MikroMikko-brändin pohja valettiin 70-luvun lopussa. Perustana olivat viestinnälliset toimenpiteet, joilla tehtiin MikroMikon edeltäjää Mikko-tietokonetta tunnetuksi ja edistettiin sen myyntiä.

Ossi Syrjä kertoo brändin historiasta:

Mikko-tietokoneen maineen rakentaminen alkoi Mikon nimipäivänä syyskuun 29. päivä 1977. Silloin Nokia järjesti juhlat, ensimmäiset Mikonpäivät. Juhlien aamukahvitilaisuuteen saapui useita ministereitä, kansliapäälliköitä ja talouselämämme vaikuttajia. Tilaisuutta isännöi tuore Nokian toimitusjohtaja Kari Kairamo. Iltajuhlat pidettiin Hotelli Marskin juhlakerroksessa ja kutsuttuina olivat asiakasyritysten ja julkisen hallinnon atk-johtoa ja uuden tekniikan vaikuttajia.

Mikonpäivän tavoite oli todistaa, että Mikko on sarjavalmisteinen suomalainen tietokone. Tapahtuma oli merkittävä osa sen ajan teollisuuspoliittista taistelua uuden tekniikan herruudesta – Nokia vai Suomen valtio.

Juhlat ideoitiin kansallisen kekrijuhlan hengessä. Kekriin kuului pässin teurastus ja niinpä lampaan lihaa oli juhlavieraiden lautasilla. Pässin pää jäi Mikon, ja sittemmin myös MikroMikon kuvalliseksi symboliksi.

Ensimmäisen Mikonpäivän järjestelyvastuu oli Nokia Elektroniikan johdolla. Sen jälkeen Mikonpäivät vakiintuivat Mikon tekijöiden juhliksi, joita pidettiin joka toinen vuosi 90-luvulle saakka. Juhlat säilyttivät asiakaskunnassa erittäin hyvän arvostuksen. Mikon ja MikroMikon tekijöille juhliin osallistuminen oli niin ikään erittäin iso asia. Mikonpäivät teemoitettiin tuotejulkistusten ja isojen tapahtumien mukaan.

Vuonna 1987 järjestettiin juhlaristeily Sally Albatross -laivalla. Koko laiva varattiin käyttöön ja laiva teki vuorokauden risteilyn Itämerellä. Risteily oli Aila Linnonmaan ensimmäinen työnäyte isojen juhlien järjestäjänä. Sen jälkeen Aila oli vastuussa kaikista yrityksen merkittävistä tapahtumista 2010-luvulle saakka.

Vuonna 1987 Helsingin Sanomat julkaisi etusivullaan historiansa ensimmäisen neliväri-ilmoituksen, joka oli Nokia Datan äitienpäivämainos teemalla Kuningatar Blanca (oikealla).

Vuonna 1991 Nokia Datasta tuli ICL Data. Silloinkin MikroMikolla oli viestinnässä iso rooli. Muutos kampanjoitiin otsikolla "Vain sukunimi muuttuu". Etunimi MikroMikko pysyi ja kannatteli koko yrityskauppaa. MikroMikon avulla napanuora entiseen emoon, Nokiaan, katkaistiin nopeasti.

Asiakaslehti Net oli alkuaan edustustietokoneiden julkaisu, jota itse aloin tehdä 1976 syksyllä. Ensimmäisen Mikonpäivän jälkeen yksikön johtaja Heikki Keränen pysäytti minut aina nähdessään ja muistutti, että jokaisessa lehdessä pitäisi olla vähintään yksi uutinen Mikosta. Keränen oli sinnikäs ja minä aloin kaivella tehtyjä kauppoja ja tutustua "kilpailevaan Päätejärjestelmät-yksikköön". Muutamassa vuodessa asiakaslehti oli sisällöltään myös Mikko-julkaisu.

MikroMikko-tuotteen henki

Isompi kuva

Isompi kuva

Net-lehti, lokakuu 1982: Ilpo Koskinen: Nokia Datalle oma yrityskuva

Jokainen brändi syntyy tuotteen tai palvelun maineen mukana ja parhaimmillaan tuote kannattelee brändiä. Mitä parempi ja erottuvampi kilpailijoistaan tuote on ominaisuuksiltaan, sen parempi brändin kehittämisen kannalta. Brändäys tarvitsee "ykkösenä olemista".

MikroMikko 2 oli se tuote, joka loi MikroMikon maineen. Tuote julkistettiin 1983. Julkistusta leimasi tekijöiden aito itsevarmuus ja ylpeys. Nyt olemme tehneet jotain ennennäkemätöntä. Kuvaruutu oli valkoinen, jolla musta teksti näkyi terävänä. Ensimmäisenä maailmassa. Kun tuote esiteltiin Hannoverin Messuilla, se sai valtavan huomion. Asiakkaat saivat kunnon referenssin osaamisesta, tekijät annoksen itsevarmuutta.

Hyvä maine kumpuaa tekijöiden osaamisesta ja kulttuurista. Uskon että juuri MikroMikko 2, Hannoverin messut ja samoihin aikoihin tehdyt suuret pankkipäätekaupat olivat ratkaisevan tärkeitä oman "spiritin" syntymiseksi.

MikroMikko 2 nosti esiin ergonomian, josta tuli yksi MikroMikon omimmista piirteistä. Viestinnässä ja ennen kaikkea tuotekuvissa voitiin jättää vähemmälle vaikea ja harvoja kiinnostava tekninen tieto. Kerrottiin toimistotyötekijöitä kiinnostavia ja henkilökohtaisia asioita: tekstin helppo lukeminen näytöltä, näytön säätäminen, istuminen päätteen ääressä, kädet näppäimistöllä jne. Kun ergonominen suunnittelu oli parhaimmillaan, MikroMikkoa integroitiin monin tavoin toimistopöytiin ja kalusteisiin.

MikroMikko oli myös ensimmäinen ympäristöystävällinen tietokone. Sähkön kulutukseen kiinnitettiin huomiota. Vanhojen, käytöstä poistuvien laitteiden kierrätystä kehitettiin. MikroMikon viestinnässä ympäristöominaisuuksia korostettiin ja brändipersoonaa vahvistettiin vihreillä arvoilla.

Muotoilussa haettiin persoonallisia linjoja. 90-luvun alkuvuosina MikroMikko olikin muotoilultaan edellä muita. Lisäksi näyttöpääte oli saatavana perusväri harmaan ohella kolmella muulla värillä: punainen, vihreä, violetti. Totta kai Viestintä hyödynsi värikkyyden, koska sekin oli vain MikroMikon ominaisuus ja toi poikkeuksellista sisältöä tuotekuviin. Oli itsestään selvää, että joulupukille kannatti lahjoittaa punainen MikroMikko, ottaa siitä kuva ja näyttää kuva suurelle yleisölle.

Net 5/1990: MikroMikon ergonomian suunnittelua ja toteutusta

Kun MikroMikosta loiston päivinä vuosina 1994 ja 1995 tehtyjen bränditutkimusten tuloksia tarkasteltiin, nähtiin, että MikroMikko poikkesi profiililtaan huomattavasti kilpailijoistaan. MikroMikko piti itsellään kotimaisuuden lisäksi ykköspaikkaa myös käyttäjä- ja ympäristöystävällisenä sekä "rentona" tuotteena. Teknisesti edistyksellisin se ei useimmiten ollut, mutta hengitti näissäkin ominaisuuksissa kilpailijoidensa niskaan lähituntumassa.
Kilpailun kiristyessä ja marginaalien huvetessa tuotteet alkoivat muistuttaa yhä enemmän toisiaan ja MikroMikkokin alkoi muuttua muiden kaltaiseksi.

MikroMikko-mainonnan helmiä

Systemaattinen MikroMikon brändimainonta aloitettiin vuoden -86 aikoihin. Yrjänä Ahto (vasemmalla) oli nimitetty Nokia Datan markkinointijohtajaksi ja hän osallistui aktiivisesti mainonnan suunnitteluun. Voidaan sanoa, että ensimmäinen linjaus oli yhtä lailla Yrjänän kuin silloisen mainostoimiston käsialaa.

Mainonta linjattiin voimakkaasti mielikuvamainonnan tielle ja perinteinen tuotemainonta jäi vähäiseen rooliin. Mainoksia hallitsi kuva tunnetusta kansallisesta maalauksesta, esim. Gallen-Kallelan Sammon taonta ja Edelfeltin Ruoholahden eukkoja kirkonmäellä. Kuvat saivat ison tilan ja viestin teksti oli hyvin pelkistetty.

Mediavalinnoissa hylättiin tiukka kohderyhmien hakeminen. Valtamedioilla, kuten Helsingin Sanomat ja Kauppalehti, osui aina kohderyhmiin. Lisäksi MikroMikko tuli tunnetuksi suuren yleisön keskuudessa. Palanen suomalaista mainonnan historiaa tehtiin, kun Hesarin etusivulla äitienpäivänä vuonna 1980-luvun alussa. Llehden ensimmäisessä kokosivun värikuvassa oli Edelfeltin Kuningatar Blanka ja MikroMikko toivotti hyvää äitienpäivää.

Vuonna 1988 Yrjänä Ahto lähti Ruotsiin Nokia Datan pääkonttoriin johtamaan markkinointia. Matti Virtanen (vasemmalla) tuli hänen paikalleen ja pian sen jälkeen minusta tuli mainospäällikkö.

Mainonnan linjausta päätettiin muuttaa ja sitä tekemään valittiin mainostoimisto SEK. MikroMikon kehityksessä oli vuorossa MikroMikko 4:n julkistus. Kyseinen malli oli muotoilunsa puolesta edistyksellinen ja tämä nostettiin julkistuskampanjan kärkeen. Kampanja operoi automainonnan konsteilla ja tyylillä. Otsikko oli "Vieläkö ajat kanttikupeella". Kampanja oli näyttävä ja sai paljon huomiota. Se myös närkästytti monia. Jälkikäteen ymmärrän närkästyksen sovinismin kannalta katsottuna, "miksi naisen pitää poseerata objektina".

Isompi kuva

Ensimmäinen tv-mainos toteutettiin 1991. Mainos oli animaatio, jossa neljä eriväristä näyttöä etenee letkassa musiikin tahdissa. Mainos tuntui hieman yksinkertaiselta näyttävän printtimainonnan rinnalla. Jälkeenpäin ajateltuna mainos on hyvinkin nerokas monine osuvine ja kestävine viesteineen.

Yhteistyö SEKin kanssa vakiintui moneksi vuodeksi. Kaikkea mainonnan tekemistä ei kuitenkaan koskaan annettu mainostoimistoille. Osan toteutti oma mainonnan tiimimme. Se aiheutti jonkin verran hämminkiä puolin ja toisin, mutta parhaimmillaan toimi loistavasti. Joka tapauksessa tämä malli toi paljon joustavuutta ja ketteryyttä tekemiseen.

Mielikuvamainonta isoille kohderyhmille oli edelleen meidän juttumme, mutta paineet tuotemainonnan suuntaan kasvoivat koko ajan. Syynä oli muun muassa hinnan viestiminen osana mainontaa, tuoteominaisuuksien korostuminen laitteiden samankaltaistuessa sekä jälleenmyyjien tukeminen.

MikroMikon tuotepäällikkönä toimi 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa Glen Koskela(oikealla), joka ymmärsi hyvin viestinnän merkityksen ja vaatimukset. Osaava ja varmaotteinen Glen oli viestinnän ja mainonnan tekijöiden tuki ja turva teknisessä maastossa. Tätä nykyä Glen toimii Fujitsu Nordicin teknologiajohtajana.

90-luvun puolivälissä oltiin tilanteessa, jossa pc-tuotteet olivat vahvasti tulossa myös kotikoneiksi. Siellä oli aivan uusi kohderyhmä – nuoret tai jopa lapset. MikroMikko oli profiililtaan "faijan työkone". MikroMikolla ei olisi tulevaisuutta, ellei sitä miellettäisi myös kotien pelikoneeksi.

Näimme ICL Datassa selkeästi, että MikroMikon brändin olemusta pitää muuttaa niin radikaalisti, että pikkupojat hyväksyvät MikroMikko-lippalakin päähänsä ja laitteen mieluisaksi pelikoneeksi. Vanha maine oli "uhrattava" uuden tieltä.

SEKin kanssa tehty viiden vuoden yhteistyöputki päättyi. He olivat luoneet oman näkemyksen MikroMikko-brändin linjasta, eivätkä pystyneet sitä riittävästi kyseenalaistamaan ison mullistuksen edessä.

Uudeksi mainostoimistoksi valittiin Hasan & partners, yksi sen ajan trenditoimistoista. MikroMikon mainonta näyttäytyi nyt aivan uudella ilmeellä. Perusajatus oli "MikroMikko perustuu puhtaasti todellisuuteen". Mainoksissa "Elvis elää" ja "lehmät lentävät". Mainoksia on jälkikäteenkään vaikea selittää rationaalisesti. Ne piti vain nähdä ja luottaa että toimivat.

Ja ne toimivat. Nuoriso otti parissa vuodessa MikroMikon omakseen. Vanhassa kohderyhmässä havaittiin jonkin verran närkästystä, paljon ihmettelyä ja vielä enemmän välinpitämättömyyttä. Vanhoja asiakkaita tuskin mainonnan takia menetettiin, mutta uusi tulevaisuuden porukka oli saatu mukaan.

Lama nosti MikroMikon

Olisiko MikroMikko päässyt kansakunnan kaapinpäälle pelkästään edellä kerrotuilla toimenpiteillä? Emme tiedä. Joka tapauksessa 90-luvun alun lama auttoi asiaa. Nokia oli myynyt tietokoneensa ja MikroMikon oli selvittävä ilman tuttua Nokiaa. ICL oli pieni ja tuntematon nimi Suomen markkinoilla. Lisäksi Suomessa meni heikosti, uutiset olivat synkkiä ja masentavia.

Uutisten joukossa oli kuitenkin pari poikkeusta. Uutiset MikroMikosta olivat iloisia. Uusi omistaja halusikin investoida Suomeen. MikroMikkojen tuotanto kasvoi, tehtaalle palkattiin lisää väkeä. Televisiouutisissa ICL ja MikroMikko oli useana iltana ainoa positiivinen talousuutinen. Suomalaisten asiakkaiden oli helppo hyväksyä MikroMikko ja tehdä ostopäätös.

Lamavuosina MikroMikon mainosbudjettia ei leikattu. Vahvasti supistuneen mainonnan keskellä MikroMikon mainonta sai hyvin näkyvyyttä, koska muut olivat hiljaa.
90-luvun loppupuolella ICL Datan palveluliiketoiminta ja MikroMikko-laitemyynti ottivat etäisyyttä. Lopulta MikroMikko oli myös MikroMikko Oy, kunnes tuote ja brändi sulautuivat osaksi Fujitsun toimintaa.

» Anneli Martonen: Tuotemarkkinointi loi pohjaa MikroMikon menestykselle

Ossi Syrjä palkattiin vuonna 1976 Nokia Elektroniikkaan toimittamaan Net-lehteä. Hän toimi Fujitsussa yli 30 vuotta monissa rooleissa ja jäi pääsiäisenä 2013 eläkkeelle.

Lue myös: Net-pioneeri Ossi Syrjä lähti eläkkeelle Net 1/2013 

» Net 2/1992: MikroMikko. Ehdoton ykkönen jo syntyessään
» Net 5/1992: Copywriter Kalevi Koivunen: Mikro on kuin auto

Mainoksia vuosien varrelta:

» 1979: Hyvää jatkoa Mikko
» 1986: Uusi sampo-luokan tietomylly, MIkroMIkko
» 1987: Suuret suomalaiset Mikot
» 1987: Nyt Nokian verkkoon voi liittää myös sampo-luokan MikroMikko 3:n
» 1989: MikroMikko 3TT
» 1989: Minne matka Mikko?
» 1990: MikroMikko + Windows 3.0 = Eniten ergonomiaa
» 1991: Vastaa voimalla, MikroMikko 4 m458
» 1991: ToimistoTiimi: Vain jaettu tieto tuottaa
» 1993: MikroMikko 6: Kilpailijat näkevät punaista
» 1993: MikroMikko 6: Luonnollisesti vihreä
» 1994: MikroMikko 6: Jääkö tänään hankkimasi mikro jo huomenna kehityksen jalkoihin?
» 1994: VROOM! MikroMikko 6 Plus, valmis multimediamikro kotiin
» 1995: MikroMikko Indiana, C1-kisamalli
» 1995: MikroMikko: Käytä raakaa voimaa - säästät sähköä
» 1995: Kannettava MikroMikko: Kyllä sitä nyt pullistellaan
» 1995: MikroMikko Indiana: Sairaansiisti virtuaalisurffari
» 1996: MikroMikko Indiana: Maailman nopein, maailman tehokkain, maailman paras
» 1996: MikroMikko: Surf's up, hang five, lähde mukaan mielettömään meininkiin
» 1996: MikroMikko: Tuottavuus pilvissä, sähkönkulutus maassa

» Takaisin etusivulle