2001)."

» Vittorio Levi Nokia Datan johdossa

Nokia Datan historiaa

Net-lehti 1/1990 oli lehden 20-vuotisnumero. Siihen sisältyi katsaus Nokia Dataan samalta 20 vuoden ajalta.

» Net-lehden historia on samalla Nokia Datan historia, Net-lehti 1/1990

Nokia Dataan kolme divisioonaa

Nokian tiedotteen 28.6.1990 mukaan Nokia Data jaetaan kolmeen toiminnalliseen divisioonaan. Uudelleen organisointi vaikuttaa toimihenkilöiden määrään Suomessa ja Ruotsissa ja YT-neuvottelut aloitetaan. Kolme divisioonaa keskittyvät mikrotietokoneisiin, päätteisiin ja järjestelmiin. Kukin vastaa itsenäisesti tuotannosta, kehitystyöstä ja jakelusta. Vuonna 1989 Nokia Datan liikevaihto oli n. 5 miljardia markkaa. Alkuvuoden tulos laski vuoden 1989 tuloksesta.

Syksyllä 1990 tuotekehitys ja tuotanto yhdistettiin kolmeksi tuoteyksiköksi: Päätteet, Mikrot ja Järjestelmät. Päätteet-yksikön johtoon nimitettiin Pekka Böök. Mikrot-yksikön vetäjäksi nimitettiin Raimo Puntala ja Järjestelmät-yksikön vetäjäksi Jukka Norokorpi.

» Jako tuoteyksiköihin selkeytti vastuut, Net-lehti 1/1991
» Vuosikatsaus: Nokia Data Suomessa 1990

» Net 5/1990: MikroMikon ergonomian suunnittelua ja toteutusta

» Net 2/1983: Tero Laaksonen, mies, jossa on kasvunvaraa

Nokia Data ICL:lle

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivulla 303 mm. "Nokia Data myytiin englantilaiselle ICL:lle toukokuussa 1991. Kaupan taustalla oli Isokallion yhteys ICL:n pääjohtajaan Peter Bonfieldiin… Viikkokausien neuvotteluissa olivat mukana Nokialta myös Hannu Bergholm, Taavi Heinilä ja Lauri Ratia.

Kauppahinta oli 1,6 miljardia markkaa, josta 350 Mmk maksettiin käteisenä ja loput ICL:n etuoikeutettuina osakkeina, jotka oikeuttivat noin viiden prosentin osuuteen ICL:stä. Lisäksi ICL otti vastatakseen noin 700 Mmk veloista. Kauppahintaa pidettiin tuolloin ja myöhemminkin Nokialla hyvänä (viite 604 Nokian hallituksen pöytäkirja 9.4.1991)."

Markku Haavisto: Kalle nimesi minut ja Maija Torkon hoitamaan alusta alkaen neuvotteluja Nokia Datan myymiseksi ICL:lle. Muistaakseni aloitimme lopulliset neuvottelut joulukuussa 1990. Minun erityinen tehtäväni oli kehua oikein kunnolla myytävä tavara. Kehuin siis vahvan asemamme Suomessa ja Ruotsissa sekä hyvät saavutuksemme viime vuosien aikana Keski-Euroopassa. Kalle päätteli ilmeisen oikein, että Nokia Datan ja koko toimialan ulkopuolelta tulleena minä olisin tässä roolissa luotettavan tuntuinen henkilö.

Päädyimme pitkällisiin keskusteluihin ICL:n kanssa. Peter Bonfield oli kova neuvottelija. Aivan olennainen tekijä oli kuitenkin se, että ICL:llä oli koko ajan selkeä halu ostaa Nokia Data. Tältä pohjalta pääsimme keväällä 1991 neuvottelutulokseen. Maija laati lopullisen hintalaskelman ennen kuin menimme viimeiseen neuvotteluun Bonfieldin kanssa. Olimme Kallen kanssa hississä menossa neuvotteluhuoneeseen, kun sanoin yht'äkkiä Kallelle: laita 200 miljoonaa lisää hintaan, kyllä he ostavat. Kalle päätti, että näin tehdään, Maijan loppusumma vedettiin yli ja uusi hinta kirjoitettiin tilalle. Kauppa todella syntyi silläkin hinnalla.

Kuuden kuukauden ajan olin vielä mukana ICL:n ja Nokia Datan tytäryhtiöiden integroinnissa Euroopan maissa. ICL:n puolelta päävastuullisena oli Ninian Eadie. Hän oli todella pätevä henkilö ja yhteistyömme sujui hyvin. Saimme uuden organisaation rakennettua ja toimimaan. ICL tarjosi minulle Länsi-Euroopan johtajan paikkaa, mutta päätin siirtyä tietotekniikan parista taas uudelle toimialalle.

Yrjänä Ahto: Olimme hyvin sitoutuneita kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin yrittämiseen ja tieto Nokia Datan myynnistä ICL:lle herätti aikamoista kritiikkiä, nähtiin että olisi pitänyt jatkaa itsenäisenä. Vähitellen oli sitten pakko uskoa, että Nokia tarvitsee rahaa ja näin nyt kävi.

Seppo Mattila: Kalle hallitsi ja piti käsissään Nokia Datan myynnin ICL:lle. Hän haki koko ajan vaihtoehtoja ja pyrki etenemään niissä rinnan. Kalle osasi ajoittaa myynnin hyvin ja sai hyvän hinnan. Tilanne oli muuttumassa, koska Nokia Data ei pystynyt enää osoittamaan kasvua ja tuloksen paranemista. Tämä olisi nopeasti heijastunut yhtiön arvonmääritykseen.
Datan myyntivalmistelut tehtiin ostokuvioista opitun mallin mukaisesti. Olin mukana siinäkin. ICL:llä oli oma sabluuna integrointiin, ja mielestäni se onnistui hyvin. ICL-miehet hoitivat maa-integroinnit ja olin itse Operations-integroinnissa Nokian puolelta.

» Nokia Data siirtyi ICL-aikaan, Net-lehti 4/1991

» Lue koko tarina, jonka kertovat Osmo Mäenpää, Staffan Simberg, Heikki Keränen, Tero Laaksonen, Henry Ehrstedt, Lauri Sarvilinna, Matti Heikkilä, Yrjänä Ahto, Seppo Mattila, Pertti Ruosaari, Seppo Uitto, Markku Haavisto, Raimo Puntala ja Pentti Mäkipää.

» Takaisin etusivulle  

	Mikä teki Mikosta niin suositun? MikroMikko 2 loi MikroMikon maineen. Vuoden 1982 julkistusta leimasi tekijöiden aito itsevarmuus ja ylpeys: Nyt olemme tehneet jotain ennennäkemätöntä. Kuvaruutu oli valkoinen, jolla musta teksti näkyi terävänä. Ossi Syrjä kertoo MikroMikon brändistä ja Anneli Martonen tuotemarkkinoinnista
	Kotimaisia MikroMikkoja vuodesta 1981 Ensimmäinen MikroMikko julkistettiin vuonna 1981 ja laitteita toimitettiin 16 kappaletta. Vuonna 1998 Fujitsun tietokonetehtaalla Espoon Kilossa valmistettiin kahdesmiljoonas tietokone, jonka sai Aktia Säästöpankki Oyj. Lue lisää