• Nokia Data ja Nokia Informaatiojärjestelmät
• Kilon tietokonetehdas
• Legendaarinen Kurt Wikstedt
• Työryhmäjärjestelmät tulevat
• Käyttötuki käynnistyy ja sähköposti saapuu työpaikoille
• Nokia ostaa Ericsson Datan
• MikroMikko 3TT ja MikroMikko 4, NetNet-lähiverkko, Tiimi-perhe
• Nokia Datan myynti ICL:lle

Nokia Datasta Informaatiojärjestelmiin

Unix yllätysmomenttina ja Convergent-edustussopimus

Osmo Mäenpää: Kun toimin Christian Westerlundin tehtävissä, yksi minulle kuuluva alue oli uusien tuote-edustusten selvittäminen ja hankinta.

Mielestäni Nokia Datan olisi pitänyt panostaa enemmän unixiin. Tutkimmekin tähän tarkoitukseen sopivia edustustuotteita.

Tapasimme amerikkalaisen Convergent Technologies yhtiön edustajat ensimmäisen kerran syyskuussa 1983 ja marraskuussa kävimme syvällisemmän neuvottelun. Yrityksellä oli sopiva valikoima unix-koneita ja saimme tietää, että heiltä on tulossa täydellinen Unix V software huhti–toukokuussa 1984.

Vuoden 1984 alkupuolella lähdin Staffan Simbergin ja Taavi Heinilän kanssa neuvottelemaan Convergentin tuotteitten pohjoismaisesta edustussopimuksesta. Viikon kestäneiden tiiviiden neuvottelujen jälkeen saimme sopimuksen valmiiksi.

Heikki Keränen oli tällä välin saanut tietää asiasta ja hän vetosi Kari Kairamoon Convergent-sopimuksen estämiseksi. Kairamo kutsui Christian Westerlundin luokseen ja ilmoitti kantanaan, ettei tällaista sopimusta pitäisi tehdä. Christian soitti meille ja olimme tietenkin pettyneitä.

Tämän jälkeen istuimme illalla San Franciscossa Pier 39:n ravintolassa syömässä lobstereita ja pohdimme asiaa. Silloin päätimme, että olemme tehneet niin ison työn tähän mennessä, ettei sitä voi kesken jättää. Totesimme, että onhan meillä kaikilla prokurat ja valtuudet allekirjoittaa sopimus Nokian puolesta. Panimme Taavin soittamaan asiasta Christianille ja kertomaan, että sopimus on allekirjoitettu.

Staffan Simberg: "Vaihtoehtona Convergent-sopimukselle vuonna 1984 oli ruotsalainen DIAB. Se oli keskikokoinen yhtiö, liikevaihto noin 30 miljoonaan kruunua ja sillä oli oma unix-kone. Yhtiö oli päässyt Ruotsin markkinoille ja saanut aikaan puitesopimuksen valtionhallinnon kanssa. Nokia olisi voinut ostaa tämän yhtiön ja käyttää sen unix-konetta järjestelmätoimituksiin myös Suomen ulkopuolella."

Heikki Keränen: "Unix oli tarjolla, mutta oma tuotekehitys piti tietenkin panna ykkössijalle, kun tähdättiin kansainvälisille markkinoille. Mainittu tilanne kuvaa hyvin tuolloista strategista sekoilua. Olisi herättänyt vähemmän yleistä hämmennystä, jos Microsoft olisi ottanut MS-DOSin rinnalle unixin. Heillä ei ollut MPS10:n kaltaista työryhmätuotetta. Työryhmä oli Nokian keskeinen rakenne-elementti.

Tämä on saattanut olla yksi tekijä Kairamon 4.5.1984 julkistettuun päätökseen irrottaa Päätejärjestelmät Nokia Datasta. Toinen keskeinen tekijä oli Kairamon näkemys, jonka mukaan nopea kansainvälistyminen sellaisella keihäänkärkialueella kuin toimistoautomaatio edellyttää yhtenäistä tuotelinjaa. Tuotelinja ei voi tällöin olla sirpaleinen, koska sirpaleisuus johtaa ylivoimaisiin ongelmiin tuotekehityksessä, myynnissä, tuotannossa, ostossa ja kaikilla muillakin sektoreilla."

Pertti Ruosaari: "Muistan, että Christian järjesti laajennetun johtoryhmänsä kokouksen siten, että paikalla oli 12 henkilöä. Siinä kokouksessa hän kysyi, kuka kannattaa edustussopimuksen tekemistä Convergentin kanssa ja kuka vastustaa. Olin ainoa, joka vastusti."

Tero Laaksonen: "Muistan Convergent-tilanteen. Se, että Osku toteutti sitä salassa Päätejärjestelmiltä, oli provokaatio henkilöstön silmissä. Uskon että tämä operaatio laukaisi päätöksen irrottaa Päätejärjestelmät Nokia Datasta. Onhan hyvin ymmärrettävää, että omaa tuotteistoa uhkaavan agenttituotelinjan hankinta näyttää asiakkaista siltä, ettei Nokia Itsekään oikein usko omiin kykyihinsä."

Henry Ehrstedt: "Minulle jäi keväästä 1984 sellainen mielikuva, että Convergent-episodi antoi Päätejärjestelmille käteen vahvat argumentit perustella, miksi itsenäistyminen Nokia Datasta oli välttämätöntä. Oma tietokoneteollisuus ei voinut menestyä, jos se pysyi vain yhtenä tuotelinjana sekavaksi käyvässä kokonaisuudessa. Päätejärjestelmät oli fokusoinut vuonna 1984 toimintansa selviin painopistealueisiin, joita olivat pankkien konttorijärjestelmät, POS-järjestelmät ja toimistojärjestelmät. Muualla Nokia Datassa oli varsin yleisesti vallalla ajattelutapa, että myynnissä voi hyvin olla yhtä aikaa laaja valikoima eri tuotelinjoja, joiden ei tarvitse välttämättä mitenkään liittyä toisiinsa, kunhan jokainen tuottaa laskutusta ja positiivista katetta."

Convergent-tapahtumat ajoittuivat samoille viikoille, jolloin Päätejärjestelmien johto sai voimistuvia merkkejä siitä, että KOPin ja Postipankin suurkaupat ovat tulossa Nokialle. Kairamo ainakin teki pian tämän jälkeen päätöksensä asiasta, jota koskeva ehdotus oli ollut jo kauan hänen pöydällään. PJ:n erottamisratkaisu saattaa tietenkin perustua osaksi tai kokonaankin muihin syihin, joita en tuntenut.

» Nokia Datan uusia arveluttavia tuotteita

Toukokuun 1984 ratkaisut

Päätejärjestelmien asema Nokia-yhtymässä

Päätejärjestelmissä oli vuosina 1983–84 koettu yhä selkeämmin, että erilaisten agenttituotevalikoimien kanssa toimiva Nokia Data rajoittaa oman tietokoneteollisuuden vahvaa kasvua ja etenemistä. Nokia Datan liiketoiminnan prioriteetit määräytyivät tämän laajan kokonaisuuden perusteella ja siinä oma tuotanto oli vain yksi osa.

Kevään 1984 aikana nämä kysymykset nousivat esiin myös Nokian ylimmän johdon asialistalla. Silloinen tilanne todettiin vaikeaksi, mutta kuitenkaan ei ollut valmiutta hyväksyä Heikki Keräsen ajamaa ehdotusta tietokoneteollisuuden nimeämisestä omaksi Nokian teollisuusryhmäksi. Näin syntyi päätös välimuodosta, vaikka se tiedettiin monin tavoin ongelmalliseksi väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Oma tietokoneteollisuus erilleen Nokia Datasta

Nokian keskushallinnon tiedote 4.5.1984 kertoi, että Nokia yhtymän elektroniikkateollisuus jakautuu kahtia. Ammattielektroniikkaan keskittyy Nokia Elektroniikka, jota johtaa varatoimitusjohtaja Kurt Wikstedt.

Kulutuselektroniikkaan keskittyy Salora-Luxor-ryhmä, jota johtaa Antti Lagerroos. Sekä Wikstedt että Lagerroos ovat Nokian johtokunnan jäseniä. Nokia Elektroniikan yrityssuunnittelujohtajaksi on nimitetty Timo HA Koski. Hän toimii Nokia-yhtymän koko elektroniikkateollisuutta koskevissa liiketoiminnan kehittämisprojekteissa yhtymän keskusjohdon alaisena.

Saman Nokian keskushallinnon tiedotteen mukaan Wikstedtin johtama Nokia Elektroniikka jakautuu neljään tulosyksikköön:

• Nokia Informaatiojärjestelmät
• Nokia Data
• Nokia Tietoliikenne
• Nokia Teollisuusautomaatio

Nokia Informaatiojärjestelmien ja Nokia Datan välistä toimialajakoa on muutettu siten, että Informaatiojärjestelmiin (IJ) on liitetty omaan tietokoneteollisuuteen keskittynyt kotimainen ja ulkomainen liiketoiminta.

IJ:n liiketoiminta-alueeseen kuuluvat kotimaiset tytäryhtiöt Softplan ja Typlan sekä Salora-Luxor-ryhmän tietokone-tulosyksikkö. Nokia IJ-tulosyksikön painopistealueina tulevat olemaan oman tietokoneteollisuuden vahvistaminen sekä kansainvälistyminen. Nokia Data keskittyy kotimaan markkinoille ja pohjaa toimintansa Nokian perinteisesti vahvaan agentti- ja palveluliiketoimintaan.

Nokia Data tulosyksikön johtajana toimii Christian Westerlund. Nokia Informaatiojärjestelmät tulosyksikön johtajaksi nimitettiin Heikki Keränen.

» Keskushallinnon tiedote 4.5.1984

Heikki Keränen: Päätejärjestelmien irtautuminen Nokia Datasta

Nämä päätökset olivat järkeviä siltä kannalta, että omasta tietokoneteollisuudesta tuli uudella nimellä oma iso tulosyksikkö agenttituotteisiin toimintansa perustaneen Nokia Datan rinnalle.

Uusi nimi oli saatava, koska kansainvälisillä markkinoilla Päätejärjestelmistä siihen asti käytetty nimi Terminal Systems tarkoitti monen mielestä saattohoitojärjestelmiä. Järjestelystä tuli väliaikainen, koska Wikstedt halusi vielä jatkaa Elektroniikan johdossa, ja Koskelle oli saatava jatkotapahtumien kannalta hyvä asema.

Tero Laaksonen: Toukokuun 1984 organisaatiomuutokset

Heikki Keräsellä oli muutokseen painavat argumentit ja hän kykeni esittämään ne hyvin. Osaamiskysymys oli keskeinen: jos aiomme päästä pankkijärjestelmissä ja POS-tuotteilla kansainvälisille markkinoille, nämä toimialat täytyy osata kokonaisvaltaisesti, myös työasemaverkkojen ulkopuolelta.

Meillä oli useita kunnianhimoisia ihmisiä, jotka halusivat isoille markkinoille ja kokivat, että Nokia Data agenttituotteineen rajoittaa meitä liikaa. Keskushallinnosta tuli kova paine kansainvälisille markkinoille menemisestä, kun Pertti Ruosaari oli saanut Kari Kairamon uskomaan, että omat tuotteemme, esimerkiksi MPS10, ovat poikkeuksellisia ja erittäin edistyksellisiä ja siten kilpailukykyisiä.

Koko "kohtaus" oli kai välttämätön välivaihe matkalla kohti yhtä "Nokia Dataa". Mikään välivaiheen osaratkaisu ei ollut elinkelpoinen, koska se oli tai olisi nopeasti johtanut sekavaan tuotepolitiikkaan ja liian korkeisiin kokonaiskustannuksiin. Tämä on tietysti jälkiviisautta.

Staffan Simberg: Ytimessä kansainvälinen kasvu

Kyllä kysymysten ytimessä oli omaan osaamiseen ja valmistukseen perustuvan teollisuuden luominen ja kansainvälinen kasvu. Nokia oli päässyt kasvun alkuun korkeatasoisilla, kehittyneillä ja ergonomisilla tuotteilla….mutta samalla teollisuusstandardin yleistyminen edellytti suurempaa volyymiä.

Agenttituotteet eivät palvelleet kansainvälistä kasvua eivätkä omaan osaamiseen tukeutuvaa teollista ajattelua. Jopa kansainväliset markkinatutkijat (IDC ja Gartner) epäilivät Nokian kykyä selviytyä pitkässä juoksussa.

Henry Ehrstedt: Muutos oli monelle vaikea

Keskustelin yhden ainoan kerran Wikstedtin kanssa toukokuun 1984 aikana tilanteesta. Kurre näki ja ymmärsi ajan merkit ihmistuntemuksellaan ja vaistollaan. Hän painotti, että Nokian tulee esiintyä asiakkaille mahdollisimman yhtenäisenä kaikissa tilanteissa ja toimintamalleissa. Hänelle organisaation muutos oli vaikea, koska Christian Westerlund ja Kurre olivat koko Nokian uransa ajan ehdottoman lojaaleja toisilleen.

Tästä oli ollut suurta hyötyä myyntihankkeille kasvun, ja välillä ylinopeudellakin tapahtuneen etenemisen vuosina. Kun Christian selitti jonkun asian Kurrelle, niin Kurre uskoi sen, koska "Christian sanoi niin".

Jos Kurrella olisi ollut äänioikeus vielä toukokuun 1984 ratkaisuissa, hän olisi luultavasti äänestänyt tyhjää.

» Henry Ehrstedt: Toukokuu 1984 näkökulmastani

Organisaatio toimialapohjalle

Lauri Sarvilinna: Myymäläjärjestelmien toimialayksikkö

Toukokuun 1984 isojen organisaatiokuvioiden merkitys jäi omalta kohdaltani hyvin vähälle huomiolle. Mieleen jäi sen sijaan, että Tuotetuki hajotettiin ja siirryttiin toimialakohtaiseen organisaatioon.

Minulla oli aidosti mahdollisuus hiukan valita mille toimialalle siirryn. Ainakaan ei vastusteltu, kun esitin toiveen saada myymäläjärjestelmät. Ajattelin, että se on niin suorituskykykriittinen alue, ettei sinne tunge ulkopuolisia mestaroijia ja toimintaa saa kehittää rauhassa. Tuotetuessa vallinnut hässäköinti oli tehnyt tehtävänsä.

Tässä vaiheessa suunnitteluhenkilöstön valinta jäi Hyypän Timon vastuulle. Timon valintakriteerit toivat taloon suunnittelijoita, joiden osaamistausta oli entistä laaja-alaisempi. Käytännössä kaikki uudet suunnittelijat tulivat edelleen harjoittelijavaiheen kautta.

Pankkiryhmä alkoi raportoida Henry Ehrstedtille. Pidimme Henryn kanssa lyhyen, alle tunnin palaverin, jossa kävimme läpi tilannetta, taustoja ja henkilöitä. Olin yllättynyt, että siirros oli sillä siisti. En tainnut kuulla pankkiasioista sen jälkeen.

Lauri Sarvilinna: Toimialayksikkömme alkuvaiheita

Tuotetuen kokemusten pohjalta laadin kesällä 1984 uuden toimialayksikön startatessa strategiapaperin, joka esiteltiin myös Ruotsiin: "Secret dreams of Nokia POS group".

Keskitymme volyymibisnekseen, valitsemme itse asiakkaat jotka meille sopivat, ja hoidamme ne esimerkillisen hyvin. Alansa markkinajohtajat tuovat bisnestä automaattisesti, kun ne kasvavat ja ovat mallina muille. Niihin keskitymme, luusereiden työläät erikoisräätälöinnit jätämme suosiolla kilpailijoille.

Julistin, että keskeiset tavoitteemme ovat

1. olla painopistealueemme uutuustuotteissa ensimmäisenä markkinoilla ja
2. saavuttaa tuotannollinen ylivoimainen (paras kustannustehokkuus) POS-sektorilla.

Ensimmäiset EAN-pohjaiset järjestelmät toimitettiin SOK:n Kuusankosken myymälään 24.05.1984.

Muita SOK:n tärkeitä EAN-toimituksia olivat ensimmäinen Prisma Kouvolaan ja ensimmäinen MPS4-pohjalta rakennettu järjestelmä S-Market Maakotkaan Vantaalle lokakuussa 1985. Näistä seurasi uusia menestystarinoita vuonna 1985, muiden muassa Jyväskylä ja Lohja. Monet uudet osajärjestelmät kuten EFT-integrointi oli tällöin saatu mukaan.

Selkeästi suurin keskusliikeasiakkaamme oli kuitenkin Kesko. Siellä haastavimmat toimitukset tehtiin Citymarket-ketjuun. Saimme hyvin varhaisessa vaiheessa tilauksen neljästä CM-myymälästä. Ensimmäinen niistä, CM Hämeenlinna, otettiin käyttöön toukokuussa 1984 käytännössä samanaikaisesti ensimmäisen SOK:n EAN-myymälän kanssa. Citymarket -toimitukset laajenivat koko ketjuun sitä mukaa, kun niitä kyettiin hoitamaan.
EAN-toimituksista pidettiin 80-luvulla julkista tilastoa ja Nokia pääsi yli 40 prosentin markkinaosuuksiin.

» Sokos-halli Koskikara: Kassat toimivat EAN-koodein, Net-lehti 8/1984

Olin tuotetuen aikana joutunut selvittämään myynnistä päälle vyöryvää hallitsematonta viestitulvaa. Siksi myyntipalkkiotavoitteita muutettiin niin, että niihin tuli tilausten lisäksi mukaan laskutus ja kaupan kate. Suunnittelun käyttämät tunnit kirjattiin ja huomioitiin samalla lailla kuin rautakustannus.

Aluksi oli murinaa, että myynti saa kärsiä suunnittelun virheistä ja viivästymisistä. Tai haluttiin, että myyjän pitää voida valita kuka suunnittelija omat muutokset toteuttaa. Mutta kun myynnin tavoitteet olivat yhdenmukaistuneet muun toiminnan kanssa, vastakkainasettelu lieveni. Kun uusiin pelisääntöihin totuttiin, myynnistä tuli nopeasti toiminnan kannattavuuden valpas vartija. Olenkin sitä mieltä, että suurasiakkaidemme vastuumyyjät olisivat olleet erittäin hyviä valtiovarainministerejä.

Myynti ja tuki ajattelivat eri tavalla ja siksi tarvittiin aikaa, ennen kuin he ymmärsivät toisiaan. Mutta kun tuo ymmärrys löytyi, se näkyi kaikessa. Arvostus kasvoi molemmin puolin. Myynti kertoi tuen osaamisesta ylpeänä myös talon ulkopuolella, olihan se mitä vahvin myyntivaltti. Ohjelmistosuunnittelu taas hyötyi suuresti myynnin asiakastietämyksestä ja kentän tarpeiden tuntemuksesta.

Toimitiloja Helsingin Pitäjänmäelle ja Espoon Kiloon

Nokia teki keväällä 1984 päätöksen vuokrata kolmasosa tietokonehuollon tarpeisiinrakenteilla olevasta Valimotie 21 -toimitalosta Helsingin Pitäjänmäellä.

Raimo Nordfors kertoi muun muassa Kauppalehdelle, että Nokia Elektroniikan tarkoituksena on keskittää toiminnot pääkaupunkiseudulla kolmelle alueelle: Espoon Kiloon (tietokonetehdas), Tapiolaan Keilalahti-projekteineen ja Pitäjänmäelle. Nordforsin mukaan syksyllä 1986 uuteen Valimotien rakennukseen muuttaa noin 700 nokialaista.

Henry Ehrstedt: Salora-Luxorin pankkialueen linjauksia

Olin saanut Keräseltä tehtäväkseni "koordinoida Salora-Luxor toimintaa Suomen pankkeihin" ja tapasin 16.8.1984 Saloran Heikki Koskisen. Keskustelussa Koskinen kertoi Saloran toiminnasta mm. seuraavaa:

• Videotex päätteitä on Saloralta ostanut tai ovat ostamassa KOP, SYP, Skop, OKO, SE-Banken ja PK-Banken.
• Sparbanken Ruotsissa on aloittamassa kotipankkikokeilua 200 Saloran päätteellä, Nokia Ab on mukana tässä kokeilussa, samoin Ruotsin pankkiyhdistys.
• Saloralla on meneillään salausprojekti tarkoituksena hoitaa salaus mm. kotipankkikäytössä yhdellä lisäkortilla. Suomessa tästä asiasta puhutaan muun muassa OKOn ja SYPin kanssa.
• Salora on ollut tiiviisti mukana Sanoma Oy:n ja KOPin kanssa "kotiTelset & kotipankki"-hankkeessa, mutta se on jäänyt seisomaan, koska KOPista ei löydy päätöksentekijää.
• Saloran ja Luxorin liiketoiminnan yhdistäminen on edelleen pahasti kesken.
• Nokian telematiikkaosaaminen on edelleen aivan hajallaan.
• Salora haluaisi myydä Videotexia pankeille, mutta tähän ei ole myyntiresursseja "koska siihen myyntiin vaaditaan paljon työtä ja aikaa".

Tässä tapaamisessa ei tullut esiin mitään merkkejä siitä, että Salora aikoisi kilpailla IJ:n pankkiosaston kanssa. Päällekkäisyyttä yleensä uuden IJ:n toiminnan kanssa ei ollut nähtävissä. Saloralla ei ollut henkilöitä eikä edes halua vaativiin pitkiin myyntiprojekteihin isoille yritysasiakkaille.

Elo–syyskuun 1984 lehtikirjoituksia

Kauppalehti kirjoitti 22.8.1984 Timo HA Kosken haastattelun pohjalta: "Nokian strategia on tarjota kaikkea mutta tehdään itse vain osa. Nokian oma tuotanto, mikrotietokoneet ja MPS10 muodostavat rungon, jonka ympärille kootaan sopivia tuotteita. Vanhimpia Nokian edustuksia on Honeywell, jonka tiimoilta on tällä hetkellä suurin huhumylly liikkeellä. Koski leikkaa siivet huhuilta: "olen varma, että suhteellisesti Suomessa on maailman suurin Honeywell-kanta ja myynti on kasvussa. Meillä ei ole mitään syytä luopua siitä."

Elokuun 1984 Net-lehti kertoi kesäkuussa Helsingissä järjestetystä NordData 84 -konferenssista. "NordData 84:n järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Nokian Staffan Simberg, joka välittömästi NordDatan jälkeen siirtyi kansainvälisen toiminnan johtajaksi Nokia Informaatiojärjestelmiin".

Elokuun 1984 Net-lehti sisälsi KOPin uuden monitoimijärjestelmän koordinoinnista vastaavan kehityspäällikkö Antero Saaren haastattelun: » Kansallispankki ja Nokia jatkavat yhteistyötään.

Syyskuun 1984 Net-lehti kertoi, että "Norjan Vinmonopolet on valinnut Nokian uusien kassapäätejärjestelmien toimittajaksi. Järjestelmä toteutetaan samalta Mikko 3 ja CRS 200:n pohjalta kuin Alkon ja Systembolagetin järjestelmät. Vinmonopoletin kokonaistarve on noin 750–800 kassaa yhteensä 93 myymälään. Ensimmäiset asennukset suoritetaan vielä tämän vuoden aikana."

Syyskuun 1984 Net-lehti kertoi, että "Syksyn KT-84 messuilla esitellään MikroMikko 2, jonka uusimpina sovellutuksina nähdään suomenkielinen Multiplan ja siihen liittyvät Multigraf-kuvanpiirto-ohjelmisto. MikroMikko 2:n paikallisverkko NetNet esitellään usealla MikroMikko 2 -työpisteellä. Paikallisverkon avulla pystytään käsittelemään yhteisiä tietoja useassa pisteessä, samoin voidaan halutut oheislaitteet jakaa eri päätteiden kesken... Myös Luxorin ABC-mikrotietokoneperhe esitellään Nokian osastolla."

» Mitä uutta MikroMikoissa, Net 7/1984

Nokia Elektroniikan saavutuksia vuonna 1984

Nokian sisäisen paikallistiedotteen 14.12.1984 numerossa oli Kurt Wikstedtin katsaus vuoteen 1984.

Sen mukaan "Päättyvä vuosi on todella ollut täynnä toimintaa. Laskutus on jatkanut voimakasta kasvuaan ja se tulee olemaan noin 1681 Mmk… Taloudellinen tulos jää nyt tyydyttäväksi. Sitä ovat osaltaan rasittamassa monet suurpanostukset tulevaisuuden hyväksi… Henkilökuntamme on kasvanut peräti 15 % ja on nyt 5900. Eniten se on kasvanut Informaatiojärjestelmissä ja Mobirassa… Kaksikymmentä vuotta sitten meille ennustettiin lyhyttä elinikää!"

» Nokia Paikallistiedote 14.12.1984

Ensimmäinen mikrokäyttötuki

MikkoInfo eli ensimmäinen puhelinneuvontaan erikoistunut palvelupiste perustettiin vuonna 1984. MikkoInfo tarjosi neuvoja MikroMikkojen ja niiden yleisohjelmistojen käyttäjille.

» Net 4/1986: Langan päässä MikkoInfo
» Net 3/1995: Käyttötuelle on käyttöä

MPS10-katsaus joulukuussa 1984

Pertti Ruosaari järjesti 3.12.1984 aamupäivän kestäneen informaatiotilaisuuden MPS10:n kehityksen tilanteesta. Ruosaaren yleiskatsauksen jälkeen, H Mäkinen puhui laitteistosta, A Mikkola MPS10:sta työasemana, J Aspelund arkkitehtuurista, T Lamminpää ohjelmakehitysympäristöstä ja T Törnwall varusohjelmista (FMS, DMS, RCS). Alustuksista kävi ilmi muiden muassa, että

• nyt on käytössä 40 kpl MPS10 laitteistoja, toiset 40 kpl valmistuu lähikuukausina
• MPS10 on mitattu olevan 1.5 kertaa nopeudeltaan VAX780 (ilman I/O:ta)

Alustusten jälkeen käydyn yleiskeskustelun tärkein asia oli markkinoiden löytäminen Suomesta MPS10:lle pankkien ulkopuolelta ja kansainvälisten markkinoiden avaaminen. Kumpaankaan ei osanottajilla ollut kovin selviä ajatuksia, vaan pohdinta liikkui yleisellä tasolla.

Elektroniikan johtaja vaihtuu: Koski Wikstedtin seuraajaksi

Elektroniikan tiedote 14.1.1985 kertoi, että "Nokia Elektroniikan pitkäaikaisen johtajan DI Kurt Wikstedtin siirtyessä eläkkeelle 31.7.1985 on hänen seuraajakseen ja samalla Oy Nokia Ab:n johtokunnan jäseneksi nimitetty 1.4.1985 lähtien tekn. lis. Timo H.A. Koski, MBA. DI Kurt Wikstedt toimii eläkkeelle siirtymiseensä asti johtokunnan erikoistehtävissä. Johtaja Timo Koski (37) on suorittanut tekniikan lisensiaatin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa tietojenkäsittelyopin laitoksella vuonna 1973 ja MBA-tutkinnon INSEAD-instituutissa Ranskassa vuonna 1975. ... Nokia Elektroniikkaan Koski tuli vuonna 1982 ja on viimeksi toiminut siellä teollisuusryhmän yrityssuunnittelujohtajana."

» Tiedote 14.1.1985

Helsingin Sanomat julkisti näkyvästi 15.1.1985 uutisen Kosken nimityksestä. Lehden mukaan Koski on suorittanut lisensiaatin tutkinnon TKK:n tietojenkäsittelyopin laitoksella vuonna 1973 ja MBA-tutkinnon INSEAD instituutissa Ranskassa vuonna 1975. Koski on toiminut TKK:ssa tietojenkäsittelyopin vt. apulaisprofessorina vuosina 1972–73. Vuonna 1975 hän siirtyi Siemens-yhtymän palvelukseen ja nousi nopeasti tietoliikenneryhmän johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Koski jätti Siemensin vuonna 1982. Nokia Elektroniikassa Koski aloitti koordinoimalla ulkomaantoimintoja.

Tero Laaksonen: Nokian ylin johto tahtoi, että Elektroniikka kasvaa vahvasti ja kansainvälistyy. Kurre käsittääkseni oli realisti ja "liian varovainen" eikä lähtenyt innolla mukaan korkealentoisiin ajatuksiin. Timo Koski taas oli osa näitä korkealentoisia ajatuksia.

Koskella oli varmaan jo tässä vaiheessa näkemys mitä pitää tehdä ja mitä tapahtuu, kun Nokia Elektroniikka lakkaa olemasta ja se jaetaan osiin. Tältä kannalta ymmärsimme Kairamon valinnan ja nimityksen, vaikka totesimme että Koski liitelee korkealla meidän vaikeiden ongelmiemme yläpuolella. Meillä IJ:ssä tuolloin oli jo saatu sen verran turpiin, että realismi suomalaisen tietokoneen maailmanvalloituksesta rupesi avautumaan.

Heikki Keränen: Vuonna 1984 vallitsi ilmeisesti ainakin Nokia Elektroniikan piirissä sellainen käsitys, että Keränen ja Koski käyvät kovaa kilpailua Wikstedtiltä vapautuvasta paikasta: kummasta tulee Kurren seuraaja, kun hän täyttää pian 65 vuotta ja lähtee eläkkeelle. Tämä käsitys oli väärä. Olin ilmoittanut hyvissä ajoin Kairamolle, että en halua Wikstedtin paikalle.

Yleisessä tiedossa ei varmaankaan ollut, että me olimme Kosken kanssa perhetuttuja ja vierailimme toistemme kotona. Olimme olleet perättäisillä liikkeenjohdon kursseilla Ranskassa 1970-luvulla ja kun Timo palasi Suomeen edellisen kurssin päätyttyä, ostin hänen käytetyn autonsa Ranskassa. Yhteinen vapaa-ajan kanssakäymisemme jatkui pitkälle 1980-luvulle.

Timo HA Koski oli tavattoman älykäs henkilö, joka pystyi luomaan itselleen nopeasti kokonaiskuvan myös hyvin monimutkaisista kokonaisuuksista ja ongelmista. Hänellä oli hyvin voimakas tahto päästä urallaan eteenpäin ja nousta ylimmän johdon tehtäviin. Timo uskoi vahvasti kasvun saavuttamiseen yritysostoilla ja ajoi tarmokkaasti tätä linjaa kuten Salora ja Luxor osoittivat.

Ongelmaksi Nokian tapaisessa yhtiössä muodostui se, että hänellä oli kokemustai myynnistä ja esikuntatehtävistä mutta ei lainkaan tuotekehityksestä. Timo olisi tarvinnut paljon Nokiaa suuremman yhtiön, jossa hänen parhaat kykynsä olisi voitu täysimääräisesti hyödyntää. Mutkikas ja yksityiskohtiinkin saakka ulottuvaa ymmärtämistä ja osaamista vaatinut Nokia Elektroniikka oli hänen kompetenssilleen liian pieni kokonaisuus.

Informaatiojärjestelmät ja Nokia Data yhdistetään uudelleen

Tero Laaksonen kertoi 8.2.1985 hänelle raportoiville henkilöille, että seuraavan viikon alussa tiedotetaan Informaatiojärjestelmien ja Nokia Datan yhdistymisestä siten että Heikki Keränen johtaa kokonaisuutta.

Maanantaiaamuna 11.2.1985 tuli yleiseen tietoon, että yhdistäminen toteutetaan välittömästi, Christian Westerlundille raportoineet esimiehet raportoivat nyt Keräselle ja aiemmin Kari Raskille raportoineet esimiehet raportoivat Tero Laaksoselle. Tämän yhdistymisen toteuttaminen ja vaikutusten arviointi leimasivat 11.2. alkanutta työviikkoa. Asiakkaiden johtoa informoitiin 12.2. ja sitä seuraavina päivinä. Reaktiot olivat luonnollisesti myönteisiä.

Nokian lehdistötiedotteen 11.2.1985 mukaan "Nokia Elektroniikan tulosyksiköt Nokia Data ja Nokia Informaatiojärjestelmät on yhdistetty yhdeksi tulosyksiköksi nimeltään Nokia Informaatiojärjestelmät. Yksikkö vastaa sekä agentuurituotteiden että omaan tuotekehitykseen ja valmistukseen perustuvien tuotteiden ja järjestelmien markkinoinnista. Yksikön johtajana toimii toistaiseksi DI Heikki Keränen, MBA. Johtaja Keränen on 1.5.1985 lähtien nimitetty Nokia-yhtymän Keskushallintoon hoitamaan lähinnä yhtymän tietotekniikka-alaan liittyviä erityistehtäviä, jossa tehtävässä hän raportoi varatoimitusjohtaja Simo Vuorilehdolle.... Nokia Elektroniikan talousjohtajaksi on nimitetty KTM Christian Westerlund."

» Nokian keskushallinnon tiedote 11.2.1985

Kauppalehti kirjoitti 13.2.1985 että "Tulosyksiköt Nokia Data ja Nokia Informaatiojärjestelmät yhdistyvät vajaan vuoden mittaisen eron jälkeen uudeksi tulosyksiköksi jonka nimeksi tulee Nokia Informaatiojärjestelmät. Uuden IJ tulosyksikön johtoon asettuu toistaiseksi Heikki Keränen. Hän siirtyy kuitenkin toukokuussa Nokia yhtymän keskushallintoon hoitamaan yhtymän tietotekniikka-alaan liittyviä erityistehtäviä. Fuusioidun Data yksikön johtaja Christian Westerlund siirtyy Nokia Elektroniikan talousjohtajaksi... Datan ja Informaatiojärjestelmien ero ei toiminut. Puhuttiin junasta, jonka veturi ja vaunut kulkivat eri raiteilla. Nyt on palattu samoille raiteille. ""Tähän on päädytty siksi että halusimme virtaviivaistaa tuotemarkkinointikuvioita", sanoo Nokia Elektroniikan johtaja Koski. "

» Keräsen tiedote Informaatiojärjestelmien organisaatiosta

Tero Laaksonen: "Uskon, että tietojärjestelmäbisneksen rakenne, jossa IJ ja TJ olivat erilliset, oli johdon silmin huonosti toimiva malli. Keränen–Westerlund-akseli ei ollut yhteistoimintakykyinen."

Staffan Simberg: "Oli syntynyt tarpeeton vastakkaisasettelu, jossa kiistaa oli muun muassa unixin ja ADAn asemasta tulevaisuuden käyttöjärjestelmänä. Tämä kiista ja jännitteet haluttiin siirtää keskushallinnosta (varmaankin vaikean kysymyksenasettelun vuoksi) linjaorganisaatiossa alemmaksi aluksi Keräsen alaisuuteen.

Heikki Keränen Net-lehdessä 1984

Lokakuun 1984 Net-lehti sisälsi Heikki Keräsen haastattelun, jossa kerrottiin mm. "Heikki Keränen on raivannut tietä Mikko-tietokoneelle yli 10 vuotta. Hän ei ole koskaan antanut periksi siinä taistelussa, missä suomalainen tietokone on yritetty torpedoida. Ja vaikka iskujakin on tullut, on menestys ollut kiistaton. Koko ajan on pystytty tekemään aina vain parempaa ja enemmän."

Keränen kuvasi haastattelussa sen hetken tilannetta, jossa sekä Informaatiojärjestelmät että Nokia Data toimittivat suomalaisille asiakkaille tietotekniikkaa.

» Heikki Keränen: Nokian tietotekniikka uusien haasteiden edessä, Net 8/1984

Heikki Keränen: Informaatiojärjestelmät kasvoi ja oli kannattava lähtiessäni

Omalta kannaltani kokonaistilanne kulminoitui vuoden 1984 lopulla. Informaatiojärjestelmien kannalta tärkeistä asioista tehtiin yksikön ulkopuolella outoja päätöksiä. Olin jo aiemmin Päätejärjestelmien johtajana osallistunut joka syksy Nokia Elektroniikan budjettikokoukseen, mutta nyt vuoden 1984 lopussa minua kiellettiin osallistumasta siihen. Pian tämän jälkeen vahvistui tieto, jonka mukaan johtamani yksikön Informaatiojärjestelmien vuoden 1984 tulos oli yksi kolmasosa koko Nokia-yhtymän tuloksesta.

Nokia Elektroniikassa oli tuolloin oman tietokoneteollisuuden rinnalla tietoliikenne ja teollisuusautomaatio (joka oli kahteen edelliseen verrattuna selvästi pienempi). Nämä liiketoiminta-alueet olivat keskenään hyvin erilaisia ja niillä oli hyvin erilaiset tarpeet materiaalitoiminnoista. Niillä oli myös hyvin erilaiset yhteistyöverkostot ja alihankintakanavat.

Kuitenkin Elektroniikalla oli yksi yhteinen materiaaliosasto ja yksi yhteinen osto. Nämä optimoivat omaa toimintaansa eikä siinä pystytty erikoistumaan tarvittavalla tavalla. Tietokoneteollisuudella olisi pitänyt olla oma ostotoiminto, mutta tätä ei hyväksytty.

Keskeinen huono päätös oli se, että tietokoneteollisuudesta ei tehty omaa teollisuusryhmää.
Olin Kairamon kanssa 9.1.1985 aamulla Työministeriössä allekirjoittamassa uutta sopimusta ministeri Urpo Leppäsen kanssa.

Palasin sieltä Kairamon autolla keskushallintoon, koska Simo Vuorilehto oli kutsunut minut luokseen klo 10.30 kertomatta mitään asiaa. Kysyin autossa Kairamolta, tietääkö hän mistä Simo haluaa kanssani puhua. Kairamo ei vastannut mitään. Vuorilehdon tapaaminen oli lyhyt ja ytimekäs. Hän kertoi omalla suoraviivaisella tyylillään: Wikstedt siirretään eläkkeelle, Koskesta tulee Wikstedtin seuraaja, Informaatiojärjestelmistä ei tule omaa "yksikköä", vaan Koski tulee olemaan Keräsen esimies. Sanoin, että tätä tilannetta täytyy nyt hetki harkita.

Simo vastasi, että ei siinä ole mitään harkittavaa, se on käsky. Kaikki asiat on jo päätetty. Sanoin kuitenkin harkitsevani ja lähdin huoneesta. Ilmoitin myöhemmin samana päivänä Simolle, että olen päättänyt lähteä. Lähden normaalin irtisanomisajan kuluttua eli 30.4.1985.

Saman viikon lauantaina 12.1.1985 oli Elektroniikan johtoryhmän kokous. Silloin Wikstedt ilmoitti, että hän on kohta lähdössä eläkkeelle. Kokouksen aikana annoin allekirjoittamani irtisanoutumispaperin Nordforsille. Seuraavana päivänä, sunnuntaina, Kairamo soitti minulle kotiin kaksi kertaa ja perusteli, miksi minun pitäisi jatkaa Nokialla nykyisessä tehtävässäni. Päädyin kuitenkin siihen, että lähden.

Maanantaina 14.1.1985 jaettiin koko Elektroniikan henkilökunnalle A4-paperi, jonka yläosassa luki "Tiedotus 6/85 Henkilöstöhallinto 14.1.1985", mutta jossa ei ollut lainkaan allekirjoitusta.

Paperi kertoi, että "Nokia Elektroniikan pitkäaikaisen johtajan Kurt Wikstedtin siirtyessä eläkkeelle 31.7.1985 on hänen seuraajakseen ja samalla Oy Nokia Ab:n johtokunnan jäseneksi nimitetty tekn.lis. Timo H.A. Koski, MBA. DI Kurt Wikstedt toimii eläkkeelle siirtymiseensä asti johtokunnan erikoistehtävissä." Näin isosta asiasta julkistettu allekirjoittamaton tiedote herätti tietenkin hämmennystä. Tiedotteen yläosaan oli esipainettu kohta "kirjoittaja", mutta myös se kohta oli tyhjä.

Keskushallinnon lehdistötiedote 11.2.1985 kertoi, että "Nokia Elektroniikan tulosyksiköt Nokia Data ja Nokia Informaatiojärjestelmät on yhdistetty yhdeksi tulosyksiköksi nimeltään Nokia Informaatiojärjestelmät.... Yksikön johtajana toimii toistaiseksi DI Heikki Keränen, MBA. Johtaja Keränen on 1.5.1985 lähtien nimitetty Nokia-yhtymän Keskushallintoon hoitamaan lähinnä yhtymän tietotekniikka-alaan liittyviä erityistehtäviä, jossa tehtävässä hän raportoi varatoimitusjohtaja Simo Vuorilehdolle."

Minun kanssani kukaan ei ollut sopinut eikä edes puhunut tiedotteen lauseesta, jonka mukaan Keränen siirtyy 1.5.1985 lukien keskushallinnon tehtäviin. Ilmeisesti aikomuksena oli, että Kairamo saa minut suostumaan sellaiseen tehtävään. Kairamo yritti sopia näin, mutta vasta tiedotteen julkistamisen jälkeen. En suostunut hänen ehdotuksiinsa. Ilmeisesti pelättiin, että menen kilpailijalle. Olin kuitenkin sanonut Vuorilehdolle, samalla kun ilmoitin irtisanoutumisestani, että en ole menossa kilpailijalle.

Tiedote 11.2.1985 kuvastaa sen hetkistä tilannetta: eri porukoissa päätettiin monia asioita, mutta päätökset menivät osaksi ristiin ja olivat puutteellisia. Sitten päätöksiä yritettiin paikata. Syntyi paljon sotkua ja jouduttiin tekemään hätäratkaisuja.

Näistä loppuvuoden 1984–alkuvuoden 1985 tapahtumista jäi sellainen kuva, että kokonaisuus ei ollut kenenkään käsissä.

Eräässä keskustelussa maaliskuussa 1985 sanoin Kairamolle, että Nokia Elektroniikan johtajan tehtävä Wikstedtin jälkeen ei olisi sopinut minulle, mutta tietokoneteollisuuden olisin pystynyt hoitamaan edellyttäen, että siitä olisi tehty oma teollisuusryhmä, kuten Nokia Elektroniikka tuolloin. Teollisuusryhmän asema olisi ollut välttämätöntä jo tuolloin muun muassa yhteisten palveluosastojen (materiaalit, piirilevyt jne) organisoinnin ja johtamisen kannalta. Vuorilehto oli sanonut minulle, että näin ei tule tapahtumaan. Sanoin myös pelkääväni, että Wikstedtin jälkeen Elektroniikasta tulee poliittisluonteisesti johdettu organisaatio.

Heikki Keränen: Muistikuviani Nokian johtajista

Arvostin Kari Kairamoa erittäin suuresti. Hän rohkaisi ja innosti yrittämään sekä etsimään ratkaisuja. Hän antoi samalla toiminnan vapautta niin, ettei jokaista ruuvin vääntämistä tarvinnut käydä raportoimassa hänelle. Toisaalta hän ei sietänyt selittelyjä. Kairamollahan ei ollut mitään puhevikaa, mutta oli yksi sana, jonka hän sössötti aivan tahallaan. Se sana oli "shelityksiä, shelityksiä", kun joku alkoi kierrellä ja selitellä virheitään tai epäonnistumisiaan. Eräs Kairamon parhaista puolista oli se, että hänelle saattoi rehellisesti kertoa koko tilanteen. Hän ei myöskään vältellyt omaa vastuutaan tai yrittänyt vierittää syytä syyttömien niskoille.

Olin ankarasti vastustanut Saloran ostamista (ja myöhemmin Luxorin ostamista, koska Luxor oli teknisesti ja kilpailukyvyn kannalta heikko). Kairamo halusi kuitenkin nimittää minut Saloran hallitukseen (ja myöhemmin myös Luxorin hallitukseen). Saloran ostamisen sijastahan olin yhdessä Wikstedtin kanssa ehdottanut, että Nokia ostaisi vain Mobiran ja maksaisi siitä mainitun kaksinkertaisen hinnan (joka oli Hollmingin vaatimus, jos Salora ei sisältynyt kauppaan). Tämä oli tyypillistä Kairamoa: sai esittää rehellisesti kantansa eikä siitä rangaistu. Ei siis tarvinnut "politikoida".

Simo Vuorilehto oli puunjalostusteollisuuden kasvatti. Olen itse työskennellyt Kemi Oy:n selluloosatehtaalla. Johtaja antaa käskyn, ja asia on sillä selvä. Motivointeja ei tarvita. Vuorilehto ei halunnut syventyä siihen kymmeniä kertoja enemmän säikeitä sisältävään ihmisten, asioiden, teknologioiden ja työryhmien yhteistyöverkkoon, joka tietoteknisten järjestelmien toimittamiseen liittyy. Olin varsin vähän tekemisissä Vuorilehdon kanssa pois lukien viimeiset kuusi kuukautta. Sinänsä hänen kanssaan asioiminen oli selkeätä ja helppoa. Häneltä sai päätökset nopeasti. Hän oli myös rehellinen ja vilpitön. "Poliittinen" piirre hänestä puuttui täysin.

Harry Mildh oli monessa suhteessa hyvin saman tyyppinen kuin Timo HA Koski. Molemmat olivat älykkäitä, tilanteita nopeasti oivaltavia, osasivat tarvittaessa asennoitua sen hetkisen tilanteen vaatimusten mukaisesti, osasivat kääntää saman argumentin vastakohdakseen, jos tarve vaati. Molemmat olivat siis samalla tavalla suuntautuneita, vaikka heidän ammattitaustansa oli erilainen. Molemmat olivat tilaisuuksissa erinomaisia seuraihmisiä, ja heidät oli ilo saada asiakastilaisuuksiin. Molemmat myös ymmärsivät paljon gastronomian ja tarjoilujen päälle. Kumpikaan ei jaksanut syventyä teknisten teollisuuksien ja organisaatioiden todellisten vaatimusten ja tarpeiden selvittämiseen.

Neuvostoliiton kauppaa 1980-luvun alussa ajatellen USA:n vientirajoitukset tiettyjen elektronisten komponenttien osalta olivat eräs aivan keskeinen tekijä. Suhteiden hoito Yhdysvaltain viranomaisiin sekä Suomessa että Washingtonissa oli olennaista Nokian itäviennin kannalta. Tätä asiaa Mildh ja Koski yhdessä hoitivat menestyksellisesti, ja se edellytti poliittista tilannesilmää.

Kurt Wikstedtillä oli erittäin nopea käsityskyky sekä yleisesti että erityisesti ihmissuhdetilanteissa. Hänellä oli erinomainen osaaminen asiakassuhteiden käsittelyssä. Hänen reaktionsa saattoi joskus olla myös asiakastilanteissa sellainen, että nokialainenkin hätkähti, mutta tämä perustui kuitenkin tilanteen oivaltamiseen. Myös käänteissään hän oli erittäin nopea.

Wikstedtin ehkä suurin heikkous oli hänen haluttomuutensa puuttua epäonnistumisiin sekä jatkuvasti tappiota tuottaviin ja myöhästyviin hankkeisiin. Hän ei jaksanut tai halunnut pureutua riittävän sitkeästi ja yksityiskohtaisesti esitettyihin suunnitelmiin ja budjetteihin, eikä halunnut tehdä niistä johtopäätöksiä ja ryhtyä toimenpiteisiin.

Wikstedtin peruskommentti esimerkiksi vaativaan tuotekehityshankkeeseen kuten MikroMikkoon oli, "ettei siitä tule mitään". Tämä kommentti ei suinkaan automaattisesti tarkoittanut, että kyseistä hanketta ei pidä ryhtyä kehittämään. Hänen kommenttinsa tarkoitti sitä, että esittäjän pitää tarkastella hanketta eri näkökulmista, hankkeen todellista merkitystä ja toteuttamiskelpoisuutta käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Esittäjän piti itse tulla täysin vakuuttuneeksi siitä, että hanke pystytään viemään läpi menestyksellisesti.

Heikki Keränen: Oma aikani tietokoneteollisuuden johtajana

Myynnin, markkinoinnin ja vientitoiminnankin osaaminen oli Suomessa jo 1970-luvun loppupuolella kansainvälisellä tasolla. Johtavat kansainväliset tietotekniikan toimittajat olivat toimineet maassamme jo 10–20 vuotta ja osaaminen sekä toimintatavat olivat jo hyvin "tarttuneet" Nokiassa toimiviin. Myös tietotekniset sovellutukset olivat yleisesti ottaen kansainvälisellä tasolla.

Huolto- ja tukitoiminnot nousivat pankkisovellutusten myötä nopeasti kansainväliselle tasolle, joten osaaminen oli laaja-alaista. Niinpä minuun kohdistunut paine ja ajankäyttötarve näiden toimintojen suhteen oli pienehköä. Ainoastaan tarve kasvattaa myyntiä ja vientiä nopeasti sekä niihin liittyvät jatkuvat muutostarpeet aiheuttivat lisätyötä varsinkin suurten kauppojen yhteydessä.

Materiaali- ja alihankintatoimintojen kehittäminen vaati jonkin verran enemmän huomiota, koska tietoteknisen teollisuuden tarpeet olivat hyvin erilaiset kuin teleteknisen ja sähköteknisen teollisuuden tarpeet, joista Suomessa jo oli huomattava määrä kokemusta.

Ohjelmistojen ja laitteistojen kehityksen seuraaminen ja siinä mukana oleminen oli eniten huomiota vaativa seikka, vaikka niistä vastaavat henkilöt olivatkin korkeinta kansainvälistä tasoa. Syy oli luonnollisesti se, että kehitystyössä tehdyt suuntaukset ja niiden ajoitus vaikuttavat ratkaisevalla tavalla menestymiseen tai epäonnistumiseen. Resurssitarpeet ja rahoitus ovat voimakkaasti etupainoisia ja tulokset tulevat viiveellä.

Tietotekniikka-alan nopeat teknologiamuutokset ja tuottavuusvaatimusten kasvu edellyttivät tuotantotoiminnan jatkuvaa kehittämistä, joka myös vaati huomiota. Vuoden 1984 alussa saatiin aikaan päätös uuden tietokonetehtaan rakentamisesta Kiloon. Uuden tehtaan harjannostajaiset olivat 28.3.1985. Tehdas valmisti kaikkiaan 2.751.985 tietokonetta, kun se 8.3.2000 Fujitsu-Siemensin omistukseen siirtyneenä lopetettiin ja tuotanto siirtyi Saksaan päivälleen 15 vuotta harjannostajaisten jälkeen.

» Kilon uusi tietokonetehdas, Net 7/1985

Muistan tuotantohenkilökunnan juhlan, jossa tarjottiin limonadia ja munkkeja, kun tuhannes Mikko valmistui viiden vuoden uurastuksen jälkeen Kutomotien tehtaalla. Uusi tehdas valmisti siis saman määrän Mikkoja työpäivässä (tosin uudempaa ja mikrompaa mallia), kuin vanha tehdas viidessä vuodessa.

Tapasin työssäni joitain suuria visionäärejä eli henkilöitä, joilla on ollut todellista näkemystä siitä, mihin kehitys on menossa, ja mihin kehityksen tulisi mennä heidän yritystensä edustamilla osa-alueilla. Tapaamisten lisäksi seurasin heidän toimintaansa pitkään.

Teknologiayrityksen johtajalla on oltava nopeasti muuttuvassa maailmassa todellista osaamista yrityksen kaikilta keskeisiltä alueilta, kuten tuotekehityksestä, tuotannosta, myynnistä, ostosta jne. Jos joku yrittää vain hypätä ulkopuolelta tällaiseen tehtävään, hän joko tekee älyttömiä päätöksiä tai jää käytännön toiminnan ulkopuolelle eikä pysty vaikuttamaan mihinkään.

Olen käyttänyt tässä muutamaa esimerkkiä. Intelin toinen perustaja Robert Noyce sai nuorena miehenä patentin itse keksimälleen käsitteelle ”integroitu piiri”. Bill Gates oli ollut jo vuosia Microsoftin hallituksen puheenjohtaja, kun hän voitti useita kertoja yrityksen sisäiset ohjelmointikilpailut. IDC:n perustaja ja omistaja George McGovern toimitti itse kymmeniä tietotekniikka-alan kansainvälisiä lehtiä.

Nokian tietokonepuolella heidän henkisiä kumppaneitaan ovat olleet esimerkiksi Erkki Rajulin, Pertti Ruosaari ja eräällä kapeammalla sektorilla näyttöpäätteen designin ja mekaniikan suunnittelija Jorma Salo ("Poka-Salo"). Nokian näyttöpääte sai ensimmäisen palkinnon ergonomiassa Hannoverin messuilla ja näyttöpäätteen kuva oli Nokian vuosikertomuksen kannessa.

Lauri Sarvilinna: Muistikuvia Heikki Keräsestä

Heikki Keränen näki isot linjat ja oli yleisfilosofi, jolla oli omaperäistä sanottavaa monesta asiasta. Koin, että hän oli Päätejärjestelmien isähahmo. Olisiko oma tuotanto lähtenyt koskaan kasvuun KOPin ensimmäisten pankkipäätteiden jälkeen ilman Kerästä?

Itse olin Keräsen kanssa tekemisissä lähinnä vuosibudjetoinnin ja PTS-suunnittelun yhteydessä. Byrokratia oli minimissään ja huomion pystyi kohdistamaan toiminnan kehittämiseen ja asiakastarpeisiin. Seurantaraportteja ei tarvinnut kirjoitella. Sisäisiä kokouksia, joissa osallistuja pohtivat, että mitähän minäkin täällä teen, ei oikeastaan ollut. Keränen neuvoi, että PTS:ään liittyviä havaintoja ja ajatuksia pitää kerätä jatkuvasti pitkin vuotta. PTS syntyy helposti, kun tältä pohjalta pohtii tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia sekä keinoja, miten niihin varaudutaan.

Kun ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat markkinoille, Keränen budjetoi niitä tuhansittain tuotantoon. Rohkenin epäillä ääneen, että mistä niille löytyy Suomesta käyttötarkoitus ja käyttäjät. Heikki sivuutti kevyesti näkemykseni. Hyvinhän ne löytyivät.

Matti Heikkilä: Heikki Keränen PJ:n johtajana

Heikki Keränen oli hyvin älykäs. Hän ajatteli strategisesti, laaja-alaisesti ja pystyi ymmärtämään koko liiketoimintamme laidasta laitaan tarkalla tasolla. Heikki mietti vastaan tulleet asiat joka kantilta, mutta otti nopeasti kantaa.

Heikki hoiti hienosti suhteet ylempään johtoon ja Nokian keskushallintoon. Saimme tarvittavat kehitysrahat ja pojat saivat taas keksiä ja rakentaa uutta. Heikistä heijastui jonkinlainen aasialainen henkinen harmonia. Kun hän tuli puhumaan jostain, hän oli aina hymyssä suin ja aina hyväntuulinen, oli asia miten vakava ja hankala tahansa.

Juha-Pekka Vihavainen: Olimme opetuslapsia

Heikki Keränen oli psykologisesti käsittämättömän taitava innostamaan meitä. Hän sai joukkonsa kokemaan Nokian oman tietokoneteollisuuden edistämisen "pyhänä" tehtävänä. Me uskoimme siihen niin vahvasti, että se oli mielissämme tärkeimpänä asiana kaikissa toimissamme. Olimme kuin Keräsen "opetuslapsia", jotka edistivät yhteistä asiaamme.

Kurren 25 vuotta

Maaliskuun 1985 Net-lehti otsikoi pääkirjoituksensa "Nyt on markkinointinimenä NOKIA" ja kirjoitti "Kurt Wikstedtin eläkkeelle siirtymiseen päättyy eräs historiallinen ajanjakso. Sitä kesti tarkalleen 25 vuotta. Kutsukaamme sitä vaikka Kurren ajaksi. Tänä aikana luotiin ja kehitettiin Nokia Elektroniikan koko toiminta.

Samalla rakennettiin Suomeen vankka pohja huipputekniikkaan liittyvän teollisuuden kehittämiselle. Kurren seuraajan Timo HA Kosken on hyvä jatkaa luovaa ja ennakkoluulotonta toimintaa tästä eteenpäin. Itsestään selvää kuitenkin on, että pelkkä asemien säilyttäminen ei riitä. Nyt on kovat puheet kansainvälistymisestä ja kansainvälisestä menestyksestä muutettava sanoista teoiksi.

Kurren asteittaisen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä toteutettiin Nokia Elektroniikassa organisaatiomuutos, jossa yhteydessä Nokian tietotekniikan osaaminen jälleen koottiin yhteen – tällä kertaa Nokia Informaatiojärjestelmät -nimen alle. Moni on kysynyt, eikö Nokia Data sentään olisi ollut parempi nimi kuin Nokia Informaatiojärjestelmät. Varmasti olisi, ainakin markkinointinimenä. Tilanne voidaan nähdä toisinkin, Nokia Datan nimellä tehtiin Nokian huipputekniikan osaaminen tunnetuksi nimenomaan Nokian sisällä ja kotimaan markkinoilla.

Nyt tavoitteena on kansainvälistyminen. Tästä eteenpäin viestinnän painopiste siirtyy yhä enemmän kansainväliseen toimintaan.... Nokia Informaatiojärjestelmille ei tulla aiemman Nokia Datan tavoin luomaan muusta Nokiasta poikkeavaa yrityskuvaa. Ajat ovat muuttuneet. Koko Nokia-Yhtymästä on tulossa huipputekniikkayritys. ... Nyt markkinointinimenä on Nokia."

Paavo Haavikko nimesi vuonna 1988 Suomen Kuvalehteen sata itsenäisen Suomen vaikuttajaa. Kurt Wikstedt oli listoilla maininnalla: "Toi modernin elektroniikan Suomeen ja teki siitä teollisuuden."

» Kurt Wikstedt: Luovuudella, sitkeydellä ja järjestelmällisyydellä pärjätään, Net 7/1985
» Kurt Wiksted: Vakavuus jäi sotaan, ilo yritykseen, Net-lehti 1/1990

Kurt Wikstedt (1920–2011) oli seurueen keskipiste, missä ikinä liikkuikin. Tässä vietetään Mikonpäiviä vuonna 1977.

Christian Westerlund: Kurren aikaa 1960-luvulla:

"Siirryin Elektroniikan talouspäälliköksi vuonna 1967. Silloin elettiin Elektroniikan toiminnassa etsintäaikaa, kaikki kukat saivat ainakin aluksi kukkia, Wikstedt halusi kokeilla kaikkea. Häneen kohdistui tästä syystä myös paljon arvostelua ainakin keskushallinnossa. Osaksi syynä oli kai myös se, että Kurre oli hyvin suora ja sanoi kaikille juuri sen mitä ajatteli."

Jorma T Mattila kirjoitti Tietotekniikka- lehdessä 6/1991:

Juhani Salonojan mielestä Nokia Datan toiminnoissa painottui aina tekninen kehitys ja pioneerihenki bisneksenteon kustannuksella.

"Tämä oli ehkä ilmastollinen heikkous, jota ei koskaan pyritty eikä pystytty poistamaan. Johtajien joukossa olisi ehkä pitänyt olla enemmän jarruttajia, jotka olisivat hyödyntäneet teknisen fiksuuden, mutta estäneet satsaamasta siihen liikaa", hän toteaa.

Asiakkaitaan Nokia Data pyrki Salonojan mukaan pitämään liiankin tyytyväisinä suostumalla kaikenlaisiin räätälöinteihin, jotka eivät tuoneet taloon rahaa.

Myös Jussi Tuori arvelee, että varsinaisen bisneksen hoitaminen jäi Nokia Datassa monesti lapsipuolen asemaan. Rämäpäisyyteen asti mennyttä uuden tekemistä hän kuitenkin pitää vahvuutena. Kurre Wikstedtiä Tuori luonnehtii sanonnalla "lippa silmille ja liukuun" ja kehuu tämän riskinottokykyä melkoiseksi.

"Heikkoutena oli ehkä realismin puute. Uskottiin enemmän kuin osattiin sitten tehdä", hän arvioi.

Wikstedt itse kertoo pyrkineensä omana aikanaan jarruttelemaan tietokonepuolen leveätä rahankäyttöä, mutta kehitystyötä hän ei koskaan halunnut jarrutella bisneksenteon hyväksi. "Näin tekee IBM ja minä olen yrittänyt joka asiassa tehdä tasan tarkkaan päinvastoin kuin IBM, koska IBM:ää ei lyödä sen omilla aseilla", hän selittää.

Heikki Kyyrö kirjoitti Kauppalehdessä 2.7.2002:

Kiihkeiden liiketoimien keskellä hönkäistään usein, ettei nyt kerätä tyylipisteitä. Pitkällä tähtäyksellä tyylin unohtaminen tuskin vetelee. Siitä positiivisena osoituksena oli Nokia Elektroniikka eli tämän päivän Nokia.

Nokian taloudellinen menestys perustuu pitkälti paljon puhuttuun nokialaiseen tyyliin. Yksi sen luojista on Kurt Wikstedt, Nokia Elektroniikan monivuotinen johtaja.

Insinööritermein sanottuna nokialainen tyyli on monen vektorin suure, jossa eri suuntaan vetävät nuolet osuivat suotuisaksi yhdistelmäksi.

Nokialaiseen tyyliin kuului vapaa suunnittelu. Yksi tai muutama insinööri saattoi suunnitella tuotteita; siihen ei tarvittu projektia eikä pöytäkirjoja. Nokialaiseen tyyliin kuului myös, ettei rahaa tuhlattu, mutta herrat eivät myöskään haukkuneet, jos kokeilut menivät pieleen.

Kurt Wikstedt on nokialaisen tyylin ilmentymä. Hän on henkilö, jonka voi edelleen panna vaakakuppiin ja toiselle puolelle kaikki muut: asiakkaat, vieraat ja Nokian oman väen.

Wikstedt ajattelee kirkkaasti ja puhuu nopeasti. Hän selvästi viihtyy fiksujen ihmisten seurassa, jotka pystyvät siirtymään asiasta toiseen salamannopeasti.

Yksi Wikstedtin lentävistä lauseista liittyy yritysten aikaa myöten kertyneeseen osaamiseen. Wikstedt sanoi jo varhain, että Nokialla on kymmenentuhannen työvuoden osaaminen. Sitä asiakkaat hieman ihmettelivät, että Elektroniikassa oli vain tuhat henkeä töissä. Selitys perustuu juuri nokialaiseen työtapaan, jota oli harjoitettu siihen mennessä kymmenentuhatta työvuotta. Se mitä kussakin hankkeessa tarvittiin oli omaisuutta.

Wikstedtillä on mukava periaate projektien johtamisessa: hänelle ei tarvitse tulla kertomaan, miten hyvin hankkeet etenevät, mutta mahdollisista ongelmista on syytä kertoa etukäteen, niin hän auttaa niistä selviämään. Selvitäkseen ongelmista Wikstedt juoksee nopeammin kuin vastukset kehittyvät.

Nokialaiseen tyyliin on aina kuulunut vaatimaton ylpeys. Se on saanut voimansa juuri tuosta idearikkaasta ilmapiiristä, jossa suunnittelijat ovat saaneet työskennellä virikkeellisesti. Herrat ovat luottaneet työntekijöihin ja nämä herroihin. Jos on oltu pulassa, herrat ovat hoitaneet osuutensa tyylikkäästi. On ostettu yrityksiä, luotu suhteita yrityksiin.

Tyylit eivät synny itsestään. Ne ovat otteita monien henkilöiden edesottamuksista. Kun Kurre Wikstedtiltä kysyy, kuka häneen on vaikuttanut eniten, hän vastaa, että Nokian vuorineuvos Björn Westerlund.

Matti Heikkilä: Kurre QuickStep
"Kurre Wikstedt antoi meille Päätejärjestelmien myyjille aivan ehdottoman hienoa tukea ja hirmuista kannustusta. Kurre oli mukana myynnissä ja oli siinä todella hyvä. Hänestä pursui valtava energia. Meillä oli sen verran ikäeroa, että hänellä oli isällinen ote meihin, kuin käsi olkapäällä."

Lasse Numelin: Muistikuva Kurresta
"Wikstedt sanoi meille Kutomotien saunassa: "Kyllä paljon päätöksiä tehtiin sekä Nokialla että suomalaisissa pankeissa sen eteen, että haluttiin kehittää suomalaista elektroniikkateollisuutta. Minulta kysyttiin Nokian keskushallinnossa, että tuleeko siitä jotain. Minä tietenkin vastasin, että me pystymme kehittämään sellaisia tuotteita, joita tulevaisuudessa tarvitaan sekä ratkaisemaan asiakkaan ongelmia. Sanoin, että meidän henkilömme osaavat ja tietävät miten tämä tehdään. Minä tietysti tuen heitä."

Henry Ehrstedt: Kurren oppilaana
"Myynnin maailmaa huonosti tuntevalle nuorelle miehelle oli todellinen elämys päästä 1970-luvun alussa Kurren henkilökohtaiseen myyntivalmennukseen. Asiakastapaaminen yhdessä hänen kanssaan vaati huolellisen valmistautumisen. Hän tiukkasi ja kuulusteli kaikki tärkeät asiat etukäteen niin kovin ottein, että yleensä asiakkaan kanssa pääsi sitten jo helpommalla. Hän vaati, että myyjän on pystyttävä esittämään kaikki olennainen lyhyesti, tiiviisti ja kristallinkirkkaasti. Vuosikymmeniä myöhemmin konsultit keksivät tälle esitystavalle hienon nimen Elevator Speech."

KW tietenkin kävi usein Tietokonemyynnin Keskuskadun 9. kerroksen toimistossa. Kerran KW seisoi aulassa ja aivan hänen vierestään aukenivat pysähtyneen hissin ovet. Hissistä astui ulos ryhmä asiakkaita. Ilmeisesti varsin vanhaa polvea edustanut sisään tuleva herra kysyi Wikstedtiltä "oletteko te vahtimestari". KW vastasi tietenkin kovalla äänellä, "olen vahtimestari", auttoi takit tulijoiden yltä ja opasti heidät oikeaan neuvotteluhuoneeseen samalla kun kutsui paikalle vieraiden isännän.

KW saattoi ilmaantua aivan yht'äkkiä kenen tahansa työhuoneeseen kysyen "miten menee?". Siihen ei saanut antaa pinnallista tyhjänpäiväistä vastausta, vaan piti todella kertoa miten menee. Ainakin valittuja myyjiä hän otti aina välillä tiukkaan tenttiin, jossa piti kertoa – hyvin lyhyesti ja tiiviisti tietenkin – ajankohtaiset myyntihankkeet, onko niissä etenemistä vaarantavia ongelmia ja millaisia. Usein KW tarttui siltä seisomalta puhelimeen ja soitti kyseiselle asiakkaalle selvittääkseen mahdollista ongelmatilannetta.

Kerran meillä oli vakava tilanne erään pankin kanssa, kun hintoihin liittyvästä kiistakysymyksestä ei millään päästy sopuun. Viimeisenä keinona KW lähetettiin lounaalle pankin korkean johtajan kanssa tavoitteena näin löytää sovinto. Lounaan alussa KW otti esiin A4-paperinsa ja sanoi pankkimiehelle: "Sinulla on varmasti mukanasi kuten minullakin teidän kannan ja neuvotteluvaran kertova briefauspaperi. Vaihdetaan paperit ja luetaan toistemme paperit. Sitten voimme sopia asian heti, niin päästään syömään ja ryyppäämään!"

Nokia Elektroniikka saavutti 1970-luvun edetessä suuren voiton toisensa jälkeen suomalaisissa pankeissa sekä pankkipäätteissä että suurtietokoneissa. KW oli tietenkin kaikissa näissä hankkeissa täysin voimin mukana sekä myymässä, vakuuttamassa pankkien johdolle kykyämme että sitten selvittämässä monenlaisia isojakin käytännön ongelmia tuotekehityksessä ja toimituksissa. Hän tunsi hyvin kaikkien pankkien johdon jo ennestään muista yhteyksistä ja osasi antaa olennaisen tärkeitä neuvoja oikeista toimintamalleista. Ajan tavan mukaan isot tärkeät liikeasiat vaativat rinnalleen myös kunnon lounaita ja illallisia. Monen monta kertaa me nuoremmat ihmettelimme KW:n rautaista kuntoa ja praktiikkaa pankkiasiakkaan kanssa: lounas aloitettiin klo 12, usein Königissä ja ravintolan pöydässä, ravintolaa yleensä välillä vaihtaen, istuttiin seuraavaan aamuun kello kolmeen. Tunnelma oli korkealla eikä KW:n juttuvarasto tyhjentynyt.

Tyypillistä KW:n käytöstä oli tulla tällaista 15 tunnin ravintolaputkea seuraavana aamuna Keskuskadulle klo 8.00 ja ihmetellä siellä kovalla äänellä, miksi muut edellisen päivän riennoissa mukana olleet eivät ole saapuneet töihin ajoissa. Jos joku tänä aikana ilmaantui paikalle, sai hän tietenkin kunnon läksytyksen.

Nokian tavoitteena oli pitää myös pankkien korkein johto informoituna järjestelmiemme kehittymisestä, vaikka nämä henkilöt eivät välttämättä olleetkaan konkreettisesti mukana välisissämme neuvotteluissa. Tässä tarkoituksessa kävelimme KW:n kanssa eräänä kylmänä talviaamuna Aleksia pitkin tapaamaan suuren pankkiryhmän pääjohtajaa. Meidät otettiin vastaan kaikin puolin ystävällisesti ja pääjohtaja kuunteli asiaamme. Jonkin ajan kuluttua hän alkoi kuitenkin vilkuilla kelloa ja kävi ilmi, että selkeästi sovitun tunnin sijasta hän olikin varannut meille aikaansa vain puoli tuntia. Pääjohtaja nousi ja alkoi hyvästellä meitä. Silloin KW kaatoi itselleen kahvia lisää täyden kupillisen ja käveli ulos huoneesta kuppi kädessään. Hän vei kahvikupin mennessään kadulle asti, joi sen tyhjäksi Aleksin jalkakäytävällä ja jätti tyhjän kupin pankin pääkonttorin portaalle lausuen muutaman moitteeksikin tulkittavan sanan pääjohtajan käytöksestä.

Juha-Pekka Vihavainen: Kurre piti huolta pojistaan
Kurre Wikstedt oli tosi isällinen mies. Vaikeissa asiakastilanteissa hän piti huolta meistä kuin omista pojistaan. Hänellä oli vahva ote myös hankaliin asiakkaisiin. Kurre osasi rauhoittaa suuttuneen asiakkaan esimerkiksi moittimalla vastuuhenkilöä niin paljon, että asiakas alkoi viimein puolustella jo liikaa moitittua. Ripitetty ymmärsi asian saamatta sen suurempia henkisiä kolhuja.

Kerran Kurre nimitti minut Nokian päämatemaatikoksi. Teimme Verohallituksen kanssa isoa kauppaa VAX-koneista. Niinivaaralla oli koneellaan ohjelma, joka laski läpi monimutkaisen hinnoittelun. Kysyin häneltä moneen kertaan, onko kaikki varmasti oikein. Veimme tarjouksen asiakkaalle. Pian sen jälkeen Verohallituksen henkilö soitti minulle kauhuissaan ja kertoi, että Nokian tarjouksessa on paha pilkkuvirhe hinnoissa. Hän sanoi, että jos toimitatte heti korjauksen, niin voimme ottaa sen huomioon. Toimitimme uuden version, kun hinnat oli korjattu. Virhe tarjouksessa oli se, että ns. tarkistuslaskennassa Niinivaara ainoastaan käynnisti tietokoneessaan olevan hinnoitteluohjelman, joka korjaamattomana tietysti antoi aina saman virheellisen lopputuloksen. Kun olimme korjanneet hinnat sekä saaneet myös kaupan, niin myynnissä mukana ollut Kurre antoi minulle mainitun nimityksen.

Seppo Uitto: Muistikuvia Kurresta
Kurre oli nuoren myyntimiehen silmissä reilu, avoin, suorasanainen ja ehkä erikoinenkin henkilö. Ajoittain oli vaikea päätellä, oliko hän tosissaan vai sanoiko jotain leikillään. Kurre näytti olevan toiminnallinen esikuva useallekin nuorelle Nokian silloiselle johtajalle.

Mieleeni on jäänyt asiakassaunailta, jossa Kurre saunasta tultuaan pukuhuoneessa seisoo peilin edessä bodariasennossa ja sanoo peilikuvalleen: "Olen minä sitten saatanan komea jätkä".

Eläkkeelle jäädessään Kurt Wikstedt sai lahjaksi elävän, mustan pässin. Sen luovuttivat Kalle Isokallio, Staffan Simberg ja Timo HA Koski.

Informaatiojärjestelmät vauhdissa muutosten jälkeen

Vahvaa eteenpäin menoa kotimaassa

Informaatiojärjestelmien toiminta jatkui keväällä 1985 myönteisessä hengessä edellä kuvattujen isojen muutosten jälkeen. Tietokonealueella oli vihdoin yksi yhteinen liiketoimintaorganisaatio sekä siihen liittyvä omien tuotteitten tuotekehitys ja tietokonetehdas. Asiakkaat kokivat tilanteen hyvänä, kun kaksi rinnakkaista saman alueen organisaatiota oli yhdistetty.

Sisäistä työtä vaadittiin edelleen seuraavien kuukausien aikana, kun eriseuraisuutta poistettiin ja uutta toimintamallia opeteltiin. Pankkiprojekteja hoitavien osastojen yhdistäminen oli toteutettu jo kesällä 1984. Nyt seuraavan vuoden puolella pankkiosastolla oli tältä pohjalta edellytykset hoitaa erittäin suuria ja vaativia KOPin, HOPin ja Postipankin konttorijärjestelmien toteutusprojekteja.

Omat tuotteet olivat hyvin kilpailukykyisiä vuonna 1985. MikroMikko 2 -paikallisverkossa oli uusinta uutta, johon moni iso kilpailija ei vielä kyennyt vastaamaan. Vahva tukiorganisaatio Suomessa sekä kattava huoltoverkosto olivat tärkeitä tekijöitä. Suomen siihen mennessä suurimpien pankkikauppojen voittaminen, kansainvälisen kilpailukyvyn todistaminen Northern Telecom -sopimuksella sekä Kiloon rakenteilla ollut suuri tietokonetehdas tekivät vaikutuksen hyvin moniin asiakkaisiin näiden toimialasta ja aiemmista tietokonehankinnoista riippumatta. Päätejärjestelmien entiseen tuotevalikoimaan nähden uudet edustustuotteet, tärkeimpinä Bullin suurtietokoneet, merkitsivät laajempaa kontaktipintaa asiakkaiden suuntaan sekä liiketoiminnan tuloksen paranemista.

Nokian NetNet-lähiverkko

Kuvaustekstin mukaan "Nokian lähiverkko on väylä, joka koostuu itsenäiseen tietojenkäsittelyyn sekä toistensa kanssa viestimään pystyvistä työasemista. Työasemat, jotka ovat joko MikroMikko kakkosia tai päätemikkoja, yhdistetään verkoksi koaksiaalikaapelilla. Työasemat on liitetty kaapeliin verkkoliitäntäyksiköillä....

Lähiverkko pystyy hoitamaan tietoliikenteen tärkeimpien suurtietokoneiden kuten Honeywellin, IBM:n ja Univacin kanssa. Verkkoon on myös mahdollista saada lisää tietojenkäsittelyvoimaa ja ohjelmistokehitysvälineitä kuten ADA-kieli, tiedonhallintajärjestelmiä jne. Nokian MPS10-tietokoneen avulla."

» Mikä on Nokian lähiverkko? Net-lehti 2/1985

Raimo Puntala: NetNet-toteutus

MikroMikko 1 ja MikroMikko 2 merkitsivät tuotekehityksen kannalta yhteensopivuushaasteita IBM:n suuntaan. Jälkimmäisessäkään ei vielä ollut IBM-väylää. Tehokysymys oli hyvin tärkeä, koska alkuperäinen IBM PC oli varsin tehoton.

Nokian pääkohde ei ollut erillisten mikrojen myynti, vaan pankkijärjestelmät ja kassajärjestelmät. Kysymys paikallisväylästä tuli näin hyvin tärkeäksi jo varhain. Nokian oma NetNet-toteutus oli ensimmäisiä maailmassa ja sellaisenaan hyvin käyttökelpoinen.

Kotimaan myynnistä Tietokonejärjestelmät-osasto

Informaatiojärjestelmien ja Nokia Datan yhdistämisen jälkeen Tero Laaksonen kokosi yhteisen Suomen myyntiorganisaation, joka sai nimekseen Tietokonejärjestelmät.

Myynti ja asiakasprojektien toteutus oli organisoitu viiteen liitetoimintaosastoon. Osastojen nimet ja johtajat olivat seuraavat: Pankit - Henry Ehrstedt, Teollisuus - Risto Kääpä, Kauppa ja palvelut - Juha-Pekka Vihavainen, Julkinen hallinto - Heikki Salovuori, Jälleenmyynti ja vähittäismyynti - Heikki Kotilainen.

Näiden lisäksi Laaksoselle raportoivat Järjestelmätukiosastosta Heikki Honkio, Markkinointiosastosta Yrjänä Ahto ja Hallinto-osastosta Kari Lounasmeri.

Tero Laaksonen: Yhteinen kotimaan organisaatio

Yhteisen liiketoimintaorganisaation toteuttaminen ja hyvään vauhtiin saaminen merkitsi isoa haastetta. Elokuvateatteri Bristolissa oli kick-off-tyylinen tilaisuus, joka sujui oikein hyvin. Siitä alkoi tunne, että tämä onnistuu ja menee hyvin.

» Kevään 1985 strategiatyön raamit

Pankkiprojektit

Postipankin ja Helsingin Osakepankin edellisenä vuonna käynnistetyt uuden konttorijärjestelmän toteutusprojektit olivat eräitä vuoden 1985 suuria hankkeita. Postipankin järjestelmä valmistui sovitulla aikataululla. HOPin toteutus oli jo pitkällä, kun pankin fuusio Suomen Yhdyspankkiin julkistettiin.

» Postipankin projekti
» Postipankin uusi päätejärjestelmä Net-lehti 5/1985
» HOPin uusi konttorijärjestelmä
» HOP:n uusi pankkipäätejärjestelmä Net-lehti 9/1984

Teollisuuden tietojärjestelmät -osasto

Toukokuun 1985 Net-lehti sisälsi katsauksen Teollisuuden tietojärjestelmä -osastoon. Risto Kääpä toteaa siinä mm. "Parannamme tietoteknisin keinoin asiakkaiden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Vastaamme toimittamiemme laitteiden ja sovellutusten ohella myös asennuksesta ja huollosta sekä koulutuksesta. Osaston tuotevalikoima on kasvanut alkuaikojen muutamasta tietokonemallista järjestelmäratkaisuihin, jotka koostuvat useista eri käyttötarkoituksiin soveltuvista tietokoneista, kymmenistä tietoliikenne- ja sovellutusohjelmistoista sekä mittavasta konsultointipanoksesta....

Rakennamme kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivan sovelletun järjestelmäkokonaisuuden....

Teollisuusjärjestelmien parissa työskentelee lähes 200 henkeä. Osaamisemme pohjautuu teollisuuden eri alojen toimintojen ja tehtävien syvälliseen tuntemukseen."

» Teollisuuden tietojärjestelmät, Net-lehti toukokuu 1985

Kalle johtajaksi

Aiemmin IBM:llä ja Nokian Koneteollisuusryhmässä työskennellyt Kalle Isokallio nimitettiin 1.6.1985 lukien Informaatiojärjestelmien johtajaksi.

» Nimitysuutiset Insinööriuutisissa ja Kauppalehdessä
» Kalle Isokallio: Toimintamme tason mittaa aina asiakas, Net-lehti 4/1985
» Näkemyksiä Kallen tulosta IJ:n johtajaksi

Vuoden 1985 tapahtumia

Pankkisymposiumi Pariisissa

Nokia Elektroniikan laajat kontaktipinnat suomalaiseen yritysmaailmaan näkyivät hyvin kesäkuun 1985 alussa järjestetyn ranskalais-suomalaisen pankkisymposiumin korkeatasoisessa osallistujaluettelossa.

» Timo HA Koski Pariisin pankkisymposiumin järjestäjänä

Northern Telecomin sopimuksen jatko

Maaliskuun 1985 Net-lehti kertoi, että "Viime vuonna tehtyä Nokian ja Englannissa toimivan Northern Telecomin välistä esi- ja OEM-sopimusta on jatkettu uudella ja luonteeltaan jatkuvalla sopimuksella. Uuden sopimuksen mukaan Nokia toimittaa Northern Telecomille useita tuhansia kotimaisia Nokia MikroMikko 2 -tietokoneita ja näyttöpäätteitä. Northern Telecomin Euroopan toimintojen pääjohtaja Barry Eames totesi, että NT arvioi kaupan johtavan n. 40 miljoonan dollarin arvoiseen myyntiin neljän vuoden aikana."

Nokian MDS-ostohanke

Kauppalehti kertoi 20.6.1985, että Nokia aikoo ostaa amerikkalaisen Mohawk Data Sciences (MDS) yhtiön kuuden Euroopan tytäryhtiön osakkeet. Kyseessä olevat maat ovat Ranska, Länsi-Saksa, Hollanti, Belgia, Ruotsi ja Tanska. Näiden tytäryhtiöiden liikevaihto on yhteensä 58 M$. Niissä työskentelee 700 henkilöä, joista 300 Saksassa ja 250 Ranskassa. MDS valmistaa, myy ja huoltaa lähinnä IBM-yhteensopivia päätejärjestelmiä. Yrityskauppa vauhdittaa Nokia Informaatiojärjestelmien etabloitumista Eurooppaan. Nyt IJ:llä on ollut tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Länsi-Saksassa. Johtaja Kosken mukaan ostettavat yhtiöt jatkavat edelleen MDS:n tuotteiden markkinointia Nokian tuotteilla täydennettynä. Kuukauden kuluessa varmistuvasta kaupasta oli neuvoteltu noin puoli vuotta ennen letter of intentin allekirjoitusta.

Myöhemmin (21.11.1985) ilmoitettiiin, että MDS:n osto ei toteutunut.

Staffan Simberg: MDS ostokohteena

Kyllä MDS oli tarkein potentiaalinen ostokohde, joka mm. pilasi minulta kesän 1985 purjehduksen, kun en saanut venettä edes veteen. Due Diligenceä tehtiin intensiivisesti ja yhtiö olisi antanut arvokkaan lisän kansainvälisen toiminnan kasvuun. Voin vain spekuloida kaatumisen syillä, mutta Kalle tunsi IBM:n hyvin ja saattaa olla, että pelättiin IBM-yhteensopivuuden olevan enemmän riski kuin mahdollisuus. Samalla MDS:n tuotteet olivat nähneet parhaat päivänsä. Voi hyvinkin olla, että ratkaisuun vaikuttivat myös muut sisäpoliittiset tekijät.

Uusi sopimus Bullin kanssa

Marraskuun 1985 Net-lehti kertoi, että "Nokia ja Bull ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteistyön laajentamisesta. Sopimuksella sekä uudistetaan nykyinen edustussopimus että vahvistetaan teknistä ja kaupallista yhteistyötä Pohjoismaissa. Laajentunutta yhteistyötä koordimoimaan on perustettu Steering Committee. Sopimuksen mukaan Bull sitoutuu myymään Nokian päätteitä Bullin laitteistoihin Pohjoismaissa. Nokia edustaa edelleenkin yksinoikeudella Honeywellin tuotteita Suomessa."

Häikiön tulkinta Bull-neuvotteluista

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivuilla 234: "Nokia oli edustanut Bullin tietokoneita Suomessa vuodesta 1962 lähtien. Vuonna 1985 Nokian ostot Bullilta olivat 103 Mmk. Kauppaa haluttiin tehdä myös toiseen suuntaan, mitä selvitettiin pääjohtajatasolla vuonna 1985. Nokia halusi ostaa Bullin pohjoismaiset filiaalit, joiden liikevaihto tuona vuonna oli yhteensä 400 Mmk, mutta ostaminen kariutui muun muassa Nokian enemmistövaatimukseen.

Bull tarjosi lopulta Nokialle Ruotsista 40 % ja Norjasta/Tanskasta 15 %. Heinäkuussa 1985 saavutettiin Memorandum of Understanding, jonka pääkohtia olivat Pohjoismaissa yhteisen tuotepolitiikan selvittäminen sekä mahdollinen kilpailutilanteiden rajoittaminen (viite 463 Muistio Bull/Nokia yhteistyön kehittäminen 28.8.1986 F Ahlfors)."

Kukaan haastatelluista sen ajan Informaatiojärjestelmien johtoon kuuluneista henkilöistä ei muista tällaisia neuvotteluja Bullin kanssa. Häikiön tekstin lopussa mainittu viite 28.8.1986 ajoittuu vuotta myöhempään aikaan. Tämä Froste Ahlforsin laatima muistio liittyy 4.9.1986 tapahtuneeseen Bullin pääjohtajan Jacques Sternin vierailuun Suomessa. Tällöin Isokallion johtama Nokian ryhmä keskusteli Sternin kanssa erilaisista yhteistyön mahdollisuuksista. Häikiön selostus kesän 1985 Bull-neuvotteluista jää näin ollen arvoitukseksi.

Mikonpäivänä 1985

Mikonpäivän 1985 Net-lehti kertoi, että "Nokia Informaatiojärjestelmien uusi tietokonetehdas Espoon Karamalmilla vihitään 23.9. mutta toiminta tehtaalla on jo täydessä käynnissä. Sijainniltaan Karamalmi on luonnollisin paikka tietokoneiden valmistukselle, sillä esimerkiksi piirilevyt saadaan 200 m päästä omasta piirilevytehtaasta. Alueella on myös IJ:n Laskentakeskus ja Nokia Tietoliikenteen tuotantolaitos. Eri tuotelinjoilta valmistuu tietokoneita, mikrotietokoneita, näyttöpäätteitä, kassapäätteitä ja pankkipäätteitä. ... Tuotantopinta-alaa modernissa tehtaassa on 7000 neliötä ja toimistotilaa 2000 neliötä. Tehdas työllistää 150 työntekijää ja toimihenkilöitä noin 100."

» Kilon uusi tietokonetehdas, Net 7/1985
» Tietokonetehdas nousi harjaan, lehdistötiedote 28.3.1985

Kassajärjestelmien runkosopimus SOK:n kanssa

Marraskuun 1985 Net-lehti kertoi, että "SOK ja Nokia ovat solmineet kassapäätelaitteistoja koskevan runkosopimuksen. Tarkoituksena on muodostaa selkeät puitteet SOK:n ja alueosuuskauppojen huomattaville laitteisto- ja ohjelmistohankinnoille. SOK, alueosuuskaupat ja Nokia Informaatiojärjestelmät ovat yhdessä suorittaneet mittavaa kehitystyötä viimeisen kahden vuoden aikana, jonka tuloksena on jo yhdeksän toimivaa asennusta. Niistä huomattavimpina mainittakoon Sokos-Marketit Kouvolassa ja Raahessa sekä Mestarin Herkut Helsingissä ja Jyväskylässä. Kumpikin sopijapuoli uskoo nyt solmitun sopimuksen luovan hyvän pohjan kotimaisten kassapäätejärjestelmien kehittämiselle vastaamaan entistä paremmin nimenomaan osuuskauppojen tarpeita."

» Runkosopimus SOK:n kanssa, Net-lehti 9/1985
» Lauri Sarvilinna: Myynnistä keskusliikkeille 1980-luvulla

Suuria kasvuprosentteja

Nokia Elektroniikan liikevaihto kasvoi yli 40 prosenttia vuonna 1985. Informaatiojärjestelmien liikevaihto oli yli 1 300 miljoonaa markkaa.

» Yhteenvetoa vuoden 1985 saavutuksista
» Tero Laaksonen, Luottamus on haaste, Net-lehden pääkirjoitus 2/1986
» Elektroniikan PTS-kokous 10.2.1986

Luxor Datorer Nokian käsissä

Tero Laaksonen: ABC-tuotelinja

Jouduin itse perehtymään Luxor Datorerin tuotteisiin. ABC-tuotelinja, joka oli aikoinaan hyvin menestynyt Ruotsin kouluissa, oli jo jyrkässä alamäessä, ja sen aika oli auttamatta ohi. Meillä oli Suomessa oikein hyvällä tasolla oleva pedagoginen mikroverkko kouluihin ja siitä oli runsaasti referenssejä.

Luxorin kehityssuunnitelmat tuntuivat heikoilta ajatellen teollisuusstandardien tuloa. Tuntui oikealta jatkaa Nokian omalta pohjalta ja luopua ongelmallisesta Luxor-tuotelinjasta, varsinkin kun oli tiedossa, että kouluihin evaluoitiin IBM PC:ä tulevaisuuden vaihtoehtona.

Staffan Simberg: Luxorin hallituksessa

Jouduin Luxor AB:n hallitukseen (yhdessä Simo Vuorilehdon ja Antti Lagerroosin kanssa) tehtävänä arvioida silloisen markkinajohtajan 8-bittisen ABC 800:n rooli.

Nokialla oli tuolloin julkistettu 16-bittinen MikroMikko ja IBM oli julkistanut oman PC:n. Luxorilla oli oma salainen tuotekehityshanke, jonka tavoitteena oli siirtyä suoraan 32-bittiseen tietokoneeseen. Tämä ei istunut Nokian suunnitelmiin, minkä seurauksena sain tehtäväkseni saneerata Luxorin tietokonetoiminnan.

Myöhemmin Nokia haastettiin tämän johdosta oikeuteen. Varhainen markkinajohtaja ei tajunnut teollisuusstandardin vaikutusta kilpailutilanteeseen.

Kjell Strömlid: Luxor Datorer

Seuraava kirjoitus on käännetty alkuperäisestä ruotsinkielisestä tekstistä:

Nokia osti tammikuussa 1984 Luxor-konsernin Ruotsin valtiolta. Tähän sisältyi Luxor Datorer sekä sen tietokoneet ABC 80 ja ABC 800, jotka olivat suosittuja, mutta niiden laitteisto ja ohjelmisto olivat täysin omaa tekoa, siis epästandardit.

Luxor Datorerin toiminta oli kannattamatonta ja tuotti suuret tappiot. Ruotsin Nokia Datan liikevaihto oli siihen aikaan 65 miljoonaa kruunua ja liiketoiminta oli kannattavaa. Hankitun Luxor Datorer -yhtiön suuret tappiot pakottivat meidät varsin pian lopettamaan sen toiminnan. Tuotemerkit ABC 80 ja ABC 800 jäivät Nokian käyttöön.

Seppo Mattila: Luxor Datorer -toiminnasta

Siirryin Christianin liiketoiminnan kehitystehtävistä Simbergin kansainvälisiin toimintoihin ja sitä tietä Ruotsiin, kun Nokia oli ostanut Luxor Ab:n. Sen yhteydessä oli Luxor Datorer Ab, jonka viimeisenä päällikkönä toimin. Tehtäväni oli integroida se muuhun Nokia Datan toimintaan Ruotsissa.

Nokia osti Motalasta Ruotsista vuoden 1984 alussa Luxor Ab:n ja sen tytäryhtiö Luxor Datorer Ab tuli "ylimääräisenä" kaupan mukana. Luxor Datorerin tietokonehistoria oli pitkälle samanlainen kuin Mikko 2:n ja Mikko 3:n tausta. Tuotteista ensimmäinen oli nimellä ABC 80 (Advanced Basic Computer for the 1980s), sen jälkeen tuli ABC 800 -sarja. ABC 9000 julkistettiin viimeisenä vuonna 1985 ja se pohjautui Motorolan 86000-prosessoriin ja Unix-käyttöympäristöön.

Luxorin tuotelinja oli vuonna 1985 teknisesti hyvällä tasolla eikä tuotteisiin liittynyt erityisiä ongelmia.

Oli selvää, että Nokia ei voinut jatkaa kahdella samanlaisella tuotelinjalla. Päätettiin sekä lopettaa ABC-linja että hyödyntää Luxorin minikoneosaaminen Ruotsin Nokia Datassa. ABC-tuotelinja loppui kokonaan vuonna 1986.

Clapa Carpelan: Luxor-tuotteet

Olin ottamassa haltuun Luxor Datan toimintoja Suomessa, jolloin Luxor-huoltoporukka tuli minun joukkoihini. Seppo Mattilan kanssa olin myös ajamassa alas Luxorin toiminnat Ruotsissa Motalassa.

En ole mikään tuotekehittelijä, mutta mielestäni Luxor-tuotteet olivat hyvin suunniteltuja ja toimivia tuotteita. Ongelma lienee ollut, että Luxorilla oli oma käyttöjärjestelmä, näin ollen se ei ollut yhteensopiva pidemmän päälle. Luxor Datalla oli myös oma lähiverkko nimeltään CatNet. Se ei ollut Luxorin oma, vaan jonkin erillisen insinööritoimiston tuote, jota Luxor sitten käytti omissa järjestelmissään. Tuotteet olivat hyvin tehtyjä. Olihan Luxorilla pitkä kokemus radiotuotannosta Motalassa.

» Seppo Mattila: Luxor Datorer Ab:n loppuvaiheista

Itsepalvelu avasi oven STS-pankkiin

Seppo Uitto: Itsepalvelutuotteet

Pankkimyynti laajeni itsepalvelutuotteisiin 1980-luvun puolivälissä. Muistan erityisesti yhden esityskalvon, joka kuvasi pankkikonttorin tulevaisuutta. Siinä näkyi sen aikainen näkemys konttorin itsepalvelujärjestelmästä. Tämä oli vakiokalvo kaikissa asiakaspalavereissamme. En muista kuka tämän kalvon oli tehnyt ja valitettavasti se on jo kadonnut. Joka tapauksessa itsepalvelu sai tuolloin tuulta alleen.

Merkittävää oli, että pitkän evaluointiprosessin jälkeen tulimme valinneeksi NCR-tuotteet pankkiautomaattien perustuotteiksi. Niitähän asennettiin sittemmin tuhansia eri puolella Suomea, ja ovat vieläkin kai automaattien valtamerkki Suomessa. Heikki Kalliolalla oli tässä valintaprosessissa merkittävä rooli. NCR:n pankkiautomaattien tuotantolaitos oli tuolloin Scotlannin Dundeessa. Se oli suosittu vierailukohde asiakkaille, eikä vähiten sen vuoksi, että lähistöllä sijaitsee maailmankuulu St. Andrewsin golf-kenttä.

» NCR-automaatit pankkituotevalikoimaan

Pankkien itsepalvelu

NCR:n valmistamat pankkiautomaatit liittyivät 1980-luvun loppupuolella olennaisesti pankin konttorijärjestelmiin. Konttorin yhteydessä olevat sisäautomaatit olivat osa konttorin palvelua.

Pankkiosastomme eteni nollatilanteesta kahdessa vuodessa itsepalvelun markkinajohtajaksi Suomessa. Tämä perustui osaltaan NCR:n tuotteitten korkeaan laatuun ja kehityksen kärjessä oleviin ominaisuuksiin, mutta olennaisella tavalla myös kuvattuun Nokian kokonaiskonseptiin.

Itsepalvelutuotteet tarjosivat pankkiosastolle myös mahdollisuuden päästä sisään niihin asiakkaisiin, joilla oli toisen toimittajan konttorijärjestelmä. Näin edettiin STS:n kanssa.

Nokia pääsi seuraavina vuosina myös säästöpankkien itsepalvelujärjestelmien toimittajaksi, ja tällä tavoin tiiviiseen yhteistyöhön silloisen Suomen suurimman pankkiryhmän kanssa.

STS valitsee Nokian

Tietoviikko kertoi 20.2.1986, että Nokia on voittanut STS-pankin tarjouskilpailun pankkipäätteistä. Pentti Laaksosen mukaan muut loppukarsintaan päässeet olivat Philips ja Olivetti.

Maaliskuun 1986 Net-lehti kertoi, että "parivuotisten kokeilujen jälkeen STS-pankki päätti äskettäin uusista pankkipäätteistään. Ensimmäiset 100 päätettä tilattiin Nokialta. Pankkitekniikan sukupolvi on vaihtumassa. "Uudet päätteet sijoitetaan aluksi suuriin konttoreihin lisäpäätteiksi mm. paikallista markkinointia ja siihen liittyvää toimistoautomaatiota ja tekstinkäsittelyä varten", toteaa varatoimitusjohtaja Pentti Laaksonen. "Vuoden 1987 aikana päätteitä on tarkoitus asentaa jonkin verran joka konttoriin. Vuosikymmenen loppuun mennessä tarve on tuhatkunta päätettä, sillä 1987 alamme todennäköisesti vaihtaa myös kassapäätteitä... Uudesta kassajärjestelmästä neuvotellaan vielä." Pankkiteknisissä ratkaisuissa STS-pankki on vetänyt omaa linjaansa. Vaikka se on mm. SKOPin suurin osakkeenomistaja, se ei käytä SKOPin keskuslaitepalveluja."

» STS tilaa pankkipäätteet Nokialta, Net-lehti 3/1986
» Seppo Uitto: Myyntiprojekti STS:lle
» Konttorijärjestelmä STS:lle

Kaupan järjestelmien saavutuksia

Maaliskuun 1986 Net-lehti kertoi Nokian ja isojen myymäläketjujen kassapäätesopimuksista Ruotsissa. Nokia on saavuttanut Ruotsissa tällä alueella 45 prosentin markkinaosuuden.

» Nokian kassajärjestelmät Ruotsissa, Net-lehti maaliskuu 1986

Maaliskuun 1986 Net-lehdessä Lauri Sarvilinna kuvaa Nokian uutta Kaupan MikroMikko-järjestelmää, joka soveltuu hyvin pienille myymälöille. Siinä myymäläjärjestelmän ohjelmisto on MikroMikko 2 -tietokoneessa ja CRS 300 -kassapäätteet on yhdistetty MikroMikkoon NetNet-lähiverkolla.

Samaan aikaan yleistyivät maksukortit, joista Net-lehti kertoi samassa maaliskuun numerossaan.

Maksukorttijärjestelmän mainittiin merkitsevän kaupalle huomattavaa työn vähenemistä ja siten myös rahallista säästöä. Vuonna 1986 muovirahalla maksettiin noin 5−7 prosenttia ostoksista.

» Pienkaupat siirtyvät EAN-aikaan, Net-lehti maaliskuu 1986
» Maksukorttijärjestelmä nopeuttaa muovirahan käsittelyä, Net-lehti, maaliskuu 1986

MikroMikkoja Valamon luostarille

Lokakuussa 1986 Nokia lahjoitti MikroMikko2-järjestelmän Valamon luostarille. Luovutustilaisuudessa noudatettiin perinteisiä ortodoksisia menoja. Kuvassa vasemmalta: Kalle Isokallio, Joensuun piispa Tiihon, pappismunkki Herman, arkkimadriitta Panteleimon ja arkkimadriitta Ambrosius.

Yrjänä Ahto kertoo luovutuksen taustoista ja luovutustilanteesta:

Kalle Isokallio toimi lahjoituksen aloitteentekijänä ja myös idea oli hänen. Vastasin tuolloin markkinoinnista. Kalle tunnettuun tapaansa ilmoitti minulle, että "tapasin isä Ambrosiuksen ja Valamossa ei kuulemma olla vielä tietokoneajassa. Nyt lahjoitetaan sinne muutama MikroMikko ja otetaan siitä kaikki irti. Hoida homma, tässä Ambrosiuksen numero."

Soitin Ambrosiukselle ja sovimme valmistavan käynnin Valamoon. Meille esiteltiin luostarin eri toimintoja ja sovimme lahjoituksen yksityiskohdista, käyttötarpeista, ohjelmistoista ja käyttötuesta. Minulle oli tietysti tärkeää sopia lahjoitushankkeen julkisuudesta ja muista
markkinointimahdollisuuksista. Olin yllättynyt kuinka hyvin Ambrosius ymmärsi markkinoinnin merkityksen ja kuinka myönteisesti hän siihen suhtautui. Media päätettiin kutsua lahjoitustilaisuuteen ja odotusarvona oli, että toimittajia myös saapuisi paikalle.

Valamo tarjosi matkalaisille majoituksen. Yllätyksenä saimme illalla kutsun saunaan ja sen jälkeen Ambrosiuksen keljaan eli munkin kammioon. Siellä vietimme mukavan illan ja nautimme isä A:n laajasta viskivalikoimasta. Illan aikana selvisi, että yhteisöllä on vielä yksi asia ratkaistavana ennen lahjoitustapahtumaa. Ortodokseilla on tapana siunata kaikki mahdollinen käyttöön ja ymmärrettävistä syistä tietokonerukousta ei ollut. No, senhän he sitten kirjoittivat ja tämä rukous lienee edelleen heidän käsikirjoissaan.

Varsinaiseen lahjoitustilaisuuteen siirryimme Kallen kiireiden takia pikkukoneella ja loppumatkan autolla. MikroMikot olivat oikeilla käyttöpaikoillaan eli tavallisissa pienehköissä huoneissa. Tila oli täynnä toimittajia ja kuvaajia.

Meidät asetettiin vierekkäin seisomaan. Pienen odottelun jälkeen käytävältä alkoi kuulua ortodoksista liturgista meininkiä ja haistoimme suitsukkeet. Juuri kun saattue oli saapumassa huoneeseen, Kalle tönäisi kyynärpäällä kylkeen ja kuiskasi "nyt et sitten Yrjänä naura."

Kulkue saapui ja MikroMikot siunattiin käyttöön uunituoreella rukouksella. Arkkimadriitta Panteleimon vihmoi laitteen ortodoksisen perinteen mukaan pyhällä vedellä. Samalla kaikki tietokoneet saivat ikioman suojelupyhimyksen, arkkienkeli Mikaelin.

Valamon munkit filosofoivat Net-lehden 8/1986 pääkirjoituksessa näin: "Luostarissa tietokone mahdollistaa reaaliajan maallisissa asioissa. Kirkollisen reaaliajan saavuttaminen on kokonaan uskon asia."

MikroMikko auttaa pukkia muistamaan

1990-luvun alussa myös joulupukille lahjoitettiin upouusi punainen MikroMikko.

"Pukki saa joka vuosi noin puoli miljoonaa kirjettä lapsilta ympäri maailmaa ja kaikkiin vastataan MikroMikkojen avulla.

Tietokoneet ovat vapauttaneet satoja elleivät tuhansia tonttujani käsityöstä. Ja vaikka minulla on hyvä muisti, on MikroMikolla vielä parempi. Itse en paljon koneilla työskentele, mutta nuoremmat tontut ovat niistä kovinkin innostuneita. Yksi jopa opiskelee tietotekniikkaa yliopistossa", kertoo joulupukki Net-lehdessä 6/1991.

Mikroista tehokkaisiin työasemaverkkoihin

Nokia Elektroniikan loppu

Nokian organisaatio muuttui 26.3.1986 tiedotteen mukaan siten, että nimitettiin Kairamon johtama hallitus (jäseninä Koski, Lagerroos, Mildh, Nuutila ja Vuorilehto) sekä Vuorilehdon johtama johtokunta, jonka jäseninä olivat teollisuusryhmien johtajat kuten Isokallio. Samalla päätettiin että Nokia Elektroniikka jaetaan 1.6.1986 kolmeksi teollisuusryhmäksi:

1. Nokia Informaatiojärjestelmät, liikevaihto 1300 Mmk, johtajana Kalle Isokallio.
   Nokia Teollisuuselektroniikka (liikevaihto 230 Mmk) liitetään samalla IJ:n osaksi
2. Nokia Radiopuhelimet, liikevaihto 640 Mmk, johtajana Jorma Nieminen
3. Nokia Tietoliikenne, liikevaihto 590 Mmk, johtajana Sakari Salminen.

» Elektroniikan jako, tiedote 26.3.1986

Nokia Elektroniikan Paikallistiedotteen viimeinen numero ilmestyi 30.5.1986. "Kun Elektroniikka nyt kesäkuun alusta lähtien jakautuu kolmeen teollisuusryhmään, Informaatiojärjestelmiin, Radiopuhelimiin ja Tietoliikenteeseen, on luonnollista, että Elektroniikan paikallistiedote samalla lakkautetaan". Lehti sisälsi viidella sivulla kuvineen katsauksen historiaan vuosilta 1960–1985. Sen jälkeen lehdessä oli Kosken haastattelu otsikolla "Miksi Elektroniikka jaettiin".

» Miksi Elektroniikka jaettiin, Paikallistiedote 30.5.1986
» Nokia Elektroniikan tavoitteita 1986

Tietojärjestelmät-yksikön toiminnan käynnistysvaihetta

Isokallion tiedotteen 25.6.1986 mukaan kotimaahan perustetaan Tietojärjestelmät-yksikkö (TJ), jossa Laskentakeskus ja Huolto yhdistetään Tietokonejärjestelmät yksikön kanssa. Organisaatiossa Laskentakeskus ja Huolto sijoittuvat nykyisten toimialayksiköiden rinnalle. Heikki Sarso ja Vesa Väisänen raportoivat osastonjohtaja Tero Laaksoselle 1.7.1986 alkaen.

» Tietokonejärjestelmien PTS keväällä 1986

Tero Laaksosen tiedotteen 29.8.1986 mukaan Tietojärjestelmät-yksikössä hänelle raportoivat Pankit (Ehrstedt), Teollisuus ja suunnittelu (Honkio), Kauppa, hallinto ja palvelut (Vihavainen), Jälleenmyynti ja vähittäismyynti sekä aluekeskukset (Kotilainen), Laskentakeskus (Heikki Sarso), Huolto (Vesa Väisänen), Markkinointi ja Nitec (Ahto), Hallinto (talousjohtaja Matti Järvinen), liiketoiminnan suunnittelu (Markus Sell).

Tuotekehityksessä hirmuinen innostus

MikroMikko 3

Elokuun 1986 Net-lehti kertoi MikroMikko 3 -julkistuksesta 4.6.1986:

• MikroMikko 3 täydentää Mikko-perhettä tarjoamalla entistä laajemman ohjelmistovalikoiman, enemmän suorituskykyä ja uuden ohjelmaympäristön – Windowsin
• Ulkomuodoltaan matalan ja tyylikkään ohjausyksikön (MPS6) voi asettaa lattialle pystyyn tai pöydälle vaakasuoraan
• Kun MikroMikko 2 kehitettiin, sen suorittimeksi valittiin Intelin 16-bittinen 80186. MikroMikko 3:n suorittimena on 16-bittinen Intel 80286
• MikroMikko 3:n käyttöjärjestelmä on MS-DOS versio 3.1. Vaikka MS-DOS 3.1. on yhden käyttäjän järjestelmä, voidaan Windowsin avulla käyttää samanaikaisesti useampia ohjelmia. Kutakin omassa ikkunassaan. Ohjelmasta toiseen siirrytään joustavasti osoitinhiiren avulla. Windows on MS-DOS:n päälle rakennettu laajennus. Siihen sisältyy itse asiassa useita työkaluja. Näitä ovat mm. laskin, kello, kalenteri, Paint-piirustusohjelma ja Write-tekstinkäsittely
• Uusi MikroMikko 3 on toistaiseksi itsenäinen mikro. Tämän vuoden lopulla se on liitettävissä yhdessä MikroMikko 2:ien ja PääteMikkojen kanssa Nokian lähiverkkoon.

» MikroMikko 3, Mikko-perheen kuopus, Net-lehti elokuu 1986

Elokuun 1986 Net-lehti kuvasi IJ:n tuotekehityksen toimintaa:

Tietokoneenteko Suomessa – Raakaa työtä ja riskejä

Nokialaisten tietokoneiden tekijöitä on vähän väliä syytetty suuruudenhulluudesta ja jääräpäisyydestä. Syystäkin. Juuri niitä ominaisuuksia on tarvittu, kun pikku Suomesta on lähdetty onnistuneesti ottamaan mittaa isoista tietokonejäteistä. Nokialaiset tietokoneet, Mikot ja MikroMikot, on tehty käyttäjälle ja sen käyttäjät ovat huomanneet.

» Tietokoneenteko Suomessa – Raakaa työtä ja riskejä Net-lehti 5/1986 sivut 12–15

Pertti Ruosaari: Tuotekehityksen toiminnasta

"Teimme töitä pienissä ryhmissä. Pyrimme ymmärtämään mahdollisimman hyvin hardware/software-rajapinnat. Yritimme myös parhaamme mukaan seurata IBM:n SNA-maailmaa. Innostus ja usko olivat hirmuisia."

Tero Laaksonen: Tuotekehityksen saavutuksista

"Henkilöstö oli sitoutunutta ja venyi hyviin suorituksiin. Kovalla osaamisella ja työnteolla pärjäsimme. Tässä on muistettava, että me olimme seurailija, joka parhaansa mukaan noudatti teollisuudessa vakiintuneita ja vakiintuvia standardeja sekä onnistui aina joskus tekemään jonkin asian muita paremmin."

Raimo Puntala: Tuotekehityksen menestystekijöitä

MikroMikko1 ja MikroMikko2 merkitsivät tuotekehityksen kannalta yhteensopivuushaasteita IBM:n suuntaan. Jälkimmäisessäkään ei vielä ollut IBM-väylää. Tehokysymys oli hyvin tärkeä, koska alkuperäinen IBM PC oli varsin tehoton.

Nokia ei ollut erillisten mikrojen myyjä, painopiste oli pankki- ja kassajärjestelmissä. Kysymys paikallisväylästä tuli hyvin tärkeäksi jo varhain. Nokian oma NetNet-toteutus oli ensimmäisiä maailmassa ja sellaisenaan hyvin käyttökelpoinen.

Eräs menestymisen tärkeä tekijä oli Kutomotiellä koko ajan toiminut tuotekehityksen ja tuotannon tiivis yhteistyö. Tämä toimintamalli erosi perinteisestä, koska tuotekehitys ajatteli alusta alkaen myös tuotantokelpoisuutta ja kommunikoi siitä jatkuvasti tuotannon kanssa. Tämä läheisyys jatkui myös Kilon aikana ja oli Nokialle selvä vahvuus.

Tuotekehityksen aikaansaannoksista näihin aikoihin (ennen Ericssonia) on sanottava, että uskomatonta, mihin päästiin niillä resursseilla ja niillä rahoilla. Meillä oli todella kovia vääntäjiä eikä tunteja laskettu. Normaali työaika oli hyvin monella 8 tunnin sijasta 12 tuntia (mikä merkitsi jo kerrointa 1.5). Meillä oli omanlaatuinen vahva prototyyppikulttuuri, jonka mukaan olimme valmiit menemään ulos work-in-process-tyyppisellä ratkaisulla, jolla hankittiin käyttökokemuksia ja sitten korjattiin. Suurille alan yrityksille tällainen oli mahdotonta.

Pentti Mäkipää: Tuotekehityksen vahvuuksia

Nokian tuotekehityksen vahvuuksia olivat oikeat henkilöt johtopaikoilla ja vastuutehtävissä. Pertti Ruosaaren panos oli vertaansa vailla oleva luova ideanikkari. Hänen lisäkseen jo edellä mainitut sekä muiden muassa Softplanista tullut Jukka Norokorpi olivat avainhenkilöitä johtopaikoilla.

He loivat ja ylläpitivät toimintakulttuuria, joka tarjosi haasteellisia tehtäviä, oli avoin ja vapaa, yritteliäisyyttä suosiva ja palkitseva. Ideointivauhti oli kova. Siinä toimintakultturissa monet viihtyivät vuodesta toiseen. Muutamat katsoivat parhaaksi siirtyä helpompiin tehtäviin.

Meillä moni asia loksakti kohdalleen. Jo 70-luvulla alkanut pitkä kehitystyö toi kokemusta, jota voitiin hyödyntää uudemmissa järjestelmissä. Keskeinen tekijä oli se, että saimme meihin luottavia isoja edistyksellisiä asiakkaita, joitten tarpeet, tilaukset ja pitkämielinen suhtautuminen antoivat meille hyviä tilaisuuksia.

Nokian oma elektroniikkaliiketoiminta sekä sen innokas ja sitkeä tietotekniikkayksikkö tarjosivat asiakkaille toimivan vaihtoehdon, joka toimitti asiakaskohtaisia räätälöityjä it-ratkaisuja. Sellaisten saaminen ulkomaisilta toimittajilta koettiin asiakkaiden piirissä paljon hankalammaksi. Tarjosimme ja toimitimme kilpailuetuja.

Yksi avainasia oli se, että monet tekemämme tekniset valinnat osoittautuivat oikeiksi ja kestäviksi myös pitkällä tähtäimellä. Esimerkkinä vaikkapa paikallisverkkoarkkitehtuuri, MS-DOS- ja IBM-yhteensopivat tiedonsiirtokäytännöt.

Nokiassa elektroniikka oli tuolloin yhtiötasolla keskeinen painopistealue, mikä merkitsi pitkämielistä suhtautumista toimintaamme, eivätkä myöhästymiset aiheuttaneet toiminnan lopettamista. Asiaa auttoivat Nokian muut tuottoisat liiketoiminnat.

Henry Ehrstedt: Myynnin ja tuotekehityksen tiivistä yhteistyötä

Tuotekehityksen, pankkimyynnin ja pankkijärjestelmien toteutusprojektien yhteistyö oli hyvin tiivistä 1980-luvulla. Jo myyntivaiheessa tuotekehityksen edustaja oli paikalla monessa asiakastapaamisessa.

Lopullinen asiakkaalle ehdotettava järjestelmäratkaisu syntyi Kutomotien karuissa kokoushuoneissa myynnin kuvatessa asiakkaan vaatimuksia ja tuotekehityksen henkilöiden piirrellessä kymmenille fläppitauluille järjestelmän eri komponentteja.

Tarjous syntyi usein puhtaaksikirjoittamalla paksu röykkiö näitä papereita. Kun ratkaisu oli esitelty asiakkaalle, palattiin Kutomotielle, ja jätettiin asiakkaalta käsiin saatu seuraavan vaiheen ongelmavyyhti tuotekehityksen henkilöiden ratkottavaksi.

Joskus myyntiprojektin loppuvaiheessa tie uhkasi nousta pystyyn, kun asiakas ilmoitti, että tämä ei meille käy. Silloin asiakkaan luo vietiin Pera Ruosaari. Yleensä ratkaisu löytyi siinä keskustelussa tai sitten Pera lupasi asiakkaalle, että tuotekehityksen työsuunnitelmia muutetaan niin, että halutut piirteet tulevat mukaan.

Yhteistyö oli siis todella erilaista kuin isoilla kilpailijoilla. Heidän myyntinsä tarjosi suomalaisille pankeille toisella mantereella kehitettyjä tuotteita, joiden ominaisuuksiin kukaan Suomessa ei voinut mitenkään vaikuttaa.

Vastapainona olivat tietenkin aikatauluongelmat. Tuotekehitys ponnisteli pienillä resursseilla isoja töitä. Aikataulut olivat usein hyvinkin tavoitteellisia, eikä niihin moniin suuntiin vetävien paineiden alla päästy.

Useassa tapauksessa vaativia uusia piirteitä kehitettävänä oleviin tuotteisiin oli luvattu asiakkaalle viimeisessä hädässä juuri ennen ison hankkeen päätöksentekoa. Tuotekehitys joutui usein sitomaan huipputekijöitään toteutusprojektien ongelmien ratkaisemiseen odotettua paljon enemmän, ja tästä seurasi uuden kehittämiseen viiveitä. Kaiken kaikkiaan tuotekehityksen aikataulut venyivät välillä pahastikin, ja taas tarvittiin Ruosaari asiakkaan luo selittämään, miten tästäkin suosta päästään kuiville.

Lauri Sarvilinna: Menestyksen taustoista

Kun siirryimme kesällä 1984 toimialakohtaiseen organisaatioon, tuotetuen henkilömäärä oli kuusinkertaistunut viidessä vuodessa. Olimme saaneet korkeakouluista parasta opiskelija-ainesta, jolla oli oppilaitosten tuorein tieto.

Tukiosaston jaospäälliköt olivat noin 35-vuotiaita ja osaston keski-ikä oli ehkä hiukan päälle 25 vuotta. Muualla päätejärjestelmissä tilanne oli samankaltainen.

Tuotekehityksen kovilla nimillä Ruutu, Puntala, Törnvall, Kahelin jne. oli nuorekkaat ryhmät ympärillään. Henkilöstörakenne oli kehittynyt tällaiseksi sattumalta kasvun aiheuttaman pakon edessä. Mutta tuolla henkilöstöllä pystyi tekemään ihmeitä. Vaikka osaamisen lähtötaso ei aina olisi ollut alan vakiintuneiden toimijoiden tasolla, niin kyky oppia uutta oli sitäkin parempi. Vaikka lähtöpiste olisi alempana, niin kulmakertoimen ollessa osaamis/aika koordinaatistossa paljon suurempi, voidaan äkkiä ajaa edelle.

Toisaalta firma, joka pääsee suoraan liikkeelle uuden teknologian aallossa, on vahvoilla. Perinteisten toimijoiden on lähes mahdoton kamppailla niitä vastaan. Vakiintuneilla toimijoilla on rasitteena toimintansa vanha painolasti ja siinä ympäristössä kehittyneet toimintamallit. Kun alalla tapahtuu teknologiamurros, niin sen nopeasti omaksuva haastaja saa helposti etulyöntiaseman. Minikonevaltias Digital ja kassakonevalmistaja NCR putosivat yllättävän nopeasti. Myös Datasaab oli ollut kova sana 1960-luvun lopulla, mutta Ericsson-kaupan aikaan väki oli jo ukkoutunutta. Myös ICL:ssä 1990-luvulla näki, että Englannissa päätökset viime kädessä tekevä ylin johto oli ihan pihalla ratkaisuissa, joiden taustat heidän olisi pitänyt ymmärtää.

Kurt Wikstedtin selitys Nokian menestykselle oli:

1. Uusimpaan teknologiaan perustuvat laadukkaat tuotteet
2. Kovat hinnat
3. Huonot palkat

Kurren lista ei ollut pelkkä huuli. Kansainvälisten suuryritysten paikallinen henkilökunta piti paljon enemmän huolta omista eduistaan, eikä yritykseen sitoutuminen ollut läheskään yhtä vahva kuin Nokialla.

Edellä kuvattu uuden teknologian uhka on tosi pirullinen markkinajohtajalle. Erilaisia uhkatekijöitä nousee jatkuvasti esiin. Vääriä signaaleja niistä on 95 %, eikä niihin kannattaisi reagoida, vaan jatkaa omalla linjallaan. Mutta kun killer-tekniikka lyö itsensä läpi, kaikki on jo myöhäistä, ellei sen tuloon ole osattu varautua. Analogia: Armeija voi riemuita, ettei ole ostanut vuosittain aseita, koska ne olisivat jo vanhentuneita tai että niitä saa nyt halvemmalla. Mutta jos sota syttyy, taistellaan tyhjin käsin.

Työasemaverkot operatiivisiin sovellutuksiin

Teholtaan nopeasti kasvaneet mikrotietokoneet ja niitä yhdistävät työasemaverkot tarjosivat vuoden 1986 paikkeilta alkaen konkreettisia mahdollisuuksia myös operatiivisten sovellutusten toteuttamiseen.

Nokia Informaatiojärjestelmät oli Suomessa ensimmäinen iso toimittaja, joka esitti asiakkaille tällaista vaihtoehtoa perinteisille minikonesovellutuksille. Suuret kansainväliset kilpailijat torjuivat Nokian esittämän linjan epärealistisena "vasta kaukana tulevaisuudessa siintävänä mallina". Jyrkintä kieltä aiheesta käytti "minikonevalmistajien IBM:n" maineen 1970-luvulla hankkinut DEC, jonka pääjohtaja Olsen julisti mikrojen olevan leikkikaluja, jollaisia ei yritysmaailmassa tarvita lainkaan.

Informaatiojärjestelmien liiketoiminnan kärki ja pääviesti asiakkaille vuonna 1986 oli jo selkeästi: "työasemaverkkojen teho ja mahdollisuudet tulevat kasvamaan lähivuosina jyrkästi ja nämä järjestelmät voidaan toteuttaa aivan eri kustannustasolla kuin minikone- tai suurkoneratkaisut".

Mikroverkot minikoneitten uhkana

Hambrecht & Quist julkisti 13.8.1986 William B Weltyn laatiman analyysin "The VAX Killer Cometh – A New Generation of Microprocessor-Based Minicomputers Arrives". Analyysin mukaan MIPS:n hinta putoaa nopeasti kymmenesosaan nykyisestä mini- ja superminikoneille tyypillisestä hintatasosta. Tähän johtaa kahden vahvan voiman yhteisvaikutus: teknologiakehitys ja markkinadynamiikka, joka pyyhkii pois tähänastisen erottelun mikroprosessoripohjaisten järjestelmien ja minikoneitten välillä. Kun asiakkaat siirtyvät ostamaan MIPS-voimaa aivan eri hintatasolle, joutuvat nykyiset tietokonevalmistajat hyvin vaikeaan tilanteeseen. Hinnat romahtavat, eikä raskasta kustannusrakennetta pystytä enää ylläpitämään.

Amerikkalaisille analyyseille, jotka esittelivät mikrotietokoneiden mahdollisuuksia, oli tyypillistä suomalaisesta näkökulmasta katsottuna se hämmästyttävä piirre, että niissä ei tunnettu lainkaan mikroja yhdistävää paikallisverkkoa.

» Mikroverkot minikoneitten uhkana
» 1986: Kaavio mikroprosessorin tehonäkymistä 1970-2000

AT&T panostaa unixiin – heikoin tuloksin

AT&T ja useat muut alan yritykset olivat käynnistäneet 1980-luvun alussa mittavat ponnistukset luodakseen unixista käyttöjärjestelmästandardin ensin minikoneille ja myöhemmin mikrotietokoneille.

Nokia kohtasi 1980-luvun puolivälissä tarjouskilpailuissa yhä useammin kilpailijoita, jotka toivat unixia voimakkaasti esiin. Asiakkaitten kannalta oli houkuttelevaa uskoa, että eri valmistajien eri kokoisten tietokoneitten mutkikas käyttöjärjestelmäviidakko selkiytyy, kun kaikki hyväksyvät unixin standardiksi.

Nokia Informaatiojärjestelmät kuului varhaisiin Microsoftin linjalle lähteneisiin mikrotietokone- ja työasemaverkkotoimittajiin. Ruosaari oli solminut kiinteät yhteydet Microsoftin pääkonttoriin jo vuosia aiemmin. Asiakastapaamisissa ja tarjouskilpailuissa Nokia esitti ja perusteli Microsoft-linjaa, jolla on suurimmat mahdollisuudet muodostua mikromaailman standardiksi. Unix oli kilpailija, jota asiakkaita neuvottiin välttämään. Myös IBM suhtautui tässä vaiheessa unixiin torjuvasti ja esitti alun perin Nokian kanssa aika lailla saman tyyppistä linjaa.

» AT&T:lla vastoinkäymisiä Unix-markkinoilla

Kansainvälinen toiminta laajenee

Kansainvälisen toiminnan uusi organisaatio

Simbergin tiedotteen 23.9.1986 mukaan Informaatiojärjestelmien International Operations on organisoitu uudelleen. Country Managerit ovat Ruotsissa Kjell Strömlid, Norjassa Seppo Ruikka, Tanskassa Aage Hauge ja Saksassa Helmut Hajek. UK:n yhtiö lakkautetaan vuoden 1986 lopussa.

» IJ:n kansainvälinen organisaatio 23.9.1986

Kansainvälistä toimintaa vuosina 1986–87

Staffan Simberg: "Kansainvälinen toiminta eteni näihin aikoihin liian hitaasti. Sitä vaikeuttivat erityisesti kova hintakilpailu ja de facto -standardit. Monipaikallinen joustava toimintamalli ei ollut skaalautuva, vaikka konsepti oli hyvä. Emme saaneet järjestelmämyyntiä lentoon Pohjoismaissa, ja puhdas laitemyynti oli kannattamatonta."

Seppo Mattila: "Luxor Datorer -tehtävän jälkeen toimin liiketoiminnan kehittämistehtävässä Simbergin johtamassa Informaatiojärjestelmien kansainvälisen toiminnan organisaatiossa.
Ison organisaation perusajatus oli varmasti hyvä. Kaikissa maissa johtaminen ei kuitenkaan toiminut kunnolla. Yritys oli kova ja ponnistelun henki hyvä. On kuitenkin myönnettävä, että yhteensovittaminen asiakkaiden tarpeiden ja oman tuotevalikoimamme kesken ei onnistunut parhaalla tavalla. Vaikutti myös siltä, että "pääkonttorin" odotukset kansainvälisen toiminnan tuloksenteolle olivat liian korkealla. Tavoitteita asetettiin ehkä tuntematta asiakkaiden hankintasuunnitelmia ja Nokian omia mahdollisuuksia.

Tytäryhtiötoiminta oli saatu juurrutettua Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa. Ruotsin tytäryhtiö oli riittävän kokoinen ja asiakkaiden näkökulmasta luotettava. Markkinoilla myös luotettiin Nokian tuotteisiin. Kjell Strömlid teki koko 1980-luvun merkittävää kasvua Ruotsissa. Norjassa markkinoille pääsyä eivät helpottaneet Ruotsin referenssit. Tanskassa vaikeudet jatkuivat. Saksa oli hankala, mutta siellä saatiin aikaan tuloksia. Matti Heikkilän vetämä OEM-myynti teki hyviä sopimuksia."

» Ruotsin Nokia Data, Kjell Strömlid, Net-lehti kesäkuu 1984
» Föreningsbanken, Net-lehti 5/1985

Matti Heikkilä: OEM-myynnin saavutuksia

Näihin aikoihin saimme käyntiin uuden toimintatavan: omien tuotteittemme myynti muiden valmistajien komponenteiksi. Genicom-nimisen yhtiön kautta myimme Italiaan suurille pankeille tuhansia Nokian pankkikirjoittimia.

Tapasin erään suuren pankin pääjohtajan ja pääsimme pian hyvään keskusteluyhteyteen. Kerroin, että jos nyt tekee tilauksen, on pankkikirjoittimen saatavuus hyvä (koska niitä oli jäänyt suuret määrät varastoon KOPin asennusten viivästyttyä). Johtaja ymmärsi ja illallisemme aikana hän kirjoitti tilauksen ravintolan ruokaliinalle. Siinä riitti Suomessa ihmettelemistä.

Olimme päässeet vastaavaan OEM-kauppaan myös omasta valkopohjaisesta näytöstämme muutamiin kohteisiin Euroopassa. Saimme kauppaa myös muiden muassa Bullin, DEC:n ja Siemensin kanssa. Teimme monia rohkeita liikkeitä kuten ostaessamme Puntalan Raimon kanssa eräästä konkurssipesästä Salt Lake Citystä tarvitsemaamme teknologiaa. Onnistuimme ja saimme näistä kaupoista uskoa ja itsetuntoa.

Menimme yhdessä Typlanin kanssa New Yorkiin myymään Associated Press -jättiyhtiölle. Kaupat syntyivät ja toimitimme sitten Rockefeller Centeriin tuhansia Nokian työasemia.

Clapa Carpelan: Euroopan kentillä

Vastasin huollosta Informaatiojärjestelmien kansainvälisen toiminnan organisaatiossa. Tehtäväni oli tukea ja paimentaa paikallisia huoltoja eri maissa, erityisesti Saksassa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Itse olin mukana enimmäkseen silloin, kun jotain oli todella pahasti vialla. Olin mukana myös lähes kaikissa messutapahtumissa Euroopassa, joissa Nokian omat tuotteet olivat esillä.

Keikkoja eri maihin tein myös esim. NDP 10 -pankkikirjoittimen demotehtävissä, kun näitä printtereitä yritettiin myydä Bullille osaksi heidän järjestelmiään Italiaan. Olin myös monella ongelmaratkaisukeikalla ympäri Eurooppaa.

Tero Laaksonen: IJ:n kansainvälisestä toiminnasta

Informaatiojärjestelmien kansainvälisen toiminnan budjetit olivat aina erittäin kovat, mutta panostukset vähäiset.

Tuotteidemme kilpailukyky Suomen ja Ruotsin ulkopuolella ei missään vaiheessa ollut hyvä, ja usein niissä oli jokin tekninen ongelma. Toisaalta niillä markkinoilla myydyissä tuotteissamme ei ollut mitään erityistä, ne olivat seurailijan tuotteita. Hinnoittelukykymme ei ollut hyvä. Meillä ei missään vaiheessa ollut mahdollisuutta panostaa kunnolla etabloitumiseen johonkin uuteen maahan. Olisi pitänyt investoida paikalliseen tukeen, huoltoon, myyntitaitoon, markkinointiin jne. Toimintamme oli liian harrastelijamaista. Ruotsissa kävi vielä niin, että suurimpien pankkien konttorijärjestelmien uusimisen ajoitus oli meidän aikatauluihimme nähden "väärä".

Lauri Sarvilinna: Retail-hankkeita Ruotsissa vuosina 1985–88

Periaatteessa jokainen maa halusi toimia omalla tavallaan ja pitää asiat omissa käsissään. Pienessä organisaatiossa ei aina edes tajuta, ettei osata. Oppimiskäyrällä ollaan niin alkuvaiheessa, ettei ole kykyä hoitaa vaativimpia asioita yksin. (Ei Suomessakaan ollut alkuvaiheessa mitään tajua, mitä toiminta lopulta vaatii – totuus paljastui pikkuhiljaa.)

Siksi yhteistyö ei paljoakaan kiinnostanut ja se toimi hyvin paljon henkilösuhteiden varassa. Ruotsin Retailin vetäjä vaihtui keskimäärin kerran vuodessa. Suomen näkökulmasta hetkittäin oli lupaavia henkilöitä (kuten Selldahl), mutta jos Ruotsin maajohto katsoi heidän uhkaavan omaa asemaansa, niin heidät savustettiin ulos.

Ruotsin 1980-luvun alun retail-hankkeet olivat tosi upeita saavutuksia: suurkauppoja saatiin ja ne toteutettiin suhteellisen pienin resurssein. Hyvän myyntityön lisäksi pienikokoisella CRS 200 -kassalla oli vetovoimaa. 1980-luvun loppupuoli meni heikommin. Silloin asiakkaiden vaatimustasokin oli jo paljon kovempi kuin järjestelmien pioneeriaikana vuosikymmenen alussa.

Mielestäni Nokian Ruotsin organisaatiolla ei ollut samanlaista vetovoimaa kuin Suomessa eikä sinne saatu yhtä pätevää ja motivoitunutta väkeä. Saman asian kanssa paini myöhemmin myös ICL Sweden. Kun on toimittajana markkinoiden numero 16, firma ei välttämättä vedä parhaita osaajia.

Strömbergiltä tulleena en voinut muuta kuin ihailla, kuinka vahvasti Nokian ylin johto tuki oman tuotannon hankkeita. Nuorekas henkilöstö, jota tukee paikallisen yritysmaailman arvostama ylin johtoporras, on vahva lähtökohta toiminnan kehittämiselle.

» Lauri Sarvilinna: Kansainvälisen organisaation haasteista

Omat tuotteet pääroolissa

Joulukuun 1986 sisäisessä lehdessä Tero Laaksonen totesi muun muassa: "Paras on noudattaa Kurren lakia. Painakaa nyt p-le tämä vuosi kovaa, niin sitten helpottaa. Tämä laki on pätenyt joka vuosi".

Vuoden 1986 lopussa Informaatiojärjestelmien henkilömäärä oli 3 630. Tietojärjestelmäyksiköiden vahvuus oli: kotimaan myynti 1 256, kansainvälinen toiminta 260, tuotekehitys 388 ja tietokonetuotanto 248, nämä yhteensä 2 152. Datasiirrossa oli 424 henkilöä, teollisuuselektroniikassa 531 ja komponenttiosastolla 260.

Tietojärjestelmien johtoryhmän kokouksessa 10.12.1986 kerrottiin, että Nokia luopuu Keskuskadun tiloista, joissa myynti on toiminut vuodesta 1970 lähtien. Siellä olevat henkilöt muuttavat helmikuun 1987 aikana Hiomotien toimitaloon Pitäjänmäelle.

Laaksosen tiedotteen 5.1.1987 mukaan Nokian Laskentakeskuksen palvelukeskustoiminta siirtyy Tietotehtaalle. Tämä käsittää yhteensä noin 150 henkilöä ja 60 miljoonaa markkaa laskutusta. Informaatiojärjestelmille jää toiminnoista IBM-palvelukeskus, Kansainväliset tietojärjestelmät, pienkonejärjestelmät ja tietopalvelu (Maksutieto). Näiden yksiköiden päälliköt raportoivat edelleen Heikki Sarsolle. Nokiasta tulee 10 prosentin omistuksella Tietotehtaan toiseksi suurin osakas. Nokia-konserni siirtyy käyttämään Tietotehtaan palveluja.

Tero Laaksonen: "Laskentakeskuksen myyntipäätös tuli minulle Kallelta [Isokallio] ilmoitusasiana. Arvelen, että hän ei uskonut Laskentakeskuksen tulevaisuuteen ja toisaalta yhtiötä haluttiin fokusoida."

» Tietojärjestelmät vuonna 1986
» Mikromarkkinat 1986: Nokia johtaa PC-myyntiä, Nokikkain-lehti 2/1987

Isokallio tarjoaa fiksuille vapaat kädet

Tammikuun 1987 Net-lehti sisälsi Kalle Isokallion haastattelun otsikolla "fiksuille vapaammat kädet". Isokallion mukaan "Kukin tehköön tyylillään, kunhan tulee tulosta". Hän sanoo, että Raamattu on ehkä paras yrityskulttuurikirja. Se määrää toimintaetiikkaamme enemmän kuin mitkään muut opit. Isokallio sanoo pyrkivänsä joustavaan organisaatioon. Toimintaa on tehnyt joustavammaksi myös se ahkerasti sovellettu Isokallion periaate, että helpompaa pyytää anteeksi jälkikäteen kuin lupaa etukäteen."

» Net-lehti 1/1987: Kalle Isokallio: Fiksuille vapaammat kädet
» Net-lehti 3/1988: Kalle Isokallio: Johdon tietojärjestelmä on kevyt ratsuväki
» Iltasanomat 25.10.1986: Kalle Isokallio: Kaleerilaivassa olisi helppoa
» Insinööriuutiset 13.5.1988: Isokallio julkistaa muistelmansa

Lauri Sarvilinna: Nokian suurmyymäläratkaisut

Kaupan järjestelmissämme oli kolme eri arkkitehtuuria. Alkuvaiheessa myyntitietojen varmistus hoidettiin liittämällä älykkäitä CRS 210 -kassoja Mikko 3 -minikoneeseen. Suurmyymäläratkaisussa taas oli tyhmiä kassoja, ja varmistus hoidettiin käyttämällä kahden tasoisia Mikko 3 -minikoneita. Kassapalvelimet hoitivat noin kymmentä kassaa ja niitä lisättiin myymälän koon sitä edellyttäessä. Yhteenvetotilastot ja myyntitiedon varmistus hoidettiin master-koneella. Mikroverkkoon pohjautuva MikroPos-järjestelmä oli kolmas järjestelmäarkkitehtuuri. MikroPos saatiin toimituksiin syksyllä 1985, mutta Mikko 3 -minikoneita oli pakko käyttää suurmyymälöissä 1990-luvulle saakka.

Suurmyymäläkonseptin alkuvaiheessa kompuroitiin. Kun Keskon uusperustannan ykkösnyrkkejä tuli vastaan K-tavarataloissa, meteli oli melkoinen. Kävimme Timo Hyypän kanssa selvittely- ja anteeksipyyntöretkillä ainakin Järvenpäässä. Kun järjestelmästä oli muuten suurta rationointihyötyä, ja kun kaupoissa riitti asiakkaita, ei niistä jaksettu pitkään kiukutella. Muutaman kerran järjestimme koko kaupan henkilökunnalle myös parin tunnin risteilyn Helsingin edustalla haitarinsoiton ja virvokkeiden kera. Väki oli reipashenkistä ja tunnelma ennätti siinäkin ajassa nousta korkealle.

Suurmyymälöistä Citymarketien ratkaisut olivat muita mutkikkaampia. Myynti jaettiin kuittirivitasolla reaaliajassa elintarvikekauppiaan ja Keskon kesken tietysti kaikki erikoisalennukset ym. huomioiden. Homma oli tosi haastava toteutettavaksi. Pitkään oli satunnaisia ongelmia, joita kassaohjelmat-jaos yritti epätoivoisesti ratkoa. Lopulta jaoksen vetäjä Jarmo Leivo oli saanut suunnilleen joulupöydässä oivalluksen ongelman perussyystä. Hän tuli joulupäivänä Pitäjänmäelle kokeilemaan, ja siinähän se tosiaan oli. Hänen ryhmässään toiminut originelli Pekka Hirvonen saattoi joskus jäädä nukkumaankin Kutomontielle, kun selvittelyt venähtivät. Vähän epämukavaa nukkuminen oli, ja kiertävät yövahdit kaiken lisäksi vielä herättelivät ja kyselivät nimeä ja kulkulupaa.

» Lauri Sarvilinna: Myymäläjärjestelmien tukitehtävistä

» Tietojärjestelmien vuoden 1987 PT-suunnitelma
» Tietojärjestelmien PTS suuntaa yleisjärjestelmämarkkinaan
» Yleisjärjestelmämarkkinat vuonna 1987

MikroMikko 3TT

Huhtikuun 1987 Net-lehti kertoo MikroMikko 3TT:n julkistuksesta. "Se soveltuu lähiverkon tehokkaaksi työasemaksi, mutta se toimii myös erillisenä yhden käyttäjän mikrona. Laitteiston käyttöjärjestelmä on MS-DOS 3.2. joka mahdollistaa MS Net -verkkokäytön. Niinpä 3TT on liitettävissä yhdessä MikroMikko 2:n, MikroMikko 3:n, MPS10-palvelukoneiden ja PääteMikko-työasemien kanssa MikroMikko-verkkoon ja Nokian Tiimi-työryhmäjärjestelmään."

» MikroMikko 3 TT Mikko-perheen kuopukseksi, Net-lehti 3/1987
» Mainos: MikroMikko 3TT, Tuhat Tulimmaista! 1987

Myyntiprojekti OKOlle

Pertti Ruosaari: Keväällä 1987 ratkenneesta OKOn konttorijärjestelmäkaupasta käytiin kovaa kilpailua. Unix oli vahvasti esillä joidenkin OKOn henkilöiden mielessä.

Vein Risto Ankion Tukholmaan tapaamaan siellä vierailulla ollutta Bill Gatesia. Järjestimme privaatin tapaamisen, jossa Gates kuvasi juuri silloin esillä olleita IBM:n PS/2 ja Micro Channel -julkistuksia. Hän vakuutti myös, että unixilla ei tule olemaan roolia mikrotietokoneitten käyttöjärjestelmänä. Tällä käynnillä oli selvä vaikutus Nokialle myönteisen päätöksen syntymiseen OKOssa.

» OKO:n konttorijärjestelmävalinta

Kesäkuun 1987 Net-lehti kertoi, että "OKO on ottanut avoimen ratkaisun. Se on avoin järjestelmäratkaisu, johon Nokia toimittaa ohjelmistollisesti järjestelmän rungon sekä tuhat MikroMikko 3:sta.... Konttorien uudet järjestelmät perustuvat lähiverkkoihin ja niillä katetaan kaikki konttorin työasematarpeet. Teollisuusstandardin mukaisissa mikroissa toimii MS-OS/2-moniajokäyttöjärjestelmä, jolla työasemalla voidaan käyttää useampaa ohjelmaa samanaikaisesti. "

Net-lehden kansikuvassa ovat tekniikkajaoston päälikkö Olavi Maanavilja (vasemmalla) ja pankkijärjestelmäosaston päälikkö Heikki Salo.

» Risto Ankio: OKO otti avoimen ratkaisun, Net-lehti 4/1987
» STS:n pankkipääteprojekti Net-lehti 4/1987

Pertti Ruosaari: IBM PS/2 ja OS/2 Nokian uhkakuvina

Merkittävä käännepiste myös Nokian pc-kehityksen kannalta oli IBM:n PS/2-tuotelinjan julkistus vuonna 1987. IBM yritti tällöin saada pc-markkinat uudelleen hallintaansa. IBM:n markkinaosuus oli pudonnut 76 prosentista (vuonna 1983) 26 prosenttiin (vuonna 1986), kun kilpailijat rynnistivät markkinoille kloonituotteillaan.

Uuden PS/2-linjan olennainen ominaisuus oli MCA-laajennusväylä, jota muut valmistajat eivät voineet kopioida paitsi, jos maksoivat kalliit lisenssimaksut IBM:lle. Kilpailijat eivät tyytyneet tähän tilanteeseen, vaan vuoden kuluttua yhdeksän valmistajan konsortio julkisti EISA-väylän MCA:n kilpailijaksi.

IBM oli päättänyt, että PS/2-tuotelinjan käyttöjärjestelmänä tulee olemaan uusi vain IBM:ltä saatavissa oleva OS/2, joka pystyy hyödyntämään optimaalisesti 386 CPU:n uusia ominaisuuksia ja joka sisältää Applen kanssa kilpailemaan pystyvän uuden graafisen käyttöliittymän.

IBM valitsi OS/2:n toteuttajaksi Microsoftin, jonka intressit olivat hyvin erilaiset kuin IBM:n.

Microsoft menestyi hyvin, kun se myi MS-DOS lisenssejä nopeasti kasvaville kloonimarkkinoille eikä se missään tapauksessa  halunnut IBM:n määräämää käyttöjärjestelmästandardia. IBM joutuikin pian ilmoittamaan, että vuodelle 1987 suunniteltu OS/2 viivästyy vuoden 1988 loppuun. Samaan aikaan Microsoft valmistautui julkistamaan tärkeimmät OS/2:n piirteet sisältävän Windows 2.0 käyttöjärjestelmän jo vuoden 1987 lopulla.

PS/2-tuotelinjasta ei koskaan tullut tavoiteltua suurmenestystä. Kloonivalmistajat esittelivät nopeasti vastavetonsa myös kaikille uusille IBM:n piirteille. IBM:n päätös valita kohta kilpailijaksi osoittautuva Microsoft strategisen käyttöjärjestelmänsä toteuttajaksi, johti PS/2:n dramaattiseen epäonnistumiseen.

Nokia kassapäätejärjestelmien kärjessä

Elokuun 1987 Net-lehti kertoi, että Nokia on selvästi nykyaikaisten kassapäätejärjestelmien markkinajohtaja Suomessa. EAN-lukua käyttäviä järjestelmiä oli markkinatutkimuslaitos Marketindexin mukaan kesäkuun 1987 alussa 135 päivittäistavaramyymälässä. Nokialla oli näistä lähes 50 %:n markkinaosuus. Seuraavaksi suurimpien toimittajien markkinaosuudet ovat 10 % tasolla. Kassapäätteitä oli näissä järjestelmissä yhteensä 945 ja näistä 47 % oli Nokian toimittamia. Uusimpiin EAN-asennuksiin sisältyvät myös maksukorttien lukulaitteet.

» Citymarketit vauhdilla EAN-aikaan, Net-lehti elokuu 1987
» EAN-viivat yhteiseksi iloksi Sokos-Market Kouvolassa, Net-lehti elokuu 1987
» Maksukorttijärjestelmällä rahastus ripeäksi, Jyväskylän Prisma, Net-lehti, elokuu 1987
» Ostoksilla Tukholmassa, Net-lehti, elokuu 1987

Mikonpäivät 1987

Mikonpäivät pidettiin risteilyllä Sally Albatrossin -laivalla.

Tero Laaksonen totesi SallyNetissä: "MikroMikko on Suomen suosituin mikro. Se jo sinänsä on hyvä syy viettää Mikonpäiviä. Tehtaaltamme on toimitettu jo 37 000 MikroMikkoa ja yli 6 500 Mikko-tietokonetta (joita edelleen valmistetaan). Nokia on suurin paikallisverkkojen toimittaja Pohjoismaissa. Tällä hetkellä kehityksen avainsanoja ovat standardointi ja tuottavuuden edistäminen."

» SallyNet on Net-lehden erikoisnumero, joka tehtiin MikroMikko 3 -tietokoneella ja PageMaker-julkaisuohjelmalla risteily-yön aikana ja jaettiin aamulla Mikonpäivän 1987 vieraille. Painos oli tuhat kappaletta.

Kansikuvassa ovat Postipankin tietotekniikasta vastaava johtaja Mikko Ruokonen ja Sallyn perämies Sture Sviberg.

» Mikkoa juhlittiin merellä, Net 7/1987
» SallyNet, Net-lehden erikoisnumero 1987

SYPille kassapäätteitä

Lokakuun 1987 Net-lehti kertoi, että Nokia ja SYP ovat sopineet 9.9.1987 kassapäätejärjestelmän uusimisen ensimmäisen vaiheen laitetoimituksista. Sopimuksen perusteella Nokia toimittaa SYP:lle vuoden 1988 aikana 400 mikrotietokonetta pankkikonttorien kassatyöasemiksi.

Nokia pääsi näin vihdoin Yhdyspankin kassatyöasemien toimittajaksi. Sitkeän pitkäaikaisen ponnistelun tuloksena SYP oli kesällä 1986 tilannut Nokialta aluksi taustapäätteitä.

» SYP omien tuotteitten asiakkaaksi

IBM-yhteensopivuus elinehtona

Raimo Puntala: IBM-yhteensopivuus oli tuotekehityksen kannalta jatkuva iso haaste. BIOS oli iso keskustelujen aihe IBM:n korostaessa omia patenttejaan. Samaan aikaan Nokia oli kehittänyt ratkaisun näytön vahvan säteilyn eliminointiin ja saanut tälle patentin. Oli selvästi nähtävissä, että IBM rikkoi monin tavoin tätä patenttia. Tältä pohjalta saimme IBM:n kanssa aikaan ristiinlisensointisopimuksen ja olimme turvassa BIOS:n suhteen.

MicroChannel oli myös pitkäaikainen pelon aihe ja kova ponnistus. Kävimme muun muassa neuvottelemassa IBM:n kanssa Boca Ratonissa Floridassa mahdollisuudesta ostaa heiltä MicroChannel-komponentteja. Tällaiseen sopimukseen ei kuitenkaan päästy.

Pertti Ruosaari: Kilpailutilanne oli vaikea, kun IBM toi markkinoille OS/2 Extended Editionin ja MicroChannelin sekä uhkasi puuttua heti mahdollisiin patentteja rikkoviin kopiointeihin. Compaqin ympärille syntyi sitten jonkin ajan kuluttua EISA-väylä.

» Tuotekehityksen PTS 17.08.1987

Pentti Mäkipää: Perusratkaisut, jotka olimme valinneet 80-luvun alussa mikrotietokonejärjestelmiin, olivat oikeat ja saatoimme jatkaa kehitystä niiden pohjalta. Työasemiin ja palvelimiin pystyttiin tuomaan lisää tehokkuutta. Saatoimme hyödyntää komponenttiteknologian uusinta kehitystä ja tuoda aiempaa halvemman, pienemmän ja kuitenkin tehokkaamman mikrotietokoneen markkinoille.

Lauri Sarvilinna: Microsoft-ohjelmistoja myymäläjärjestelmässä

Microsoft pyrki aggressiivisesti laajentamaan otettaan koko ohjelmistokenttään. Kun MikroMikko 3 julkistettiin vuonna 1986, aikomuksemme oli tehdä uusi, vihdoinkin standardityökaluin kehitettävä myymäläjärjestelmä IBM:n OS/2-ympäristöön.

Kehitystyömme alkuvaiheessa Microsoft julkisti OS/2:n kilpailijaksi Windows NT:n. Päätimme siirtyä siihen, kun Microsoft lupasi siirtää kaikki OS/2-ympäristön kehitystyökalut NT:lle Porthole-nimisellä konversioratkaisullaan.

Olimme käyttäneet SQLWindows-nimistä tietokantaratkaisua, joka tuki myös graafisten näyttöjen luontia. Tämän johdosta olimme myymäläprojekteissa vuosikausia isoissa vaikeuksissa, sillä Microsoft lopetti konversiotyökalujen tuen hyvin nopeasti, eivätkä ne toimineet virheettömästi. 1990-luvun alun isot myymäläprojektit olivat vaarassa epäonnistua.

Lopulta pitkällisten ponnistelujen jälkeen Seattlessa ollut Ruosaari sai sovittua, että Alkon projektin vetäjä Jukka Oksanen sai tulla Seattleen selvittämään, mistä konversioiden ongelmat oikein johtuivat. Olimme vuoden 1991 pikkujoulujen jatkoilla, kun Jukka soitti keskiyön jälkeen tyytyväisenä, että hän oli löytänyt ja korjannut virheen. Sitä selittäessään hän ajoi vuokra-autollaan pienen kolarin.

Pertti Ruosaari: Unixia Bullilta

Olimme päätyneet 1980-luvun lopulla ottamaan jonkinlaisen unix-koneen tuotevalikoimaan ja tutkimme sillä Bullin tuotteita. Menimme Pariisiin Teron, Henryn ja Norokorven Jukan kanssa.

Bull halusi tehdä osaamisellaan ja sitoutumisellaan meihin vaikutuksen. Näin ollen jokainen Bullin henkilö käytti esityksessään usein sanontaa "we are very committed to Unix". Sitten minun oli määrä pitää katsaus Nokian tuotepolitiikkaan. Aloitin sen sanomalla "we are very committed to Unix". Sillä hetkellä muut suomalaiset puhkesivat räjähdyksenomaiseen nauruun.

» Yhteenvetoa Nokia Datan vuodesta 1987

Seppo Uitto: Muistoja liike-elämästä

Kauppojen voittaminen toi joskus mukanaan "lieveilmiöitä". Muistan tilanteen, kun meille kaupan hävinneen suuren kansainvälisen tietotekniikkayrityksen edustaja tuli eteeni Turun Hamburger Börsin yökerhossa liikuttuneessa tilassa ja uhkasi tappaa minut. Onneksi tämä jäi suunnitelman asteelle.

Olimme OKOn Einolassa juhlimassa muistaakseni sadannen MikroMikon myyntiä asiakkaalle. Heti illallistilaisuuden aluksi hermostunut tarjoilija kaatoi koko snapsitarjottimen merkittävimmän pankinjohtajaisännän syliin. Hetken aikaa oli hivenen viileä tunnelma.

Sekä myyjät mutta myös asiakkaat olivat tuohon aikaan sinnikkäitä. Mikonpäivän juhlista taksilla parinkymmen kilometrin päähän kotiin viety asiakas ilmestyy puolen tunnin kuluttua uudestaan juhlapaikalle.

SKOPin pankinjohtajan mielestä Nokian myyntimies viettää aivan liian paljon aikaa asiakkaan tiloissa ja saattaa tämän henkilökohtaisesti ulko-ovelle ja ohjaa ulos. Eikä aikaakaan, kun pankinjohtaja törmää kerroksissa uudestaan Nokian myyntimieheen, joka tervehtii häntä iloisesti muina miehinä.

Asiakkaita pyrittiin aina palvelemaan kokonaisvaltaisesti. Muistan tapauksen, jossa pankinjohtaja oli ostanut Yhdysvalloista pojalleen Commodore-tietokoneen. Kone ei kuitenkaan ollut virtalähteensä- ja liitäntäjohtonsa puolesta sopiva käytettäväksi Suomen sähköverkossa. Asiakas pyysi Ruosaarelta apua eli voisiko Nokian kehitysyksikkö korjata kyseisen laitteen Suomeen sopivaksi. Pera tietysti totesi, että asia hoituu meiltä helposti. Ja hoituihan se, kun hän pikaisesti lähetti jonkun ostamaan vastaavan laitteen MaxiMarketista ja toimittamaan sen nopeasti "korjattuna" asiakkaalle. Tämä pragmaattisesti hoidettu asiakaspalvelutapahtuma oli varmasti sekä kustannuksiltaan että asiakaspalvelun kannalta enemmän kuin perusteltu.

Ericsson-sopimus kasvun välineenä

Tuleva Nordic-organisaatio

Toimitusjohtaja Kalle Isokallio julkisti sisäisesti 3.12.1987 muistionsa Statement of Direction concerning Organisational Development. Se toteaa tavoitteeksi kehittää Nokiasta kotimainen toimittaja markkina-alueella, jonka muodostavat Suomi, Ruotsi ja Norja. Yhtiö keskittyy näillä kotimarkkinoillaan seuraaviin segmentteihin:

• Työasemaverkot toimistokäyttöön
• POS Retail systems
• Pankkipäätejärjestelmät

Näillä kaikilla segmenteillä tavoitteena on saavuttaa markkinajohtajuus Nordic-kotimarkkinassa. Toinen tavoite on pystyä lisäämään työasemien tuotannon volyymejä siten, että tuotantoa voidaan jatkaa myös pidemmällä tähtäimellä.

Julkistuksen mukaan Nokia Informaatiojärjestelmät ryhmittelee tietojärjestelmäpohjaisen liiketoimintansa uudelleen. Tähän astisen maantieteellisen vastuunjaon tilalle otetaan toimintastrategiaan perustuva jako, jonka mukaisesti muodostetaan:

• Systeemiyksikkö Tietojärjestelmät/Skandinavia vastaamaan niistä markkina-alueistamme, joilla toimimme järjestelmätasoisten tuotteiden toimittajana. Nämä markkina-alueet ovat Suomi, Ruotsi ja Norja.
  
  
• Laiteyksikkö vastaamaan laitemyynnin pohjalla tapahtuvasta voimakkaasta volyymin kasvattamisesta yllä mainittujen markkinoiden ulkopuolella, lähinnä Keski-Euroopassa suoritettavin etabloitumisoperaatioin. Tätä yksikköä johtaa Staffan Simberg.

Tietojärjestelmät/Skandinavian muodostavat Tietojärjestelmät/Suomi, Nokia Information Systems Ab ja Nokia Information Systems A/S, joiden johtajat raportoivat Tietojärjestelmät/Skandinavia -yksikön johtajalle Tero Laaksoselle. Yksikön toimintastrategia perustuu pääosin rahoitus- ja vähittäiskaupan toimialojen ratkaisuihin ja yleistyöasemajärjestelmiin.

» Nordic-organisaation suunnittelu

Neuvottelut Ericssonin kanssa

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivuilla 234–246 muun muassa näin:

Nokia osti oman datadivisioonansa kokoon nähden erittäin suuren Ericsson Datan loppuvuonna 1987. Selitystä yrityskauppaan on etsittävä kahdelta suunnalta. Tärkein tekijä myös tässä kaupassa oli epäilemättä Nokian yleinen strategia. Nokialla pyrittiin kaikkia toimialoja edistämään kansainvälisin yritysostoin. Toisaalta Euroopassa uskottiin tuolloin yleisesti tietotekniikan läpimurtoon.

Lähin vertailukohta Suomelle oli ehkä Ranska, jossa valtio panosti voimakkaasti informaatiotekniikkaan yhteiskunnan eri alueilla. Bull oli strategian tärkein toteuttaja. Bull oli johtavia eurooppalaisia tietotekniikkavalmistajia ja eurooppalaisen yhteistyön alullepanijoita. Nokia Informaatiojärjestelmien tietotekniikkatoiminta perustui omaan kotimaiseen tietokonekehitykseen ja -valmistukseen täydennettynä Nokian edustuksessa olevilla ulkomaisten valmistajien tuotelinjoilla. Näistä yhteistyökumppaneista Bull (ja sen välityksellä Honeywell) olivat tärkeimmät (viite 462 Muistio Bull/Nokia yhteistyö 29.8.1986).

Yhteistyötä etsittiin myös Ruotsin suunnalta. Timo Koski tapasi elokuussa 1986 Ericsson-konsernin entisen kakkosmiehen Håkan Ledinin, joka oli ollut mm. Informaatiojärjestelmien johtajana… Ledinin analyysi Ericssonista oli seuraava: "… Kun Ericsson Informaatiojärjestelmät perustettiin, oli ideana pohjautuen laajaan teknologiaosaamiseen siirtyä suljetuista puhelinlaitosmarkkinoista avoimille markkinoille ja siellä nimenomaan päätelaitebusinekseen…. Traditioistaan johtuen Ericsson ei pystynyt organisoimaan toimintaansa niin markkinavetoiseksi, kuin tämän tyyppinen muutos olisi edellyttänyt."

[Simo] Vuorilehdon muistaman mukaan päätös Ericsson Datan ostamisesta syntyi siten, että Kari Kairamo ja Electroluxin vetäjä Hans Werthen sopivat asiasta. Hankkeen vetäjäksi oli ehdolla Timo Koski, mutta Kairamo ei ilmeisesti tätä halunnut, minkä jälkeen Vuorilehto ehdotti Kalle Isokalliota. "Kairamo määräsi minut ostamaan", Vuorilehto muistaa. (viite 465 Simo Vuorilehdon haastattelu 5.6.2001 Häikiö).

Syksyllä 1987 Nokian ja Ericssonin yhteisissä keskusteluissa liikuteltiin suuria asioita ja koko kenttää. Nokian johto kävi neuvotteluja Ericssonin kanssa 20.10.1987 ja teki "salaisen sopimuksen". Nokian puolelta mukana olivat Simo Vuorilehto, Seppo Ahonen, Kalle Isokallio ja Lauri Ratia. Ericssonin puolelta mukana olivat pääjohtaja Björn Svedberg, varatoimitusjohtaja Lars Ramqvist, talousjohtaja Carl Wilhelm Ros ja Lars Berg.

EIS-datadivisioonan ostamisesta syntyi Simo Vuorilehdon ja Björn Svedbergin neuvottelutulos 9.12.1987 Tukholmassa. Kaupan kohteena oli Ericsson Information Systemsin (EIS) datadivisioonan liiketoiminta sekä kaupan ulkopuolelle jäävien myyntiyhtiöiden varastot ja huollon varaosat. Kaupan hinta oli noin 1,2 miljardia markkaa, jossa oli mukana Davan hankinta. Neuvotteluissa ilmeni, että Ericssonista johtuen kauppa voidaan toteuttaa ja julkistaa vasta 20.1.1988.

Nokian hallintoneuvosto teki 14.12.1987 viralliset päätökset Standard Elektrik Lorentzin televisiotuotannon ostamisesta sekä EIS:n ostamisesta. Kokouksessa esillä olleen Kairamon muistion mukaan "EIS-projekti tähtää tavoitteeseen, jolla mikrotietokone- ja järjestelmäsektorilla saavuttaisimme Pohjoismaissa suuruusluokaltaan IBM:ää vastaavan markkina-aseman ja muuallakin Euroopassa merkittävää jalansijaa…". Hallintoneuvosto hyväksyi molemmat hankinnat.

"Sanomattakin on selvää, että tiedossa olevien suurprojektien integroinnin sekä niihin liittyvän saneerauksen onnistuminen tulee monin tavoin ratkaisevasti vaikuttamaan Nokia-yhtymän tulevaisuuteen… kuinka nopeasti ja pätevästi selviydymme integroinnista", viestitti Kari Kairamo sisäisen hallituksen jäsenille ja Kalle Isokalliolle tammikuun alussa 1988. (viite 485 Kairamon muistio Suurprojektien integrointi 4.1.1988, osoitettu hallituksen jäsenille ja Isokalliolle)

Suurin ostos ja uusi päätoimiala kulutuselektroniikka annettiin Antti Lagerroosin saneerattavaksi ja johdettavaksi. Datan sai saneerattavakseen Kalle Isokallio.

Yrjänä Ahto: En ollut kuullut mitään kaupan valmistelusta ennen joulukuuta 1987, jolloin Kalle kutsui huoneeseensa, löi käteen paksut mapit ja sanoi, että tee julkistus- ja markkinointiaineistot ynnä tarvittavia esityksiä eri kielillä. Kun olin menossa huoneesta ulos, niin Kalle huusi perään: kuule Yrjänä, sinä muutat sitten Ruotsiin. Teimme nopeasti pyydettyjä materiaaleja yhdessä Nokian keskushallinnon kanssa, esittelimme tulokset, Kairamo hylkäsi ne, teimme uudet jne.

Staffan Simberg: Ericssonin tietokonetoiminnan ostamiselle ei ollut vaihtoehtoja, se perustui vaatimukseen kasvaa kansainvälisesti. Kallen pöydällä varmaankin oli ajatus kasvattaa IJ myyntikelpoiseen kuntoon.

Molemmat tavoitteet pysyivät valideina ja tukivat toisiaan. Kyllä taustalla oli älykkäiden työasemapohjaisten ratkaisujen myynti ja samalla lisätä mikrotietokoneiden volyymiä.

Pertti Ruosaari: Kalle sanoi minulle etukäteen, että sinä sitten muutat Ruotsiin. Aika kevyellä selvityksellä siihen hankkeeseen heittäydyttiin. Kävin kyllä muutaman kerran ennen kaupan julkistusta keskustelemassa tuotekehityksen asioista muutaman hankkeeseen vihityn ruotsalaisen kanssa.

Tero Laaksonen: Ericsson-hankinnan valmistelu pysyi hyvin salassa. Kalle kertoi siitä minulle ehkä viikkoa ennen julkistusta. Käsitin, että Nokialla ei ollut vaihtoehtoisia etenemisen reittejä, vaan ensin oli pakko pyrkiä johtavaan asemaan Suomen lisäksi koko Skandinaviassa, ja tähän Ericsson oli ainoa keino. Ymmärsin, että silti hankkeen järkevyys ja riskit askarruttivat kovasti päätöksentekijöitä. Ostettavan yrityksen heikko talous oli tiedossa. Kjell Strömlid oli kuullut jonkun tietovuodon, ja hän lähetti Kallelle ennen julkistusta kauhistuneen sävyisen viestin "Älkää vaan ostako …".

Seppo Mattila: Olin mukana ostoa ja integrointia valmistelleessa pienessä työryhmässä. Informaatiojärjestelmät-yksikkö halusi kasvaa sekä Skandinaviassa että sen ulkopuolella. Nokia halusi kansainvälisyyttä. Näimme, että hankkimalla Ericsson meillä on iso mahdollisuus onnistua myös Euroopan suurissa maissa kuten Saksa, Ranska ja UK.

Riskejä ei paljoa kartoitettu. Valmisteluryhmä oli hankinnan järkevyydestä sekä etenemisestä hyvinkin yksimielinen. Eräänä vaihtoehtona nähtiin jo tässä vaiheessa toimintalinja osta – lihota – myy.

Ericssonin tietokonetoiminta oli ollut edelliset vuodet alamäessä. Henkilöstö oli odottanut jonkinlaista pelastusta ja otti siinä mielessä hyvin vastaan yhdistymisen Nokia Datan kanssa. Saimme Ruotsin toiminnan hyvin haltuun, ja siihen kiinnitettiin paljon huomiota. Claes Nordwall oli pätevä johtaja Ruotsissa.

Ericsson-kaupan julkistus

Nokian tiedotteen mukaan Nokia osti Ericssonin Dataryhmän ja Davan 20.1.1988 julkistetulla kaupalla.

"Nokia Informaatiojärjestelmät, Ericsson-yhtymän Dataryhmä ja Oy Dava Ab yhdistyvät Nokia Data Systems Ab:ksi. Uuden yrityksen toimitusjohtajaksi siirtyvän Kalle Isokallion mielestä kauppaan liittyvät synergiaedut ovat ilmeiset. Osapuolet täydentävät toisiaan tuotteissa, vahvoissa toimialoissa ja maantieteellisesti."

Nokian ja Davan asiakkaille järjestettiin tiedotustilaisuus 21.1. Tero Laaksonen kertoi tilanteesta ja vastasi kysymyksiin.

Kaupan seurauksena Nokia nousee Pohjoismaiden suurimmaksi ja Euroopan 7. suurimmaksi tietotekniikka-alan yritykseksi. Nokia on myös Euroopan toiseksi suurin tietokonepäätteiden valmistaja. Nokia Data Systems Ab:n yhteenlaskettu liikevaihto viime vuodelta on lähes 5 miljardia mk ja se työllistää n. 8 000 henkilöä. Yrityksen pääkonttori on Kistassa, Tukholmassa.

Isokallio kertoo, että nyt tehdystä kaupasta on keskusteltu jo parisen vuotta, mutta varsinaiset neuvottelut käytiin muutamassa kuukaudessa. Kyse on pohjoismaisen tietotekniikan toimialarationalisoinnista. ... Nokia halusi vahvistaa asemaansa tietotekniikkatoimittajana ja Ericsson halusi keskittyä tietoliikenteeseen. Nokia Data Systems Ab:ssä Ericsson on mukana 19.9 % osuudella."

» Nokia ostaa Ericssonin Dataryhmän ja Davan, Net-lehti 2/1988
» Nokia ostaa Ericssonin Dataryhmän ja Davan, pääkirjoitusaukeama, Net-lehti 2/1988

Helsingin Sanomissa yrityskauppa oli 21.1.1988 etusivun pääuutinen. Lehti kertoi mm. "Nokia on tehnyt jo toisen miljardiluokan yrityskaupan kuukauden sisään ostamalla ruotsalaisen LM Ericssonin tietokonetuotannon. Kaupan yhteydessä Nokian ja Ericssonin tämän alueen toiminta yhdistetään Nokia Data Systems Ab -nimiseen yhtiöön, josta Nokia omistaa 80,1 ja Ericsson 19,9 prosenttia.

Uuteen yhtiöön siirtyy erillisellä kaupalla myös Suomen tietotekniikka-alan suuryrityksiin kuuluva Dava, jossa Ericsson on ollut vähemmistö- ja Valmet enemmistöosakkaana osuuksin 60–40. Davalla on n. 600 työntekijää ja sen toiminnan yhdistäminen Nokia-konsernin tietotekniikkatoimintoihin on Nokia Datan ja sen uuden johtajan Kalle Isokallion lähiaikojen kiireisimpiä tehtäviä."

» Helsingin Sanomat 21.1.1988
» Nokia ostaa Davan
» Helsingin Sanomat 28.1.1988
» Davan haltuunotto

Alf-Ole Wanamo: Davan integrointi viivästyi

Davan osakkeiden myynti Nokialle julkistettiin 19.1.1988. Varsinainen toimintojen integrointi päästiin aloittamaan vasta neljä viikkoa myöhemmin. Osasyy viivästymiseen oli varmaankin Davan johtoryhmän hieman aikaisemmin merkitsemien B-osakkeiden lunastaminen. Siitä päästiin yhteisymmärrykseen ja sopimus allekirjoitettiin 15.2.1988 Valmetin ja vähemmistöosakkaiden kesken. Uusia B-osakkeita koskevaa osakeantia oli valmisteltu vuoden verran. Siihen sai aluksi osallistua Davan johtoryhmä, mutta tarkoitus oli myöhemmin ulottaa merkitsemisoikeus myös muulle Davan henkilökunnalle.

Suurempi syy neljän viikon viivästymiseen saattoi olla Ericssonin, Valmetin ja Nokian pääjohtajien 18.1.1988 päiväämä yöllä Båtvikissa neuvoteltu ja allekirjoitettu lyhyt sopimus. Heti tuon sopimuksen allekirjoituksen jälkeen kauppa julkistettiin, vaikka sopimuksessa ei itse asiassa ollut sovittu kunnolla mistään. Mitään Due Diligenceä ei tietenkään ollut tehty eikä edes aloitettu.

Kesti monta viikkoa/jopa kuukausia, ennen kuin varsinaiset sopimukset saatiin juristivoimin aikaiseksi Valmetin, Nokian ja Ericssonin kesken. Kuvaavaa tuolloisen juristityöskentelyn puutteista oli esimerkiksi se, että Valmet ja Nokia havaitsivat vasta kaupan julkistuksen jälkeen, että Davan yhtiöjärjestyksessä oli lunastuslauseke, jonka nojalla vähemmistöosakkaat olisivat voineet lunastaa Nokian ostamat Davan osakkeet..."

Ericssonin haltuunoton vaiheita

Uuden Nokia Datan pääkonttoriin Tukholmaan siirtyivät Kalle Isokallion lisäksi Yrjänä Ahto, Tuomo Alamäki, Pertti Ruosaari, Pekka Böök, Maija Torkko ja Leif Rotkirch.

» Haltuunoton aloitus

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivuilla 247– 263 muun muassa näin:

"Datan organisointi Kalle Isokallion johdolla oli lähtökohdiltaan vaikea, sillä ruotsalaislehti Affärsvärlden kuvasi kauppaa synkin värein: "Nokia-kauppa panee pisteen ruotsalaiselle dataseikkailulle… Ruotsin suurimmalle teolliselle panostukselle. Ericsson voi lisätä vauhtia puhelinpuolella." Ericssonin Lars Ramqvist arvioi: "Mitä emme osanneet nähdä etukäteen, oli miten nopeasti tietokoneista tuli melkein standardisoitu bulkkituote, kuinka monet kilpailijat kohtasivat siitä seuraavan alan väkivaltaisen kilpailun." (viite 488 Äffärsvärlden 27.1.1988).

Isokallio ryhtyi kuitenkin määrätietoisesti töihin. Datassa perustettiin haltuunottoryhmiä, joiden tehtävänä oli integrointi ja toisaalta liikkeenjohdon konsultointi. Vetäjäksi tuli Isokallio. "Suuret linja-, organisaatio- ja investointipäätökset esitetään Kairamon ja Vuorilehdon päätettäviksi." (viite 489 Pöytäkirja 26.1.1988 Integrointiryhmän kokous, läsnä Kairamo, Vuorilehto, Isokallio, Rotkirch, Torkko ja Majuri).´

Nokia Datan haltuunottoprojektit ja vastuuhenkilöt

• Organisation and management: Kalle Isokallio
• Marketing: Claes Nordwall
• Product Policy, R&D: Pertti Ruosaari
• Production: Pekka Böök
• Administration: Tuomo Alamäki

Toimitusjohtaja Simo Vuorilehdon kertoman mukaan sekä Lagerroosin että Isokallion tehtäväksi annettiin voimakas saneeraus. Ero oli siinä, että Lagerroos ei saneerannut, mutta Isokallio saneerasi. Vuorilehdon muistaman mukaan Kairamo suhtautui varauksellisesti kumpaankin saneeraukseen, mutta Isokallio toteutti sen Datassa siitä huolimatta. Vuorilehto piti Isokallion määrätietoisuutta huomattavana ansiona ja jopa pääsyynä siihen, että hän oli valmis nostamaan isokalliota organisaatiossa ylöspäin. (viite 491 Simo Vuorilehdon haastattelu 15.2.2000 Häikiö).

Suurostokset tehneen Nokia Datan osalta integrointi näytti valoisammalta kuin kulutuselektroniikassa. Kalle Isokallion mukaan alkuvuoden 1988 aikana oli tehty suuri joukko muutoksia: uusi organisaatio, strategiset ostotoimet yhdistetty, talousvalvontajärjestelmä toiminnassa, tutkimus- ja kehitysprojektit virtaviivaistettu. Henkilöstönettosäästöt olivat 281 henkeä. Loppuvuoden aikana toteutetaan vielä hallinnollisten ja markkinoinnin päällekkäistoimintojen vähentäminen Ruotsissa, nettosäästöt 200 henkeä, tuotannon ja varaosien logistiikan yhdistäminen jne.

Isokallio myönsi, että Ericssonin datadivisioonan haltuunottoa helpotti saneeraus, joka loi aloitettu jo ennen kauppaa. Huonoon tulokseen vuosina 1984–87 olivat Isokallion mukaan olleet syynä huono talousvalvonta, epäselvä bisnesvastuu, byrokraattinen päätöksentekojärjestelmä, tuloksen mittaamisen epäselvyys, pieni liikevaihto, korkea korkotaso ja uusien tuotteitten markkinoille tuomisen hitaus.

Vuoden 1985 lopulla suoritetun uudelleenorganisoinnin jälkeen Ericssonin datadivisioona oli aloittanut vahvan konsolidoinnin ja kiinteiden kulujen pienentämisohjelman, minkä seurauksena henkilöstövähennys oli yli 800 henkeä (30 %), operatiivisten kustannusten vähennys yli 600 miljoonaa kruunua (25 %), käyttöomaisuusvähennys 1,6 miljardia kruunua ja tulojen kasvu 5 %.

Divisioona teki voittoa operatiivisella tasolla vuonna 1987. (viite 531 Muistio "Mitä Nokia muuttaa" 23.5.1988 K Isokallio).

Alf-Ole Wanamo: Nokia ei ollut suojannut uutta nimeä

Ericsson-hankinnan julkistustilaisuudessa 20.1.1988 tiedotettiin, että syntyvän uuden yhtiön nimeksi tulee Nokia Data Systems Oy, vaikka nimeä ei oltu ennen julkistusta suojattu rekisteröinnillä. Siten heti julkistuksen jälkeen eräs yksityishenkilö rekisteröikin toiminimekseen Nokian Data Systems (mitä ilmeisimmin ansaitsemistarkoituksessa).

Kun sitten Nokia Informaatiojärjestelmien ja Davan liiketoiminnot siirrettiin 1.5.1988 Davan entiseen "pöytälaatikkoyhtiöön" (Oy Dava Rental Ab), joka täten aktivoitiin ja jonka nimi piti muuttaa Nokia Data Systems Oy:ksi, tuo aiempi rekisteröinti oli esteenä kaupparekisterissä.

Tästä huolimatta yhtiö päätti käyttää toiminimeä Nokia Data Systems Oy 1.5.1988 alkaen eli eri nimeä, kuin mikä sillä oli vanhastaan voimassa kaupparekisterissä. Yhtiö toimi siten väärällä nimellä aina 7.9.1988 asti, jolloin ulkopuolisen ansaintamielessä tapahtunut rekisteröinti oli oikeusteitse saatu kumottua ja yhtiö oli saanut uuden nimensä kaupparekisteriin.

Haltuunoton aloitus

Jorma T Mattila kirjoitti Tietotekniikka 6/1991 lehdessä:

"Vuonna 1988 Nokia osti ruotsalaisen Ericssonin datadivisioonan. Vaikuttavista luvuista huolimatta monet asiantuntijat pitivät kauppaa täysin epäonnistuneena. Eläkkeelle jäänyt Kurre Wikstedt kuuli kaupasta Espanjassa golfradalla, kun ulkomaalainen ystävä tuli kertomaan, minkä tempauksen Nokia oli tehnyt. "Ei voi olla mahdollista", Wikstedt oli todennut tyrmistyneenä. Vielä tänäkin päivänä Wikstedt pitää Ericsson-kauppaa virheenä.

Samaa mieltä on Christian Westerlund. Hän oli muutaman vuoden ajan katsellut Ericssonia varsin läheltä Davan toimitusjohtajana ja tunsi sen tilanteen hyvin. "Ericssonin tuotekehitys oli pysähtynyt. Sillä oli painolastina isot tehtaat, jotka eivät tuottaneet kilpailukykyisiä tuotteita. Markkinakanavat sillä vielä oli, mutta parhaat osaajat olivat niistäkin ehtineet lähteä nähtyään yhtiön tilanteen", hän kertoo.

Westerlundin mielestä Data-Saab olisi pitänyt ostaa vuonna 1981, kun sitä tarjottiin Nokialle 300 miljoonalla kruunulla. Silloin konsernin johdon rohkeus ei kuitenkaan hänen mukaansa riittänyt, minkä seurauksena Data-Saab pääsi ryvettymään Ericssonin käsiin."

Seppo Mattila: Ericssonin tietokonetoiminnan haltuunotto onnistui mielestäni suhteellisen hyvin ja nopeasti. Siinä oli ruotsalaisilla katselemista, kun ei paljoa diskuteerattu. Due diligence -vaihe kesti melko pitkään, koska tytäryhtiöt olivat osin "omilla teillään". Suomessa ja Ruotsissa pääyksiköt olivat suuria. Ruotsissa ehkä Nokian vanha toiminta kadotti joitain asiakkuuksia.

Tero Laaksonen: Nokialla ei tainnut ollut mitään todellista Ericssonin tietokonetoiminnan haltuunottosuunnitelmaa. Nimettiin tiimi, joka lähti Ruotsiin tehtävänään perehtyminen ja kuntoonlaitto.

Yrjänä Ahto: Menimme kaupan julkistuspäivänä Kistan tornitaloon, jossa ei ollut juuri ketään paikalla, koska oli toimihenkilölakko. Haltuunotto oli helppoa. Päivät siellä ja illalla Mr Chips -hotelliin. Viikot menivät ja viikonlopuksi kotiin. Kesälomien 1988 jälkeen saatiin Tukholman seudulta asunnot.

Staffan Simberg: Itse pääsin hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan fuusioon lähinnä omalla vastuualueellani Keski-Euroopassa. Minut nimitettiin Saksan yhtiön toimitusjohtajaksi. Tästä ajasta on lukuisia kaskuja. Tehtävä oli kuitenkin yhdistää kaksi Ericsson-tytärtä ja yksi Nokian tytär ja niin myös tapahtui.

Suurimmat tuskat olivat kuitenkin Ruotsissa, jonne "Mähöset" olivat muuttaneet ja asettuneet Kistan pääkonttoriin. Muistan mm. erään episodin, jossa tuotekehityksen piti tutustua ja syventää suhdettaan. Ensin jouduttiin käyttämään molemmille vierasta kieltä, englantia, ja kun kahvit oli juotu, siirryttiin asiaan. Ruotsalaiset esittelivat kehitysprosessit, projektin ohjausmallin, budjetit ja aikataulut ja suomalaiset kertoivat uusista innovatiivisista teknologiavalinnoista. Ei siinä koviin pitkiin neuvotteluihin riittänyt materiaalia.

Palkkasin Mosse Haaviston kansainvälisen toiminnan operatiiviseksi johtajaksi. Hän tuli Kason USA:n yhtiön toimitusjohtajan paikalta. Muita kansainvälisessä toiminnassa ansioituneita olivat muiden muassa Mikko Heikkonen, Robert Andersson ja JT Bergqvist, jotka kaikki tekivät myös jatkossa hienoa uraa sekä Nokialla että sen ulkopuolella.

Kaiken kaikkiaan Ericssonin tuotteet olivat jo nähneet parhaat päivänsä, mutta Alfaskop-nimi oli tunnettu ja siihen yritettiin puhaltaa uutta henkeä. Asiakaskanta Ruotsissa oli parhaasta päästä ja asiakkaat onnistuttiin kutakuinkin pitämään. Itse jouduin kuitenkin osallistumaan sekä Bräkne Hobyn että Ronnebyn tehtaiden alasajoon.

Markku Haavisto: Työskentelin USA:ssa siellä toimineen kassakaappiyhtiö Kaso Oy:n paikallisena toimitusjohtajana, kun headhunter soitti minulle ja ehdotti keskustelua työpaikasta Nokia Datan kansainvälisessä toiminnassa. Sanoin, että ei kiinnosta. Nokia Datan toimiala oli minulle vieras. Tiesin Kallen, koska olimme kumpikin toimineet aktiivisesti Otaniemen teekkaritouhuissa, mutta en tuntenut häntä sen paremmin. Staffan Simberg oli tuttu ajalta, jolloin molemmat harrastimme pujottelua. Headhunter palasi kuitenkin asiaan ja päädyin keskusteluun. Aloitin työt Nokia Datassa elokuussa 1987. Kalle ennakoi isoa yritysostoa ja halusi uutta verta mukaan johtamiskapasiteetin kasvattamiseksi.

Ericsson-hankinta julkistettiin 20.1.1988. Kuuluin ryhmään, jonka tehtävä oli ostetun toiminnan haltuunotto. Menimme Kallen, Maija Torkon, Ruosaaren, Yrjänän, Tuomo Alamäen, Pekka Böökin ja Lefa Rotkirchin kanssa Kistan tornitaloon. Hämmästyin suuresti, kun näin heti aluksi erään työhuoneen oven pielessä oman nimeni. Muistan, että omalta kannaltani koko tietotekniikan toimiala tuntui sekavalta.

Meitä auttoi uuden yhtiön operatiiviseksi johtajaksi nimitetyn Claes Nordwallin rakentava suhtautuminen ja ammattitaito. Hän oli alusta alkaen sitoutunut homman onnistumiseen ja hän oli reilusti fuusiossa "meidän puolellamme". Muuten hankittu toiminta vaikutti hyvin byrokraattiselta ja tehottomalta. Pikkupomoja oli joka nurkka täynnä. Ericssonilta tulleessa henkilökunnassa auttajia integraation sujumiseen oli aluksi vain harvassa. Kukin nokialainen hoiti vastuualuetta omalla tyylillään. Ainakin tuotekehityksessä ruotsalaiset jyrättiin oikein kunnolla. Suomalaisessa ryhmässämme yhdessä tekeminen toimi koko ajan mainiosti. Meillä oli nimenomaan Kallen ansiosta oikein hyvä henki, minkäänlaista politikointia ei näkynyt.

Aivan alkuvaiheessa Staffan oli esimieheni. Pian Ericsson-hankinnan toteuduttua Kalle suuttui Staffaniin ja uhkasi antaa tälle potkut. Staffan sanoi niinä aikoina, että hänen nimensä oli siivouskomeron oven vieressä, kun meillä muilla oli kunnon työhuoneet. En tiedä mikä välirikko heillä oli. Sanoin huolissani Kallelle, että Staffania tarvitaan, koska hän oli ainoa, joka osasi hyvin ruotsia, ja ainoa, jolla oli elegantit kansainväliset käytöstavat.

Keväästä 1988 alkaen vastasin Nokia Datan kansainvälisestä myynti- ja markkinointitoiminnasta Suomen ja Ruotsin ulkopuolella. Staffan siirtyi integroimaan Ericssonin ja Nokian Saksan toimintoja. Hän menestyi hyvin ja varmaan myös Kalle oli tyytyväinen. Virallisessa organisaatiossa Claes Nordwall oli esimieheni, mutta fiksuna miehenä hän ymmärsi oikein roolinsa, kommunikoin enimmäkseen suoraan Kallen kanssa.

Kalle oli minun kannaltani hyvä esimies. Hän oli tehokas, reilu ja erittäin suorapuheinen.

Hankinnan integrointivaihe

Nokia Data tähtää kovaan kasvuun

Helsingin Sanomat kirjoitti 8.3.1988 mm. "Nokian tietokonemiesten päätä ei palele. Yhtiö osti tammikuussa itseään suuremman tietokonevalmistajan, ruotsalaisen Ericssonin tappioita keränneen tietokonetuotannon. Kaupasta syntyi Nokia Data.

Toimitusjohtaja Kaarlo Isokallion mukaan yritys aikoo päästä viidessä vuodessa useissa Euroopan maissa kolmen suurimman atk-yhtiön joukkoon. Tämä edellyttäisi kymmenen prosentin markkinaosuuden saavuttamista. Ensimmäiseksi Isokallio katsoo Länsi-Saksaan, seuraavina listalla ovat Ranska, Espanja ja Hollanti. Jos kaikki onnistuu, Nokia Datan liikevaihto nelinkertaistuu viidessä vuodessa 20 miljardiin markkaan."

» Helsingin Sanomat 8.3.1988
» Nokia Dataa muodostetaan, Net-lehti 3/1988
» Nokia Datan toiminnan lähtökohdat, Net-lehti 4/1988
» Uuden Nokia Datan tuotteet Pohjoismaissa, Net-lehti 4/1988

Nokia Data CeBIT:ssä

Net-lehti 4/1988 kertoi uudesta Nokia Datasta mm. "CeBIT keräsi tänä vuonna runsaat 400 000 kävijää maailman suurimmille atk-alan messuille.... Uusi Nokia Data kiinnosti eurooppalaista lehdistöä. Nokian järjestämä lehdistötilaisuus veti paikalle toistasataa "vääriä kysymyksiä" kysyvää toimittajaa.

Tilaisuudessa Nokia Data Systemsin toimitusjohtaja Kalle Isokallio uhosi Nokia Datan kasvavan Barcelonan olympialaisiin v. 1992 mennessä Euroopan kolmanneksi suurimmaksi atk-yritykseksi ja suurimmaksi työasemien valmistajaksi. Neljän vuoden kuluttua Datan liikevaihdosta uskotaan tulevan enää kolmannes Pohjolasta ja loput muualta Euroopasta. Isokallio perusteli kasvua suuntauksella tyhmistä päätteistä älykkäisiin työasemiin, joiden toimittajana Nokia on vahvoilla.

Länsi-Saksa on Nokia Datan tärkein markkina-alue Pohjolan ulkopuolella. Niinpä Datan varatoimitusjohtajan Claes Nordwallin mukaan Ericssonin ja Nokian Saksan organisaatiot on yhdistettävä mahdollisimman pikaisesti. Yhdistämisestä vastaamaan on nimitetty johtaja Staffan Simberg Datan pääkonttorista Tukholmasta."

» CeBIT 1988, Net-lehti 4/1988

Raimo Puntala: Ericsson-hankinta merkitsi kannaltani tiiviin yhteistyön alkamista Linköpingin mikrokehityksen kanssa. Olimme selvästi eri kehitysvaiheessa, koska Nokia oli lopettanut oman emolevykehityksen ja käytti ulkopuolisia toimittajia, kun taas Ericsson jatkoi sitä. Yhteistyö sujui sinänsä hyvin ja pääsimme eteenpäin jatkokehityksessä. Linköpingin mikroihmiset olivat nuoria ja tarmokkaita, kun taas näytti siltä, että Kistan muu väki oli nokialaisia selvästi iäkkäämpää.

Mielestäni Ericsson-hankinta oli järkevä, koska sen mukana tullut lisävolyymi antoi Nokialle lisäaikaa. Silloin perusmikrot kehittyivät hyvin nopeasti ja oli vaikea enää perustella, miksi pankki- jne. käyttöön tarvitaan kalliita erikoislaitteita. Keskeinen tekijä mikroissa oli volyymi ja sitä saimme paljon nostettua niinä vuosina.

Pentti Mäkipää: Kyseessä oli kahden samalla alalla toimineen yhtiön fuusio. Se merkitsi muun muassa tuotelinjojen yhdistämistä. Esimerkiksi molempien aiemmat pc-tuotteet otettiin yhteiseen tarkasteluun, ja uusi roadmap suunniteltiin yhteiselle tuotelinjalle.

Muodostettiin uusi henkilöorganisaatio, jossa toiminnot yhdistettiin. Minullekin tuli useita alaisia Ericssonin organisaatiosta ja alkoi vaihe, jolloin vietin 3–4 päivää viikossa Tukholmassa. Nokia Datan toimipiste oli Kistassa, ja minulla oli vuokra-asunto Tukholman keskustassa. Tehtäväni liittyivät tuotemarkkinointiin. Tuolloin myös unix-järjestelmät tulivat mukaan tuotevalikoimiin.Tuotteiden hallinta eli product management nousi aiempaa tärkeämmäksi, asioita ruvettiin hoitamaan tuote-elinkaariajattelun mukaan.

Pertti Ruosaari: Ericssonin saneeraus jäi kaiken kaikkiaan liian heikoksi. Sitä olisi pitänyt tehdä paljon perusteellisemmin. Suomalaiset jättivät tämän kesken, ja ruotsalainen byrokratia Claes Nordwallin johdolla pääsi valloilleen. Ericssonilta tulleet halusivat säilyttää omat tapansa ja tyylinsä, eivätkä halunneet Nokian oppeja.

Seppo Mattila: Kiersimme Ericssonin tytäryhtiöitä Euroopassa. Ne olivat keskenään hyvin erilaisessa kunnossa. Joissain maissa oli omien Ericsson-tuotteitten lisäksi omia maakohtaisia tuotelinjoja. Useassa tytäryhtiössä oli liikaa henkilöstöä toiminnan volyymiin nähden. Johtaminen oli ollut monessa maassa huonoa esimerkiksi siten, että ihmisiä ei koulutettu eikä kierrätetty eri tehtävissä, vaan monet olivat juuttuneet johonkin positioon. Pääkonttori oli myös jossain määrin lyönyt laimin valvonnan, ja maista löytyi muun muassa holtitonta rahankäyttöä. Huonosti menevä tytäryhtiö Hollannissa omisti lentokoneen.

Staffan Simberg: Seppo Mattilan kuvaus on osuva. Hämmästyttävintä oli se linjaton tapa, jolla näitä tyttäriä johdettiin, lähinnä tyttärien hallitusten (kumileimasimien) jäsenten tapa saada lisäansioita Ruotsin ulkopuolella.

Ainakin opin sen, että hallitus ja linjavastuu eivät saa olla erillään niin, että toimiva johto voi kertoa hallitukselle, että tämä asia on jo sovittu linjassa (Svedbergin kanssa) tai väittää linjalle, että tämä kuuluu hallitukselle.

Varmaankin näin oli syntynyt tilanne, jossa Ericsson-yhtiö oli lähtenyt sponssaamaan Club Medin katamaraaneja sitä vastaan, että Euroopan johtajalla oli lomaoikeus. Sinne hän luonnollisesti joutui matkustamaan Sepon mainitsemalla lentokoneella, joka tosin oli liisattu, jottei sitä tarvinnut käsitellä missään hallituksessa investointina.

Samaan sarjaan kuului muun muassa neliövuokrien vertailussa ilmennyt Hollannin toimiston muita huomattavasti korkeampi vuokra. Syynä oli se, että toimitusjohtajan 1800-luvun talo oli remontoitu ja saanut uuden olkikaton samaan piikkiin kuin toimistorakennuksen kunnostaminen. No nämä ja moni muu asia tulivat huomioiduksi kauppahinnan vähennyksenä.

Seppo Mattila: Yhdistämistehtävät oli jaettu periaatteella maa/henkilö. Toimin silloin Tanskan yhdistäjänä. Tanskassa tilanne oli suhteellisen selkeä, sillä Ericsson oli Tanskassa iso ja Nokia Datalla oli vain muutama kymmenen henkilöä. Kysymys oli pitkälle tuotestrategiasta ja sen järjestämisestä sekä henkilöiden siirrosta.

Kokonaisuudessaan Ericssonin tietokonetoiminnan yhdistäminen Nokia Dataan onnistui mielestäni hyvin. Liiketoiminnat otettiin haltuun ja niille annettiin sopivasti vastuuta ja vapautta. Kalle oli tässä kaikessa tarmokkaasti mukana ja johtaminen toimi hyvin.

Staffan Simberg: Nokia Data Saksassa

Jouduin tai pääsin Saksan toimitusjohtajaksi hyvin lyhyellä varoitusajalla. Kun eräänä perjantai-iltana olin palaamassa USA:sta, Kalle soitti ja ilmoitti, että aloitan maanantaina. Niinpä lensin Saksaan jo sunnuntaina ollakseni paikalla ajoissa. Odotellessani vanhan toimitusjohtajan tuloa töihin ilmeni, että hän ja hänen kolme suoranaista alaistaan olivat Nokian oston jälkeen laatineet itselleen uudet työsopimukset. Puoleen päivään mennessä olin vapauttanut kaikki neljä tehtävistään. Vasta sen jälkeen fuusio lähti etenemään. Henkilöstöluettelosta löytyi myös toimitusjohtajan assistentti, jolla ei ollut työvelvoitetta!

Jo samana päivänä audienssia pyysi kiinteistöjohtaja, joka pyysi valtuutusta hankkia meille uusi toimistorakennus. Tiedustellessani perusteita hän kertoi, että henkilöstöohjeen mukaan toimitusjohtajan alaisilla on oikeus neljään ikkunaan, ja nyt kun alaisia on 12 entisen kolmen sijaan, niin ikkunoita ei ole riittävästi. Jne…

Saksan toimistolla oli liukuva työaika 7.30–8.30 aamulla ja vastaavasti illalla. Ilmeisesti aamu-unisen toimitusjohtajan tapojen vuoksi aika harva oli töissä ennen kello yhdeksää, joten pyysin henkilöstöjohtajaa keräämään kaikkien niiden nimet, jotka tulivat klo 8.30 jälkeen. Lista oli pitkä, eikä tähän asiaan tarvinnut puuttua toistamiseen.

Tero Laaksonen: Ericsson-hankinnan tavoitteet

Lähtökohta oli mielestäni se, että pitäisi rakentaa ainakin joihinkin maihin Suomen kaltainen kyky… Aluksi tähän oli kova yritys, mutta alle kahdessa vuodessa paras yritys sammui ja motivaatio heikkeni suurten vaikeuksien johdosta. Kaikkien maiden tilanne Suomen ulkopuolella oli jatkuvasti vaikea. Ruotsissa ei päästy tavoitteisiin. Kaikissa muissa maissa tehtiin joka vuosi tappiota.

Yrjänä Ahto: Oliko Ericsson Datan osto järkevää?

Ericsson-hankkeessa mukana olleiden kanta tuntuu olevan, että koko kauppa oli virhe ja tuomittu epäonnistumaan. Minun on vaikea allekirjoittaa sitä.

Kauppa sinänsä oli fiksu liike, sillä Nokian bisnes oli ennen tätä kauppaa liian kotimaista ja kansainvälistymisyritykset liikuttavan amatöörimäisiä. Nokia tuotteet olivat hyviä ja edistyksellisiä, tuotekehitys ajan tasalla ja ammattimaista.

Ericssonilla oli merkittävästi parempi jalansija Euroopassa mutta sen tuotteet ja tuotekehitys olivat selvästi Nokiaa huonommat. Markkinoilla olisi ollut hyvin tilaa uudelle pelurille, ainakin Euroopan tasolla.

Nokia menetikin hyvän strategisen mahdollisuuden "make Nokia Data big enough". Olimme fiksuja, innokkaita ja motivoituneita. Muodostimme Kalle Isokallion johdolla hyvä tiimin. Silti amatööriys näkyi emmekä ymmärtäneet sitä itse, jotta olisimme osanneet hankkia apua.

Sössimme perusteellisesti uuden kotimarkkinamme eli Ruotsin. Tämä ei tapahtunut hetkessä, mutta siemen kylvettiin heti alussa. Ruotsalaiset eivät pitäneet meistä eivätkä arvostaneet tyyliämme (karga finnar). Emmekä me heitä. Se oli suuri virhe.

Jätimme osaksi edellä mainituista syistä Ruotsin markkinat ruotsalaisten omiin käsiin. Motivaatiosta ollut tietoakaan ja rapautuminen alkoi.

Tuotepuolella ei ollut rohkeutta tehdä riittävän kovia linjapäätöksiä. Nokian tuotestrategia olisi pitänyt ajaa nopeasti ja selkeästi läpi.

Euroopassa ei riittänyt ammattitaito eikä itsetunto. Ericssonin saavuttama asema alkoi murentua eikä suinkaan vahvistua. Alkuvaiheessa olisi pitänyt uskaltaa satsata enemmän, mutta investointi jätettiin kesken. Toisaalta Nokian tilanne oli silloin hyvin vaikea.

Lisäksi johto oli ja pysyi liian suomalaisena liian pitkään. Haltuunottovaihe venyi emmekä osanneet muodostaa riittävän osaavaa kansainvälistä tiimiä. Tämä lienee yksi asioista, joita on kaikista vaikeinta hoitaa hyvin. Ericsson-hankinnan kaltaisen uuden operaation houkuttelevuus kansainvälisille, kykvykkäille osaajille on suhteellisen huono ja hyvät rekrytoinnit olisivat olleet kalliita.

Markku Haavisto: Integroinnit Euroopassa johtivat hyvään kasvuun

Ericssonin tytäryhtiöt Euroopassa yhdistettiin Nokia Datan aiempien vastaavien kanssa. Jokseenkin kaikissa maissa henkilökunta otti fuusion positiivisesti vastaan. Nokiaa arvostettiin ja sen tulevat mahdollisuudet nähtiin hyvinä. Integroinnit onnistuivat ja saimme toteutettua isoja kustannussäästöjä.

Ranskassa uuden yhtiön henkilöstöjohtaja saneerasi kovalla kädellä ja lopuksi, kun homma oli tehty, hän irtisanoi itsensä. Onneksi firmaan jätettiin jäljelle loistava oma kokki. Meillä oli useassa maassa todella pätevä paikallinen johto ja tämä alkoi näkyä myynnin tuloksissa. Espanjassa Jose Sollan johdolla pääsimme merkittäväksi isojen pankkien toimittajaksi. Ranskassa tulokset paranivat nopeasti, kun uusi organisaatio päästi vauhtiin.

Toimistoni oli vuoden 1988 ajan Kistassa, mutta sitten siirryimme Robert Anderssonin kanssa Geneveen. Siellä meillä oli pienet työtilat Nokian kulutuselektroniikan kyljessä. Toiminta eteni, mutta jouduin monta kertaa pohtimaan itsekseni, että mitä me oikein olemme asiakkaille myymässä ja missä todella olemme kilpailijoita parempia.

Olin useaan otteeseen mukana neuvotteluissa Bullin kanssa mahdollisista yhteistyökuvioista. Maija Torkko oli myös mukana. Näin kuitenkin, ettei ollut realistista pohjaa minkäänlaiseen toimintojen yhdistämiseen. Näiden neuvottelujen jälkeen palkkasin omaan toimistooni Geneveen Bullin pääneuvottelijan, hollantilaisen nuoren fiksun kaverin, Bart de Vanin.

Tavoitteena oli koko ajan päästä arvoketjussa eteenpäin ja hankkia kyky toimittaa asiakkaille vaativia järjestelmätoimituksia laitteineen, ohjelmistoineen, sovellutuksineen ja palveluineen. Erityisesti Espanjassa ja Ranskassa pääsimme hyvin eteenpäin. Sitten kuitenkin kävi ilmi, että tällaisen toimintamallin toteuttaminen on hidasta ja meiltä loppui aika kesken Nokia Datan myynnin lähestyessä.

» Yhdistyminen ICL:n kanssa vaihtoehtona kesällä 1988

Onnistuuko uusi Nokia Data?

Suomessa menee hyvin, mutta muualla…

Net-lehti 8/1988 kertoi mm., että "Nokia Data on toimittanut kaikkiaan yli 70.000 MikroMikkoa. ...IDC:n mukaan Suomessa myytiin vuonna 1987 77.347 mikroa, joiden rahallinen arvo oli 1620 Mmk. Kappalemääräisesti Nokia Data oli suurin toimittaja 18 %:n osuudella. Seuraavina olivat IBM 17 %:n ja PCI-Data Commodore 10 %:n osuudella... Nokia Datan osuus kaikista Suomen ammattikäyttöön toimitetuista mikroista oli 26 %, toisena oli IBM 20 %:n osuudella."

Postipankin ja Nokian vuonna 1984 tekemän sopimuksen mukaiset pankkipääteasennukset aloitettiin helmikuussa 1985. Viimeinen projektin pankkipääte otettiin käyttöön Vesannon postikonttorissa syyskuun lopussa 1988. Runsaan kolmen vuoden aikana on yli 700 Postipankin rahaliikennettä hoitavaa postia oli saanut 2600 asiakaspalvelupäätettä. Lisäksi Postipankin 60 omaan konttoriin on asennettu 600 pankkipäätettä ja 800 taustapäätettä.

» Postipankin päätteiden viimeinen asennus Vesannolla, Net-lehti 8/1988

Sähköposti saapuu konttoreihin

1980-luvun puolivälissä Nokian MikroMikko-tietokoneisiin kehitettiin erilaisia ohjelmistoja, muun muassa merkkipohjaista sähköistä mailia, Smailia sekä sähköisiä ilmoitus- ja keskustelutauluja ja arkistoa.

Uudenlaisen avoimen ja yhteisöllisen työkulttuurin lähettiläinä toimivat Smail-sähköpostiryhmän vetäjä Markus Westerlund (yläkuvassa) ja kouluttaja Tuija Matikka. Nokia Datan sisäinen ajankohtaistiedotus siirtyi sähköiselle ilmoitustaululle. Myös verkko-oppimisympäristöjen ja somen edeltäjät, sähköiset keskustelutaulut, olivat ahkerassa käytössä.

Innokas ja runsas ajatustenvaihto keskittyi tulevaisuuden visiointiin ja uuden oppimismenetelmän, NLP:n eli neurolinguistic programmingin opiskeluun. Tuija Matikka, vastavalmistunut psykologi, oli tuonut maailmalta NLP:n uudeksi oppimismenetelmäksi ja johdatteli Smulppu-keskusteluja, joissa rakennettiin yhdessä uutta toimintakulttuuria. Kalle Isokallio julisti kellokortit pannaan.

"Työ lähti porukan omista visioista ja kehittämisen innosta, ei odotettu ylhäältä tulevia toimeksiantoja. Johto kuitenkin tuki aktiivisesti antamalla tilaa – ja myymällä ratkaisuja asiakkaille", toteaa Pentti Soini, joka oli tuolloin kehittämässä sovelluksia. Smail-sähköposti myytiin Helsingin Puhelinyhdistykselle, joka alkoi markkinoida sitä nimellä Elisa. Sittemmin koko yritys tunnetaan Elisana.

» Nokikkain-lehti: Smailista / Markus Westerlund 4.2.1986
» Tietoviikko 27.2.1986: Nokia valmistautuu tietokonesukupolveen, smail please!

MikroMikko 4

Net-lehti 3/1989 kertoi, että "Nokia Data tuo markkinoille ensimmäistä kertaa historiansa aikana kerralla uuden mikrotuotelinjan, joka koostuu neljästä 80386-suorittimella varustetusta työasemasta. MikroMikko 4TT ja MikroMikko 4 -laitemallit on tarkoitettu sekä henkilökohtaisiksi työasemiksi että työryhmäverkon palvelimiksi.

Vuonna 1988 Nokia Data toimitti Suomeen lähes 25.000 mikroa ja oli markkinajohtaja noin 22 prosentin markkinaosuudella. Vuoden 1989 tavoitteena on toimittaa Suomeen 26.000 mikroa. Uudella tuotelinjalla halutaan osaltaan turvata Nokia Datan markkinajohtajuuden säilyminen. Tuotelinja vahvistaa Nokia Datan kuvaa teknologisesti kehityksen kärjessä kulkevana mikrovalmistajana… Nokia Data arvioi uuden tuotelinjan osuudeksi 30–40 prosenttia tämän vuoden mikrojen kokonaistoimituksista."

Isoille yrityksille ja organisaatioille tarkoitettua "Nokian yleisjärjestelmää" kehiteltiin eteenpäin ja sitä sovitettiin kansainväliseen ympäristöön.

» Mikko-sukuun uusi tuoteperhe, Net-lehti 3/1989

» System Alfaskop corporate architecture

Nokia Datalla on viisi tehdasta

Net-lehti 9/1988 kertoi tietokonetuotannosta mm., että "Kilo-Lohja teollisuusyksikkö on järjestetty uuteen tuoteverstas-ajattelun mukaiseen järjestykseen. Kilon tehtaalla valmistuu tänä vuonna yli 30.000 MikroMikkoa ja päätteitä suunnilleen saman verran. Kilon tehtaalla valmistetaan myös minikoneet Mikko ja MPS10 sekä kaupan päätteet ja pankkipäätteet. Henkilökuntaa Kilon tehtaalla on n. 350. Lohjan päätetehdas vihittiin käyttöön 15.10.1987. Lohjan tehdas työllistää 50 henkilöä. Päätteitä tulee ulos tänä vuonna 32.000. Kilon-Lohjan tehdasyksikköä johtaa Jyrki Jalasto".

Nokia Datan Ruotsin tehtaat sijaitsevat Blekingessä. Ronneby on tehtaista suurempi, se valmistaa päätteitä, mikroja ja 2500-järjestelmiä. Päätteitä valmistuu vuodessa n. 60.000 ja mikroja n. 30.000. Samassa kunnassa Bräkne-Hobyn taajamassa sijaitsee Datan toinen tehdas, jossa kokoonpannaan piirilevyjä ja näppäimistöjä. Tehtaat työllistävät yhteensä n. 600 henkilöä.

» Nokia Datan viisi tehdasta, Net-lehti 9/1988

Nokia tulosongelmissa

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivuilla 270–302 muun muassa "Nokian hallintoneuvostolle esitettiin 19.10.1988 tammi–elokuun tulosluvut (luvut Mmk)

Kairamo joutui toteamaan joulukuun 1988 alussa, että yhtymän kolmen painopistealueen – kulutuselektroniikan, Nokia Datan ja Nokia-Mobiran – tulosodotukset olivat syksyn kuluessa olennaisesti heikentyneet ennusteisiin verrattuna.

Kalle Isokallio arvioi joulukuussa 1988, että sinä vuonna tehdyt saneeraustoimet ja uudelleenorganisoinnit eivät olleet parantaneet tuottavuutta lyhyellä aikavälillä. Seuraavalta vuodelta hän odotti tuottavuuden paranemista tuotekehityksen uudelleenorganisoinnin ansiosta. (viite 600 muistio Nokia Data 2.12.1988 Kalle Isokallio)."

Vuorilehto Nokian johtoon

Kari Kairamo kuoli 11.12.1988. Hänen seuraajakseen valittiin 13.12. Simo Vuorilehto.

Asian uutisoinnoinnissa toistettiin tyypillisesti seuraavia tietoja "Kulutuselektroniikassa Nokia oli Länsi-Europpan kolmanneksi suurin väritelevisioiden valmistaja. IDC:n mukaan Nokian ja Ericssonin yhteinen osuus on Euroopassa myytävistä tietokonelaitteista vain 1.5 prosenttia. Sen edellä on 11 suurempaa yritystä. Nokia Dataa on saneerattu mm. supistamalla henkilöstöä 800 hengellä."

» Nokia-yhtymän uusi organisaatio

Kaupan järjestelmien seuraavaa sukupolvea

Lauri Sarvilinna: Ericsson/ Dava fuusioiden vaikutuksista

Kesko halusi, että toimittajakentällä on kilpailua. Isänmaallisesti he suosivat toisena päätoimittajanaan Edacomia. Kilpailutuskuvio kärsi, kun Ericsson-Dava-kaupan myötä Edacom putosi Nokian syliin.

Edacom-järjestelmät jouduttiin vähitellen korvaamaan Nokian MikroPos:lla tai kilpailija DTS:n järjestelmillä. Tilanteen sekavuutta lisäsi se, että meidän yksikkömme ja Davalta tullut myynti touhuilivat Keskon myymäläketjuissa toisistaan tietämättä ja tarjosivat eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kun ihmettelin tilannetta,"Davan myyjä" vastasi, että hän "pelaa niin kauan kun peli vihelletään poikki".

EAN-järjestelmien kilpailutilanteen palauttamiseksi Kesko alkoi tukea ICL:ää. Kolmisen vuotta myöhemmin ICL osti Nokian ja taas olivat molemmat toimittajat samassa firmassa.

Alkon uuden sukupolven järjestelmä

Vuoden 1988 organisaatiouudistus oli suuri helpotus. Uuden organisaation myötä koin saavani paremmat toimintamahdollisuudet. Byrokratia oli vielä tässäkin vaiheessa sangen vähäistä, eikä sitä koettu liian kuormittavaksi. Myös uudet tilat Helsingin Höyläämötiellä olivat upeat. Pikkujouluissa 1988 oli mahtava tunnelma.

Silti töissä oli ISS90-kehitystyön ja tekeillä olevien suurten kauppojen vuoksi kiireitä ja paineita. Sanoinkin kerran puolivakavissani, että edellinen viikonloppu oli rentouttava, kun pääsin käymään tätini hautajaisissa Pohjanmaalla.

Suurten kertakauppojen valmistelu oli hermostuttavaa. Yksittäisiä myymälöitä saattoi hävitä, mutta nämä isot kaupat oli "pakko" saada.

Alkon kaupan suhteen olimme aika toiveikkaita, mutta siinäkään emme voineet olla varmoja, kuka päätöksen viime kädessä tekee.

Otin itse ottanut Alkon myyntivastuun vuoden 1986 paikkeilla. Alko edellytti koko ajan yhteydenpitoa, vaikka laskutusmielessä oli varmaan lähes seitsemän hiljaista vuotta. Aluksi Numelinin Lasse markkinoinnista järjesteli pari kertaa vuodessa erilaisia tapahtumia. Alko piti yhteyttä Kuokkasen Erkkiin kehityksessä ja suunnitteli uutta seuraavan sukupolven kassapäätettä. Hyypän Timo, Eki Kuokkanen ja Koskisen Heikki huollosta olivat mukana Alkon tilaisuuksissa ja niiden jatkoreissuilla. Tukholman reissuilla Antti Virtaranta järjesti käyntejä Ruotsin asiakaskohteisiin.

Valmistelimme Hyypän Timon kanssa sivumäärältään massiivisen tarjouksen. Se rakentui mikromaailman standardikomponenttien pohjalle. Tosin kassa oli omaa rautatuotantoa, mutta standardiliitännöin. Käyttöjärjestelmänä oli Windows NT. Konsepti oli huikeasti edistyksellisempi kuin vaikkapa ICL:n ratkaisut vielä 5 vuotta myöhemmin. Ne rakentuivat kolmen käyttöjärjestelmän päälle (MS-DOS, OS/2 ja unix).

Nokialla oli etu, joka saavutetaan, kun päästään rakentamaan täysin uudelle pohjalle, eikä parsita vanhaa (lisäedellytys tietysti on, että onnistutaan alustan valinnassa). Tarjouksen käsittely kesti kokonaisuudessaan yli puoli vuotta. En tiedä, miten tiukkaa peli Alkon sisällä mahdollisesti oli ennen de facto -päätöstä ja sopimusneuvottelujen aloittamista.

» Alkon uusi järjestelmä, Net-lehti 3/1989

Uuden järjestelmän speksausvaiheessa oli mukana myös VTT:n Savola. Meidän projektipäällikkömme Oksasen Jukka oli tosin sitä mieltä, että olisimme pärjänneet yhtä hyvin täysin itsenäisesti. Graafisen käyttöliittymän näyttöjen suunnittelu oli kaikille jotain ihan uutta. Jukka kirjoitti alkajaisiksi lähes satasivuisen oppaan yhtenäisistä suunnitteluperiaatteista. Sekin oli vahvaa näyttöä kaverilta, joka käytti titteliä MDI, melkein DI.

Suurkauppa SOK:n kanssa

Helsingin Sanomat kertoi 11.4.1989, että "SOK ja Nokia Data ovat tehneet esisopimuksen S-Market ketjulle toimitettavasta myymäläjärjestelmästä ja siihen liittyvästä kehitysyhteistyöstä. Ketjuun kuuluu yli 240 yksikköä... Esisopimuksen arvo ylittää toteutusvaiheessa 50 Mmk... Viime viikolla Nokia ilmoitti että se toimittaa Alkolle n. 1300 myymäläpäätettä. Sopimuksen arvo on "useita kymmeniä miljoonia markkoja"."

Lauri Sarvilinna kertoi, että tämän suuren SMJ-90-kaupan syntyhetkillä SOK:n markkinaosuus oli painunut alle 15 %:n ja jossain vähän vitsailtiin, mahtaako S-Market ketjua enää olla siinä vaiheessa, kun saamme järjestelmän valmiiksi. Nyt vuonna 2016 S-ryhmän tilanne on erilainen ja Nokian vuosina 1989–90 toteuttama järjestelmä on ollut käytössä jo yli 25 vuotta.

» Lauri Sarvilinna: SOK-yhteistyön tuloksia
» S-Marketeihin Nokian kassajärjestelmä, Net-lehti 3/1989

SYPille sadalla miljoonalla markalla pankkitietotekniikkaa

Net-lehti 4/1989 kertoi mm., että "Suomen Yhdyspankki Oy ja Nokia Data ovat sopineet yhteistyöstä SYP:n tietotekniikkahankinnoissa. SYP tilaa Nokia Datalta laajennuksia sekä konttori- että keskuslaitejärjestelmiinsä. Kaupan arvo on lähes 100 miljoonaa markkaa. Yhdyspankki tilaa noin 1600 Nokian uutta 80386-pohjaista MikroMikko 4:ää työasemiksi ja palvelimiksi konttorijärjestelmiinsä. Osapuolet ovat sopineet myös laitteistojen asennus- ja huoltoyhteistyöstä. Kauppaan sisältyy lisäksi pankkikirjoittimia, pankkiautomaatteja ja Tandem-keskusyksiköitä… Kapasiteetin laajennustarve johtuu pääosin pankin elektronisten palvelujen kasvusta."

Yhdyspankin kanssa tehty sopimus oli niin merkittävä uutinen, että myös Helsingin Sanomat kirjoitti siitä 31.5.1989 otsikolla "SYP:lle 100 Mmk:lla pankkitietotekniikkaa".

SYP-kaupan allekirjoituksessa olivat mukana (edessä vasemmalta) nokialaiset Henry Ehrstedt ja Tero Laaksonen, SYPin pankinjohtaja Kalevi Kontinen ja Pentti Rantala. Takana vasemmalta: SYP:n osastopäällikkö Kari Kortelainen, Nokian Patrick Andersson ja SYPin osastopäällikkö Jouko Lilja.

Henry Ehrstedt: Bill Gates esiintyi asiakastilaisuudessa Ranskassa

Asiakkaille järjestetty seminaari Pariisin ympäristön linnassa 27.4.1989 oli suurisuuntainen uuden Nokia Datan voimannäyte. Osallistujiksi oli kutsuttu toimintamaista noin 150 asiakasta. Suomalaisia oli mukana kymmenkunta.

Lensimme aamulla Pariisiin ja CDG-kentältä oli helikopterikuljetus linnaan. Asiakasryhmät eri maista saapuivat puolenpäivän tietämillä. Tulijat ohjattiin linnan pihalle rakennettujen katosten alle buffet-lounaalle. Tarjoilu oli runsasta, lounas kesti pitkään, eikä viiniä säästelty.

Iltapäivän aikana sisätiloissa pidettiin parin kolmen tunnin esitelmät. Kalle itse ainakin puhui ja muutama eurooppalainen asiakas kertoi yhteistyön kokemuksiaan. Vierailevaksi puhujaksi oli Ruosaari värvännyt paikalle Bill Gatesin, joka noin puolen tunnin aikana kuvasi koko alan muutosta sekä näkemyksiään tulevaisuuden arkkitehtuureista. Gatesin esitys oli viimeisenä sen session kolmesta puheenvuorosta. Heti sen loputtua kuulijat ryntäsivät vauhdilla salissa kuulutetun ja pihalla odottavan samppanjatarjoilun kimppuun. Gates keräili yksin esitysaineistoaan, jolloin menin keskustelemaan hänen kanssaan. Minulla oli tilaisuus noin 10 minuutin ajan tehdä kysymyksiä ja saada asiantuntevia vastauksia, kunnes Ruosaari johdatti vieraan paluukuljetukseen.

Iltapäivän lopulla oli ohjelmassa helikopterimatka Pariisiin ja illallinen eräässä Champs-Elysees'n ravintolassa. Suomeen palattiin seuraavana aamuna. Tilaisuus sai ainakin monilta suomalaisilta asiakkailta myönteisen arvion ja se osoitti, että Nokia Data toimii laajalti Euroopassa.

Seitsemännet Mikonpäivät

"Jo seitsemättä kertaa Nokia Datassa juhlittiin Mikonpäiviä.... ympäristönä oli tällä kerralla Nokian vanha kaapelitehdas Salmisaaressa."

» Mikonpäivät Kaapelitehtaalla, Net-lehti 7/1989
» Nokia Data Suomessa vuonna 1989, Net-lehti 2/1990

Tuotannon järjestelyjä

Net-lehti 7/1989 kertoi, että "Nokia Data on siirtänyt kassapäätteiden ja pankkikirjoittimien tuotannon Kilosta Lohjalle ja Lohjalta päätetuotannon Kiloon ja Ruotsiin. Uuden työnjaon mukainen tuotanto käynnistyi 1.11.1989."

Riittääkö kasvuvauhti?

Yrjänä Ahto: Nokia Data pyrki kärkipelaajaksi

Kiersin Nokia Datan markkinoinnin vetäjänä eri maissa ja yritin sovittaa suunnitelmia ja toimenpiteitä yhteen. Organisaatiota väännettiin, mutta käytännön tosiasiaksi jäi, että maajohtaja oli myös paikallisen markkinoinnin päällä ja Kistaan johti dotted line.

Ruotsin tai Suomen markkinointiin emme puuttuneet, vaan hoidimme muita maita ja pääkonttorin asioita. Teimme markkinoinnin linjojen perusvalinnat ja yritimme yhtenäistää toimintaa maissa. Oma päätökseni oli valita Alfaskop pc:n nimeksi Suomen ulkopuolella.

Meillä oli kova yritys saada uusi Nokia Data huipulle. Markkinointiviestintä oli aloitettava sanomasta "olemme olemassa", mutta sen jälkeen kävi ilmi, että Nokia Data tähtää Euroopan kärkipelaajiin ja pc-maailman kärkeen.

Uskoimme vahvasti työasemaverkkojen tulevaisuuteen ja maailmanvalloitukseen. Meillä oli kuitenkin Saksassa ja Espanjassa aika paljon toimintaa ja hyvä jalansija Ericssonin filiaalien ansiosta monessa muussakin maassa. Henki oli koko ajan hyvä ja yritys kova. Tehtävä oli vaikea, mutta ei se tuntunut missään vaiheessa mahdottomalta.

Suuret ongelmat tulivat esiin vasta vähitellen. Markkinoinnissa oli päätetty jättää Suomen lisäksi Ruotsi toimimaan omillaan ja samaa linjaa noudatettiin muissakin toiminnoissa. Kalle Isokallio antoi Ruotsin maaorganisaation toimia alussa hyvinkin vapaasti. Sen yhä kasvavat ongelmat tulivat tietoon liian myöhään. Ruotsalaisilla ei ollut kunnon lojaliteettia suomalaisten suuntaan, ja ongelmia piiloteltiin suomalaisilta, myös Kallelta. Kehittyneeseen järjestelmätoimintaan muissa maissa oli kova yritys, mutta se ei toteutunut.

» Net 5/1990: MikroMikon ergonomian suunnittelua ja toteutusta

Matti Heikkilä: Amadeus tuotti ison bisneksen

Amadeus oli pystyttänyt varausjärjestelmänsä ja haki keskusjärjestelmän ympärille matkatoimistoratkaisuja työasematasolle. Kävin Nizzassa neuvottelemassa hankkeesta. Saimme Finnairilta hyvää tukea.

Olin menossa uuteen tapaamiseen Amadeuksen kanssa, kun minulle sanottiin heti kokouksen alussa, että tarjousten deadline oli viime viikolla ja IBM on jo voittanut tämän kisan. Puhuin parhaani mukaan Nokia Datan puolesta.

Asiakas totesi, että jos haluatte vielä mukaan, niin tarjous tarvitaan heti. Pyysin saada vapaan neuvotteluhuoneen ja kaksi tuntia aikaa. Kirjoitin käsin tarjouksen paperille ja soittelin tarvittavia lisätietoja Suomesta. Asiakas luki tarjouksen ja sanoi, että "tuollaisen firman ja henkilön kanssa me haluamme tehdä bisnestä. IBM:n tarjous on hyvä, mutta henkilöt ovat liian arrogantteja ja meidän on vaikea työskennellä heidän kanssaan."

Seuraava kysymys olikin jo, että millä aikatauluilla Nokia Data voi toimittaa. Hanke eteni nopeasti, ja siitä tuli todella hyvä bisnes. Amadeus-liikesuhteemme merkitsi isoa arvonlisää, kun ICL osti Nokia Datan.

Sopimuksia Ruotsissa ja Ranskassa

Net-lehti 8/1989 kertoi, että "Nokia Data toimittaa Ruotsin 80:een Åhlens tavarataloon uudet kassapäätteet taustajärjestelmineen. Nokia on valittu toiseksi toimittajaksi. Hankinnan arvo on 66 Mmk… Norjan SAS vaihtaa 1300 päätettään nokialaisiin työasemiin kahden vuoden aikana. Tilauksen arvo on 18 Mmk. Ranskassa osti kaksi pankkia CIC ja Credit Agricole tuhatkunta pankkikirjoitinta."

Seppo Mattila kertoi Nokia Datan kansainvälisestä toiminnasta vuosina 1988–91:
Nokia Datalla oli maaorganisaatioihin perustuva malli. Suomi ja Ruotsi muodostivat melko itsenäisen maaorganisaation. Euroopan toimintaa johti Markku Haavisto ja minä olin tämän alueen liiketoiminnan kehitysjohtajana. Markun talousjohtajana oli Robert Andersson (myöh. Telia-Soneran Eurooppa-johtaja).

Kiersimme jatkuvasti tytäryhtiöissä linjaamassa toimintaa. Saimme ne hyvään kontrolliin ja yritimme saada ne oikeille linjoille. Haavisto oli tullut tähän tehtävään it-alan ulkopuolelta ja hän pystyi katsomaan asioita kauempaa sekä tekemään kokonaisuuksista oikeita johtopäätöksiä.

Tytäryhtiöitä pantiin kuntoon ja henkilömäärä väheni monessa maassa. Osaamisen tasoa ja kykyä vaativampiin asiakastoimituksiin kehitettiin.

Espanjassa ja Ranskassa päästiin pankkialueella varsin pitkälle osaamisessa ja kyvyssä. Saksassa emme menestyneet halutulla tavalla, myös UK:n toiminta pysyi pienenä. Hollanti oli edelleen vaikea. Kaiken kaikkiaan maiden osaamistaso nousi mutta ei tarpeeksi. Pääsimme mielestäni niin pitkälle kuin niissä olosuhteissa ja niillä resursseilla oli mahdollista.

Clapa Carpelan: Oli se aika suureellista aikaa, kun otettiin haltuun Ericssonin iso talo Kistassa. Niin kuin sanonta kuului tuolloin "big enough". Tämän jakson aikana 1988–91 asustin viikot Ruotsissa ja viikonloput Suomessa.

Ericssonin porukka oli ihan erilaista, kuin mihin suomalaiset olivat tottuneet. Voi olla, että suomalaiset eivät ihan osanneet toimia ruotsalaisen protokollan mukaan.

Itse olin huollon esikunnassa. Minulla oli ruotsalainen esimies ja belgialainen kollega eikä mitään ongelmia heidän kanssaan. Meillä oli kollegan kanssa suureellisesti jaettu "maailma kahtia". Minulle raportoi puolet "maailmasta" ja kollegalle toinen puoli.

Matkustimme suurin piirtein jatkuvasti vastuumaihimme, joissa tavoitteita asetettiin ja seurattiin. Näinä vuosina tein myös ongelmien ratkaisukeikkoja, lähinnä Ericssonin vanhojen asiakkaiden luokse, jopa maapallon toiselle puolelle esim. Hong Kongiin ja Australiaan.

Pertti Ruosaari: Kistasta Redmondiin

Uuden Nokia Datan liiketoiminta ei oikein sujunut. Ericsson-hankinnan keskeisiä ideoita oli ollut, että saamme Suomen ja Ruotsin ulkopuolelle Eurooppaan aiempaa vahvempia tytäryhtiöitä.

Niitä edelleen kehittämällä pystyttäisiin siirtämään Suomen toimintamalli (vaativia järjestelmätoimituksia pankeille ym. suurasiakkaille) ainakin muutamaan maahan. Keväällä 1989 oli jo nähtävissä, että tämä ei onnistu. Euroopan tytäryhtiöt olivat niin kaukana tällaisesta kyvystä, että sen luominen olisi kestänyt hyvin kauan ja vaatinut paljon rahaa. Muutenkin johtaminen Kistasta alkoi olla pysähtyneisyyden tilassa.

Kalle tuli puhumaan kanssani ja sanoi, että nyt on pakko muuttaa suuntaa ja me tarvitsemme simple sellable products. Vastasin siihen, että meidän tuotekehityksemme ei sellaisia tuota, vaan on viritetty tuottamaan high value added -tuotteita pankkijärjestelmiin, POS-järjestelmiin ja toimistojärjestelmiin.

Kallen yhteenveto tapaamisen lopuksi oli, että jos esimies ja alainen ovat eri mieltä, niin se on alainen, joka lähtee. Tämän jälkeen Kalle nimitti Norokorven Jukan tuotepäälliköksi ja palkkasi mm. Mäenpään Oskun etsimään haluamiaan tuotteita.

» Ruosaari Microsoftilla: Windows valloittaa, Net-lehti 6/1991

Bill Gates oli yrittänyt saada minua Microsoftin hommiin Redmondiin vuoden 1987 lopussa, mutta sanoin silloin, että olin juuri lupautunut muuttamaan Ruotsiin isoa urakkaa varten. Ballmer otti asian uudelleen puheeksi käydessäni siellä vuonna 1990 ja kehotti menemään Gatesin luo. Menin keskustelemaan ja sen seurauksena siirryin samana vuonna Nokia Datasta Microsoftin pääkonttoriin.

Työryhmäjärjestelmät tukivat tiimityötä

Graafisten käyttöliittymien yleistyttyä kehitettiin tiimityön tueksi ToimistoTiimi-työryhmäjärjestelmä, joka sisälsi alkuvaiheessa sähköpostin, ilmoitustaulut, arkistoinnin ja faksipalvelun. Ohjelmistoergonomiaan panostettiin. Sitä tutki ja kehitti Veikko Kehä työryhmineen.

ToimistoTiimi julkistettiin lähiverkkopohjaisena vuoden 1989 alkupuolella. Mikonpäivillä samana vuonna oli esillä ToimistoTiimi ja siinä Windows- ja MS-DOS -työasemat sekä myös OS/2-pohjainen vaihtoehto. Mikko-tietokoneita voitiin käyttää mm. tietokantapalvelimina.

Viimeisteltyine graafisine ja ergonomisine käyttöliittymineen ToimistoTiimi oli paljon aikaansa edellä. Taustalla hallinnoitiin useita palvelimia.

TeamWarella oli jo tuolloin etäkäytön mahdollistaneet VPN-ratkaisut. Ne oli niin hyvin ohjelmoitu, että niitä saattoi pyörittää vuosikausia ilman uudelleenkäynnistyksiä.

Markus Westerlundin johdolla avoimuutta tuettiin myös rakenteellisten ratkaisujen avulla. Koppikonttoreita avattiin ja toimitilapalvelut noudatti pitkään ohjetta, että avotiloihin ei tilata yli 90-senttiä korkeita kaappeja, koska ne estävät avointa tiedonkulkua. Työn piti olla mahdollista vaikka kesämökin laiturinnokasta. Edelläkävijät alkoivat tehdä etätyötä.

Sittemmin Microsoftin Outlook tuli ja valloitti maailman, mutta vielä pitkään ennen sitä TiimiPosti oli huomattavasti käyttäjäystävällisempi sähköposti. Helsingin kaupungilla oli TiimiPosti käytössä vielä 2000-luvulla. Tiimi-järjestelmiä myytiin omaksi liiketoiminnakseen yhtiöitetyn TeamWaren kautta Euroopassa ja yhteistyössä Japanin Fujitsun kanssa myös Japanissa.

» Koko toimisto Tiimissä, Net-lehti 3/1990
» Tiimi-päivät Dipolissa, Net-lehti 4/1990
» Kone Oy:n VerstasTiimi, Net-lehti 3/1990
» Vain jaettu tieto tuottaa: ToimistoTiimi -mainos, Net-lehti 6/1991

Staffan Simberg: Nokia Data menestyi edelleen Ruotsissa

Monet uudet saavutukset olivat erittäin vahvan ja ison organisaation sekä Nokian uutta teknologiaa edustavan tarjonnan kombinaation tulosta. Uskottavuus oli hyvä ja referenssit toimivat.

Apuna oli myös mahdollisuus käydä asiakkaiden kanssa kalassa Kuusamossa Susi Antti Oikarisen kanssa. Suomea pidettiin tuohon aikaan Euroopan Japanina. Näin jälkeen päin ajateltuna paras markkina-asema oli myymäläjärjestelmillä, joissa oli raudan ja tietoliikenteen lisäksi vahva sovellusosaaminen. Sääli, että sitä ei pitkässä juoksussa pystytty kehittämään.

» Kjell Strömlid, Suurasiakkaita ja kasvua
» Hans Alesund, Offentliga sektorn i Sverige under 80-talet

Nokia Hannoverissa & uusia tilauksia

Net-lehden 2/1990 pääkirjoituksessa todettiin mm. "Nyt se tuo markkinoille 486-pohjaisen mikron. Yhtenä maailman ensimmäisistä niin, että mikrosta on saatavissa lopullinen versio julkistuksen aikoihin. ... Työasemaverkkojen toimittajana se on ollut Skandinavian ykkönen jo monet vuodet... Monia sovellutuksiaan se tekee uusilla työkaluilla uusiin ympäristöihin ensimmäisenä maailmassa...

Eräs messuvieras kertoi, että kun hän viime vuonna Hannoverin messuilla pyysi eri näytteilleasettajia kertomaan, miten heidän OS/2-sovellutuksensa toimii, he totesivat rehellisesti, että jos haluatte nähdä sen toimivan, niin menkää katsomaan sen näyttelyosastolle... Ohjelmistojätti Microsoft mainitsee yleensä kaksi yritystä, jotka ovat menestyksellisimmin soveltaneet sen LAN Manager verkkokäyttöjärjestelmää. Toinen niistä on se. Nokia."

Sama lehti kertoi suuresta tilauksesta "Systembolagetille kassapäätejärjestelmä Nokia Datalta.... ensi vaiheessa järjestelmä toimitetaan noin puoleen Systembolagetin 350 myymälästä...Järjestelmän koekäyttö alkaa tämän vuoden kuluessa ja asennukset käynnistyvät vuoden 1991 puolella. Kaupan arvo on yli 60 Mmk. Nokia Data toimitti ensimmäisen kassajärjestelmän Systembolagetille vuonna 1980..."

Net-lehti 3/1990 kirjoitti mm. "Nokia Data ja Norjan suurin vakuutusyhtiö Storebrand ovat perustaneet yrityksen, joka ryhtyy kehittämään ja markkinoimaan vakuutusalan ohjelmistoja Pohjoismaiden markkinoille.... Ohjelmistojen kehityksestä Storebrandissa vastannut 15 hengen ryhmä siirtyy uuteen yritykseen, jossa Nokialla on osake-enemmistö. .. Nokia toimittaa Storebrandille 1000 MikroMikkoa...."

Net-lehti 4/1990 kirjoitti mm. "Vaatetusliikeketju KappAhl hankkii Nokian myymäläjärjestelmän. Sen arvo on lähes 20 Mmk. Toimitukset alkavat tammikuussa 1991."

Tero Laaksonen: Nokia Data Ericsson-hankinnan jälkeen

Kaikkien maiden tilanne Suomen ulkopuolella oli jatkuvasti vaikea. Ruotsissa ei päästy tavoitteisiin. Kaikissa muissa maissa tehtiin joka vuosi tappiota.

Edellisessä jaksossa jauhetaan niin paljon kv-touhun epäonnistumista, että kyllä tuli kaikille selväksi. Vaikuttaa siltä, että jokaisen on pitänyt saada sanoa sanottavansa, vaikka olisi sama kuin toisella.

» Henry Ehrstedt: Kuin tähtäisi liikkuvaan maaliin, Net-lehti 4/1990
» Jämpti ja järkevä Henry Ehrstedt: Johtaminen ei ole yhden miehen show Net-lehti 1/2001

Tulevaisuuden suuntaa haetaan: Kalle Helsinkiin, Vittorio Kistaan

Nokia Datan strategiset vaihtoehdot

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivuilla 302–303 mm. "Isokallio hahmotteli datan strategiaa muistiossaan 31.7.1989 (viite 601 muistio Datan strategiset vaihtoehdot 31.7.1989 Kalle Isokallio, Nokian hallituksen pöytäkirja 15.8.1989".)

Isokallion toimiala-analyysi lähti siitä, että tietotekninen teollisuus kypsyi teollisuudenalana. Se näkyi kasvun hidastumisena alle 10 prosenttiin, tuotteiden standardoitumisena, yritysten erikoistumisena ja liittoutumisena sekä tuotteissa tapahtuvina muutoksina. Tältä pohjalta hän hahmotteli Nokia Datan strategiaa: asiakkaiksi suuryritykset ja suuret organisaatiot, ja jakelutieksi oma suoramyyntiorganisaatio. Hän esitti erikoistumista teollisuusstandardien mukaisiin käyttöjärjestelmiin perustuviin, asiakaskohtaisesti toteutettuihin työasemajärjestelmiin. Lisäksi hän esitti keskittymistä pankkeihin, vakuutuslaitoksiin, kauppaan ja julkiseen hallintoon. Vaihtoehtoisina linjoina olivat orgaaninen kasvu, maakohtaiset akvisitiot, strateginen yhteistyö ja joint venturet. Esillä oli lähinnä kaksi viimeksi mainittua.

Strategisia yhteistyökeskusteluja oli käyty Hitachin kanssa, joint ventureista kaikkien muiden eurooppalaisten yritysten paitsi Siemensin ja Nixdorfin kanssa. Perusajattelu tiivistyi Isokallion toteamuksessa: "Datan pieni koko johtaa eurooppalaisissa yhteistyökaavailuissa aina Nokian vähemmistöosuuteen. Vähemmistöosuus tarkoittaa Nokialle luopumista siitä, että Data olisi Nokian strateginen painopistealue. Vastaavasti Datan markkina-arvo on tällä hetkellä korkea, koska eurooppalaiset tietotekniikkayritykset ovat hakemassa liittoutumia."

Isokallio esitteli Nokia Datan strategiset vaihtoehdot syyskuussa 1989 otsakkeella "Selvitys strategisista yhteistyömahdollisuuksista potentiaalisen eurooppalaisen yhteistyökumppanin kanssa tuotekehityskustannusten ja komponenttien hankintakustannusten pienentämiseksi". (viite 602 Nokian hallituksen pöytäkirja 1.9.1989)

Isokallio siirtyy Nokian pääjohtajan varamieheksi

Nokia Datan sisäinen lehti Tietosäpinä kirjoitti 8.2.1990 numerossaan mm. "Nokian hallintoneuvosto on... nimittänyt DI Kalle Isokallion (41) Nokian pääjohtajan varamieheksi ja hallituksen varapuheenjohtajaksi. Nokian hallituksen puheenjohtajana toimii pääjohtaja Vuorilehto... Vuonna 1988 Isokallio nimitettiin Nokia Informaatiojärjestelmistä ja Ericssonin Data-yksiköstä muodostetun Nokia Datan toimitusjohtajaksi, jossa tehtävässä hän jatkaa edelleen toistaiseksi."

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivulla 293 mm. "Simo Vuorilehto nosti Kalle Isokallion pääjohtajan varamieheksi helmikuun alusta 1990. Vuorilehto uskoi, että Isokallio olisi paras mies vetämään suurten ostosten datan ja kulutuselektroniikan saneerausta ja niistä irrottautumista. Hänet nimitettiin näiden sisäisten hallitusten puheenjohtajaksi ja Vuorilehdon ehdotuksesta pääjohtajan varamieheksi. Tässä yhteydessä Nokia Datan vetäjäksi Tukholmaan nimitettiin Isokallion löytämä italialainen Olivettin entinen varatoimitusjohtaja Vittorio Levi. isokallion ja Levin välipuheen mukaan Levin tehtävänä oli kunnostaa Dataa koko ajan myyntikuntoon (viite 576 Kalle Isokallion sähköposti Häikiölle 29.5.2001)."

Tero Laaksonen: Viimeistään Kairamon poistuminen muutti ilmapiiriä niin, että kansainvälistymispaine väheni ja tuloksenteon tärkeys kasvoi. Kallen siirtyminen Nokian keskushallintoon ei muuttanut Nokia Datan käytännön toimintaa. Vuosi 1989 oli ollut Suomen liiketoiminnassa ennätys: liikevaihto yli 2 miljardia markkaa ja tulos hyvä.

» Vittorio Levi Nokia Datan johdossa

» Net 2/1983: Tero Laaksonen, mies, jossa on kasvunvaraa

Nokia Datan historiaa

Net-lehti 1/1990 oli lehden 20-vuotisnumero. Siihen sisältyi katsaus Nokia Dataan samalta 20 vuoden ajalta.

» Net-lehden historia on samalla Nokia Datan historia, Net-lehti 1/1990

Nokia Dataan kolme divisioonaa

Nokian tiedotteen 28.6.1990 mukaan Nokia Data jaetaan kolmeen toiminnalliseen divisioonaan. Uudelleen organisointi vaikuttaa toimihenkilöiden määrään Suomessa ja Ruotsissa ja YT-neuvottelut aloitetaan. Kolme divisioonaa keskittyvät mikrotietokoneisiin, päätteisiin ja järjestelmiin. Kukin vastaa itsenäisesti tuotannosta, kehitystyöstä ja jakelusta. Vuonna 1989 Nokia Datan liikevaihto oli n. 5 miljardia markkaa. Alkuvuoden tulos laski vuoden 1989 tuloksesta.

Syksyllä 1990 tuotekehitys ja tuotanto yhdistettiin kolmeksi tuoteyksiköksi: Päätteet, Mikrot ja Järjestelmät. Päätteet-yksikön johtoon nimitettiin Pekka Böök. Mikrot-yksikön vetäjäksi nimitettiin Raimo Puntala ja Järjestelmät-yksikön vetäjäksi Jukka Norokorpi.

» Jako tuoteyksiköihin selkeytti vastuut, Net-lehti 1/1991
» Vuosikatsaus: Nokia Data Suomessa 1990

Nokia Data ICL:lle

Nokia neuvottelee Bullin kanssa Pohjoismaista

Kauppalehti kirjoitti 4.2.1991 mm. "Nokia Oy ja ranskalainen tietokonevalmistaja Bull harkitsevat skandinaavista yhteistyötä. Esillä on Nokian ja Bullin Ruotsin, Norjan ja Tanskan tytäryhtiöiden yhdistäminen keskenään näissä maissa. Nokia on markkinoinut vuodesta 1964 lähtien Bullin tuotteita Suomeen."

"Nyt ranskalaiset haluaisivat tämän menestyksellisen yhteistyön laajenevan muihin Pohjoismaihin. Esillä on erilaisia yhteistyömalleja, joista yksi on kummankin omien tytäryhtiöiden keskinäiset fuusiot näissä kolmessa Pohjoismaassa", toteaa Nokian toimitusjohtaja Kalle Isokallio. Wall Street Journal totesi viime viikon lopun numerossaan, että yhteistyökuvio saattaa myös merkitä yhtiöiden keskinäistä omistusta.

Nokia Data Nordic -organisaatio

Nokian sisäinen lehti Tietosäpinä kertoo 30.5.1991 kolmella sivulla Nokia Data Nordic -organisaatiosta:

"Nokia Data Nordic on neljä Pohjoismaata käsittävä organisaatio, jonka vastuulla on pohjoismainen markkinointi. Sen tavoitteena on yhtenäisen toiminta- ja tuotestrategian luominen sekä toiminnan tehostaminen. " Organisaation mukaan myyntiyhtiöitä johtavat: Suomi Tero Laaksonen, Ruotsi Ulf Lundahl, Norja Steinar Refsnes, Tanska Steffen Ibsö.

Nordic-tasolla toimivat: johto Tero Laaksonen, Avainasiakaskehitys ja strategiset asiakassuhteet Staffan Simberg, Markkinointiviestintä & Tuotemarkkinointi Yrjänä Ahto, Talousjohtaja Jussi Savikko, Yrityssuunnittelu ja kehitys Matti Keijola."

Tero Laaksonen: Bull-neuvottelut ja uusi Nordic-organisaatio

Kävin maalis-huhtikuussa 1991 Bullin kanssa neuvotteluja yhtiöiden Pohjoismaiden toiminnan yhdistämisestä. Neuvottelut etenivät jotenkuten ja olisivat ehkä johtaneet tulokseen. Levi soitti minulle 30.4. ja kertoi, että nyt ratkaisu ICL:n kanssa on niin lähellä, että Bull-neuvottelut pitää lopettaa.

Uutta Nordic-organisaatiota rakennettiin tällöin vakavalla mielellä, jotta Nokia Data olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ja houkutteleva yrityksen myynnin kannalta.

Nokia Data kaupattiin

Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivulla 303 mm. "Nokia Data myytiin englantilaiselle ICL:lle toukokuussa 1991. Kaupan taustalla oli Isokallion yhteys ICL:n pääjohtajaan Peter Bonfieldiin… Viikkokausien neuvotteluissa olivat mukana Nokialta myös Hannu Bergholm, Taavi Heinilä ja Lauri Ratia.

Kauppahinta oli 1,6 miljardia markkaa, josta 350 Mmk maksettiin käteisenä ja loput ICL:n etuoikeutettuina osakkeina, jotka oikeuttivat noin viiden prosentin osuuteen ICL:stä. Lisäksi ICL otti vastatakseen noin 700 Mmk veloista. Kauppahintaa pidettiin tuolloin ja myöhemminkin Nokialla hyvänä (viite 604 Nokian hallituksen pöytäkirja 9.4.1991)."

Markku Haavisto: Kalle nimesi minut ja Maija Torkon hoitamaan alusta alkaen neuvotteluja Nokia Datan myymiseksi ICL:lle. Muistaakseni aloitimme lopulliset neuvottelut joulukuussa 1990. Minun erityinen tehtäväni oli kehua oikein kunnolla myytävä tavara. Kehuin siis vahvan asemamme Suomessa ja Ruotsissa sekä hyvät saavutuksemme viime vuosien aikana Keski-Euroopassa. Kalle päätteli ilmeisen oikein, että Nokia Datan ja koko toimialan ulkopuolelta tulleena minä olisin tässä roolissa luotettavan tuntuinen henkilö.

Päädyimme pitkällisiin keskusteluihin ICL:n kanssa. Peter Bonfield oli kova neuvottelija. Aivan olennainen tekijä oli kuitenkin se, että ICL:llä oli koko ajan selkeä halu ostaa Nokia Data. Tältä pohjalta pääsimme keväällä 1991 neuvottelutulokseen. Maija laati lopullisen hintalaskelman ennen kuin menimme viimeiseen neuvotteluun Bonfieldin kanssa. Olimme Kallen kanssa hississä menossa neuvotteluhuoneeseen, kun sanoin yht'äkkiä Kallelle: laita 200 miljoonaa lisää hintaan, kyllä he ostavat. Kalle päätti, että näin tehdään, Maijan loppusumma vedettiin yli ja uusi hinta kirjoitettiin tilalle. Kauppa todella syntyi silläkin hinnalla.

Kuuden kuukauden ajan olin vielä mukana ICL:n ja Nokia Datan tytäryhtiöiden integroinnissa Euroopan maissa. ICL:n puolelta päävastuullisena oli Ninian Eadie. Hän oli todella pätevä henkilö ja yhteistyömme sujui hyvin. Saimme uuden organisaation rakennettua ja toimimaan. ICL tarjosi minulle Länsi-Euroopan johtajan paikkaa, mutta päätin siirtyä tietotekniikan parista taas uudelle toimialalle.

Yrjänä Ahto: Olimme hyvin sitoutuneita kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin yrittämiseen ja tieto Nokia Datan myynnistä ICL:lle herätti aikamoista kritiikkiä, nähtiin että olisi pitänyt jatkaa itsenäisenä. Vähitellen oli sitten pakko uskoa, että Nokia tarvitsee rahaa ja näin nyt kävi.

Seppo Mattila: Kalle hallitsi ja piti käsissään Nokia Datan myynnin ICL:lle. Hän haki koko ajan vaihtoehtoja ja pyrki etenemään niissä rinnan. Kalle osasi ajoittaa myynnin hyvin ja sai hyvän hinnan. Tilanne oli muuttumassa, koska Nokia Data ei pystynyt enää osoittamaan kasvua ja tuloksen paranemista. Tämä olisi nopeasti heijastunut yhtiön arvonmääritykseen.
Datan myyntivalmistelut tehtiin ostokuvioista opitun mallin mukaisesti. Olin mukana siinäkin. ICL:llä oli oma sabluuna integrointiin, ja mielestäni se onnistui hyvin. ICL-miehet hoitivat maa-integroinnit ja olin itse Operations-integroinnissa Nokian puolelta.

Staffan Simberg: ICL:n ostettua Nokia Datan minulle tarjottiin mahdollisuutta muuttaa Lontooseen, mutta vaatimattomaan pyyntööni saada sekä perhe että hevoset mukaan ei suhtauduttu suopeasti. Myös Nokia tarjosi mielenkiintoisia tehtäviä lähinnä kansainvälisessä toiminnassa, mutta edellisen vuoden 225 matkapäivää painoivat sen verran, että en halunnut tätäkään. Niinpä sain konsulttisopimuksen, jonka mukaan olin Nokian edustajana ICL-Nokia tyttärien fuusioprojektissa, jonka tehtävä oli fuusioida toiminnot 10 maassa 12 kuukauden aikana. Tämä onnistui kaikissa muissa maissa paitsi Espanjassa, jossa katosivat sekä asiakkaat että henkilökunta.

Kun minusta näin "vahingossa" oli tullut konsultti, niin sain 1994 tilaisuuden myydä IT-strategian uudistamisen Ruotsin Verottajalle, mikä vuorostaan poiki vastaavat projektit usealle Nokian entiselle asiakkaalle lähinnä Ruotsissa julkisella sektorilla ja myöhemmin myös Suomessa. Siirryin sittemmin puhtaaksi liikkeenjohdon konsultiksi ja toimin nykyisin hallitusammattilaisena.

» Nokia Data siirtyi ICL-aikaan, Net-lehti 4/1991

» Takaisin osaan 6: Mikroista tehokkaisiin työasemaverkkoihin
» Takaisin etusivulle

	Mikä teki Mikosta niin suositun? MikroMikko 2 loi MikroMikon maineen. Vuoden 1982 julkistusta leimasi tekijöiden aito itsevarmuus ja ylpeys: Nyt olemme tehneet jotain ennennäkemätöntä. Kuvaruutu oli valkoinen, jolla musta teksti näkyi terävänä. Ossi Syrjä kertoo MikroMikon brändistä ja Anneli Martonen tuotemarkkinoinnista
	Kotimaisia MikroMikkoja vuodesta 1981 Ensimmäinen MikroMikko julkistettiin vuonna 1981 ja laitteita toimitettiin 16 kappaletta. Vuonna 1998 Fujitsun tietokonetehtaalla Espoon Kilossa valmistettiin kahdesmiljoonas tietokone, jonka sai Aktia Säästöpankki Oyj. Lue lisää