Tärkeät kaupat Tullin ja Verohallituksen kanssa
Helmikuun 1979 Net-lehti otsikoi "Tullihallitukselle tietokoneet Nokialta". Järjestelmässä on kaikkiaan 77 työasemaa ja 19 levymuistilla varustettua pientietokonetta, joista 17 on Mikko 3/36 perustaisia Nokia 80 -järjestelmiä. ... Toimitettavan järjestelmän kauppahinta ohjelmistoineen on n. 5.3 Mmk. Järjestelmän käyttöönotto ajoittuu vuoden 1980 alkuun."
Myös Verohallitus hankki Mikko-järjestelmän samana vuonna.
 Molempien hankkeiden myynnistä vastasi Juha-Pekka Vihavainen:
"Laadimme Tullihallitukselle mahdollisimman hyvän Nokia 80 -pohjaisen tarjouksen ja kävimme sitä hartaasti läpi Tullin vastuuhenkilöiden kanssa. Pystyimme näyttämään siinä vaiheessa jo toimivia referenssejä ja antamaan tarkat vastaukset kaikkiin mahdollisiin teknisiin kysymyksiin."
Hanke eteni siten, että Tullin henkilöt laativat ehdotuksen Nokian tarjoaman järjestelmän hankinnasta. Ministeriötaso vaati jatkuvasti Tullilta erilaisia lisäselvityksiä, joita Tulli taas sitten tarpeen mukaan pyysi meiltä. Tullin henkilöt eivät itsekään ymmärtäneet miksi heidän hyvin perusteltua hankintaehdotustaan kotimaisesta järjestelmästä ei hyväksytä.
Vihdoin heille selvisi, että Tulli aiotaan pakottaa hankkimaan Televan valmistama TDS8 järjestelmä. Nokia sai samaan aikaan käsiinsä ns N-muistion, jonka mukaan Nokia Elektroniikka kaapataan ja liitetään Televan pohjalle muodostettavaan valtion elektroniikkayhtymään.
Kamppailu Tullin kaupasta kesti vuoden. Hanke seisoi kunnes Tulli vei voiton."
"Verohallitus oli uusimassa PDP11-koneensa Vax-pohjalle. Dec oli päättänyt, että he haluavat itse hoitaa Verohallituksen toimitukset ja asiakaspalvelun. Tarjouskilpailusta tuli tämän vuoksi kova taistelu. Menin alustavan muistion kanssa kertomaan tästä[Nokian varatoimitusjohtaja] Harry Mildhille. Hän ymmärsi heti asian ja sanoi, että tämä on niin tärkeä asia, että tähän pitää ottaa mukaan "kulmahuoneen dopermanni" (Kari Kairamo). Kuultuaan asiasta Kairamo syöksyi paikalle sanoen, että häntä olisi pitänyt informoida aiemmin. Jonkin ajan kuluttua puhelimeni soi. Soittaja oli itse Kairamo, joka kertoi lisää ajatuksiaan ja ohjeitaan. Sain toimitettua muistion ajoissa ja tarjouskilpailu päättyi aikanaan voitoksemme."
 Matti Heikkilä: Tero Laaksonen johti päätejärjestelmämyyntiä ja minä toimin myynnin tuen päällikkönä vuosina 1979–80. Annoimme tukea Vihavaisen isoille myyntihankkeille valtionhallintoon ja moneen muuhun projektiin. Meillä oli tilanteen niin vaatiessa yli organisaatiorajojen valtavan hieno tiimi: Yrjänä Ahto, Seppo Mattila, Mikko Heikkonen, Osmo Mäenpää, Tom Törnwall jaAri Mikkola ainakin. Toimenkuvat eivät meitä rajoittaneet. Kaikki tekivät kaikkea osaamisensa mukaan.
Oman tietokoneteollisuuden PTS
Heikki Keränen laati 15.5.1979 päivätyn "Oman tietokoneteollisuuden PT-suunnitelman 1979–1983".
Toiminnan tavoitteet on siinä kuvattu seuraavasti: "Pyrimme kansainväliseksi tietokonejärjestelmien toimittajaksi. Suuntaamme tuotepolitiikkaamme kansainvälisistä markkina- ja kilpailunäkökohdista lähtien.
Suunnittelukauden keskeisiä tehtäviä on toiminnan laajempi kansainvälistäminen ja markkina-alueen laajentaminen. Keskitämme tuotekehityksen voimavaroja 80-luvun pankkijärjestelmien kehittämiseen, jotka on tarkoitettu myös kansainvälisille markkinoille.
Nokian tulee muodostaa Suomessa ympärilleen voimakas tietokoneteollisuuden infrastruktuuri, johon kuuluvat paitsi laitteisto- ja ohjelmistoalihankkijat ja jälleenmyyjät, niin myös keskeiset asiakasryhmät kuten pankit ja vakuutuslaitokset. Yhteistyötä julkisen hallinnon tietokonekäyttäjien kanssa on edelleen kehitettävä ja varmistettava Nokialle kohtuullinen osuus julkisen hallinnon tietokonehankinnoista.
Viennin vastuu Tero Laaksoselle
 Antero Saari siirtyi 30.9.1979 KOPin palvelukseen ja Tero Laaksonen (oikealla) ryhtyi vetämään myös Päätejärjestelmät-osaston tuotteitten vientiä.
"Päätejärjestelmien ulkopuolelta saamassa tuessa Softplanin osuus oli olennaisen tärkeä. Heillä oli laatuosaamista mm. käyttöjärjestelmistä ja kääntäjistä. Wikstedtin asenne oli koko ajan meitä rohkaiseva ja hän ainakin yritti auttaa Päätejärjestelmien myyntiä.
Keskushallintoon piti raportoida isoista asiakkaista ja Kairamo halusi tietää pankkimyynnin tilanteet. Christian Westerlund pyrki ohjailemaan toimintaa niin, että sen taloudellinen tuloksellisuus olisi hallinnassa huomattavassa kasvuhakuisuudessamme ja kehityspanoksissa", kertoo Tero Laaksonen.
Mikonpäivä 1979
Mikonpäivä 27.9.1979 oli siihen mennessä tärkein Nokian oman tietokonetuotannon merkityksen ja kasvupotentiaalin julkistustilaisuus. Päivän suurin uutinen oli "Ruotsin Systembolaget yhtiön 100 Mikko tietokoneen ja 800 kassapäätteen tilaus joka on Nokia Elektroniikan tähän asti suurin vientikauppa pääte- ja pientietokonetuotteissa arvoltaan 15 MSEK".
» Mikon juhlat, Net-lehti lokakuu 1979
Mikonpäivänä julkistettiin uusia laitteita. Mikko 3 sai lisää muistia ja uuden käyttöjärjestelmäversion. Kokonaan uusi tietokone Mikko 4/06 esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisuudessa. Se edusti uutta tietokoneajattelutapaa, sillä se oli yhden käyttäjän tietokone. Mikko 4/06 on tarkoitettu dedikoituihin sovellutuksiin kuten pankkisovellutukset, DES-80 ja WPS-80. Ohjelmistopuolen uutuuksia ovat Mikon kaupallishallinnolliset sovellutukset sekä WPS80-sanojenkäsittelyjärjestelmä.
Pankkipäätekauppa Skopin kanssa 1980
Keväällä 1980 SKOP ja Nokia Elektroniikka solmivat merkittävän pankkipäätteitä koskevan hankintasopimuksen, jonka mukaan Nokia toimittaa Skopille uusinta tekniikkaa edustavia, kotimaisia pankkipäätteitä vuoteen 1985 mennessä lähes 20 mmk arvosta pienkonttorien automatisointiin. Päätteet valmistetaan Nokia Elektroniikan tuotantolaitoksissa Helsingissä ja ne perustuvat Mikko 4-tietokonesukupolveen.
Nokia sai Skopin tilauksen tiukassa kansainvälisessä kilpailussa. Kilpailuun osallistuivat kaikki johtavat pankkipäätteiden valmistajat maailmassa. Nokialle tilauksen saaminen merkitsi kasvavia mahdollisuuksia Pohjoismaiden ja Keski- Euroopan pankkipäätemarkkinoilla.
» Nokia computer systems for Finnish banks
Nokia Data markkinointinimeksi ja uusia tuotteita
Marraskuun 1980 Net-lehti kertoi otsikolla "Nokia Data KT-näyttelyssä" mm. "Tämän vuotinen Konttoritekniikan näyttely oli avaus uudelle markkinointinimellemme, Nokia Datalle. Julkistimme myös joukon uusia tuotteita. KT 80:n vetonaula Nokia Datan osastolla oli sanojenkäsittely... Nokian oma tietokonetuotanto on jo perinteisesti esitellyt uutuutensa KT-näyttelyssä ja Mikonpäivillä vuorovuosina.
Marraskuun 1980 Net-lehti kertoi otsikolla "Mikko uutuudet" uusista julkistuksista mm. "Suorituskykyisemmät mallit Mikko 3/18 ja Mikko 3/ 38: Uutta puolijohdeteknologiaa (viipaleprosessorit) soveltamalla on Mikko 3 -mallien keskusyksiköiden nopeus nelinkertaistunut ja I/O-prosessointinopeus kaksinkertaistunut.
Tukimuistit laajenevat: Mikko 3/38 on varustettavissa kahdella 96 Mtavun levy-yksiköllä. Näyttöpäätteet uusiutuvat: VDU 202 on 12 tuuman kuvaputkella ja uudella näppäimistöllä varustettu näyttöpääte, joka korvaa VDU N80:n. Modeemikäsite muuttuu: Mikko 4/06 on ensimmäinen Suomen markkinoilla oleva pientietokone, jossa on sisäänrakennettu CCITT:n normit täyttävä 1200/2400 baudin synkrooninen modeemi.
Pankkipäätejärjestelmän uusi sukupolvi: Järjestelmä perustuu uudenlaiseen toteutusfilosofiaan, joka mahdollistaa usean eri sovellutuksen suorittamisen pankkiohjaimien muodostaman verkoston avulla. Täysin uutena työpistekohtaisena yksikkönä on pienikokoinen ja ergonominen plasmanäyttö."
» Mikko-ohjelmistot 1980
Helmikuun 1981 Net-lehti kertoi Nokia Datan tuloksista vuodelta 1980 Christian Westerlundin "pääkirjoituksessa". Sen mukaan Nokia Datan liikevaihto oli 256 Mmk, joka merkitsee 26 %:n kasvua. Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 1049. Kannattavuutta rasitti voimakas tuotekehityspanos ohjelmistotuotteisiin.
Lauri Helve kirjoitti 24.3.1981 Helsingin Sanomissa mm: "Tasaisen turvallinen Nokia kasvoi vuonna 1980 runsaan neljänneksen. Siitä tuli nyt tämän maan toiseksi suurin teollisuusyritys liikevaihdolla mitattuna. Konserni suorastaan räjähti kasvuun uusien yhtiöiden vuoksi...Kiitämme hyvää johtoa ja kansainvälistymistä, moitimme painovirheitä vuosikertomuksessa".
SuperMikko MPS10
MPS10 syntyi koska 1970-luvun lopussa mikroprosessoreiden teho oli riittämätön, eikä tuotekehityksemme voinut jäädä niiden varaan. Emme voineet pitää monen vuoden taukoa tuotekehityksessä ja odottaa, että joku valmistaja tuottaa meille riittävän tehokkaan mikroprosessorin. Pertti Ruosaari rakensi MPS10-konseptin, ja Erkki Rajulin oli johtava logiikan suunnittelija.
Tuleva pankkijärjestelmä vaatii konttoritietokoneen. Pankin konttorissa pitää olla saatavilla sen konttorin omat tiedot kaikissa olosuhteissa. Konttorijärjestelmän luotettavuus ja koko hajautuskonsepti vaatii tehokkaan tietokoneen konttoritasolla. Sellaista ei voinut rakentaa vakiomikropiireistä, vaan toteutus oli pakko tehdä itse.
Mikko 4/66 -projekti aloitettiin keväällä 1977. Vuoden 1981 alussa nimeksi muutettiin MPS10 (Mikko Processing System). Tavoitteena on toimitusten aloittaminen vuoden 1983 alussa.
MPS10 (Mikko Processing System) poikkesi arkkitehtuuriltaan radikaalisti useimmista tämän päivän tietokoneista. MPS10:ssä oli selkeästi toisistaan rajattu laitteisto ja ohjelmisto; näin on vältetty nykyisten tietokoneiden ohjelmistoriippuvuus ja siten vaikeus soveltaa uuttaa teknologiaa.
Yksi projektin päätavoitteista on ollut ohjelmistokustannusten pienentäminen. MPS10:n kehitykseen onkin vaikuttanut voimakkaasti Yhdysvaltojen puolustusministeriön kehittämä uusi ohjelmointikieli ADA, josta odotettiin uutta maailmanlaajuista standardia.
Ruotsi, Saksa ja haasteellinen UK
 Vuonna 1980 Nokian Staffan Simberg (vasemalla) teki puitesopimuksen Ruotsin Valtiokonttorin (Statskontoret) kanssa, mikä avasi yritykselle mahdollisuuden tarjota tuotteita julkiselle sektorille.
Lisäksi Päätejärjestelmät-osasto toteutti kaksi mittavaa asiakasprojektia: Systembolagetin kassapääteasennukset ja Libris-näyttöpäätetoimituksen Ruotsin tieteellisille kirjastoille. Vuodelle 1981 Nokia Datan liikevaihdoksi Ruotsissa oli budjetoitu 122 MSEK ja henkilökunnan arvioitiin kasvavat 150 henkilöön.
 Clapa Carpelan: Staffan Simberg houkutteli minut Ruotsiin 1980-luvun alussa rakentamaan huoltoverkkoa etenkin Systembolagetin tarpeita varten. Asuin pysyvästi siellä kaksi vuotta perheen kanssa. Vedin oman tuotannon huoltoa sekä rekrytoin tarvittavat huoltoteknikot. Ruotsalaiset asiakkaat ottivat hyvin vastaan suomalaisen firman ja tuotteet. Asiakkaita olivat esimerkiksi Systembolaget, Åhlens, PUB, Hennes&Mauritz, Ruotsin Puolustusvoimat ja korkeakoulut. Koska minä ja Staffan olemme molemmat suomenruotsalaisia, uimme kuin kalat vedessä.
Vuonna 1981 Nokia Data oli ensimmäistä kertaa mukana Hannoverin Cebit-messuilla. 42 neliömetrin messuosastolla esiteltiin kapeahko sektori Mikko tuotteista käsittäen mm. VDU-näyttöpäätteet, kassapäätteen ja saksankielisen DES-ohjelmiston.
Messujen tavoitteena oli löytää jälleenmyyjiä Saksasta sekä Hollannista ja Sveitsistä. Sopivia kontakteja saatiinkin huomattavasti enemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu.
Nokian uusi tytäryhtiö Nokia (UK) Ltd on aloitti toimintansa Englannissa joulukuussa 1980. Uusi yhtiö markkinoi Mikko- ja Nokia 80 -tuotteita.
"Siirryin loppuvuodesta 1982 Nokia UK -yhtiöön. Sen tilanne oli koko ajan vaikea. Yritys myydä Small Business Systems -ratkaisuja suomalaisilla sovellutuspaketeilla oli aivan liian vaikeaa ja jokseenkin toivotonta. Paikalliset henkilövalinnat ja englantilaisten rekrytoinnit olivat epäonnistuneet täysin. Jälkeenpäin katsoen koko hanke oli lähinnä itsensä huijaamista sillä, että olisi jokin onnistumisen mahdollisuus. Suomalaiset olivat aivan liian kirkasotsaisia ja uskoivat liian kauan brittien huijauksia", kuvailee Yrjänä Ahto.
"Toiminta sujui alusta alkaen onnettomien tähtien alla. Kirjanpidon sovellutuksessa kaikki oletusarvot olivat vääriä, koska Englannissa ei myyty luotolla jne. Meillä ei ollut mitään tunnettuutta eikä kilpailuetua valtavassa markkinassa. Realismi kansainvälisen toiminnan faktoista alkoi herätä meissäkin. Kansainvälistymisen koulu oli kova", kertoo Matti Heikkilä.
» Nokia Elektroniikan paikallislehti 28.11.1980
Mikko-esitteitä:
» Tietoa Mikosta pähkinänkuoressa
» Mikko in a nutshell
» Mikko-uutuudet 1980
» Mikko 3/16 käyttöönotto 1980
» Mikko 316 minicomputer system 1980
» Mikko 318 pientietokone 1980
» Mikko 336 minicomputer system 1980
» Mikko 338 pientietokone 1980
» Mikko 328, suorituskykyinen ja luotettava pientietokone
» The Nokia 80 and the new decade of distributed data processing
» Lue koko tarina, jonka kertovat Juha-Pekka Vihavainen, Yrjänä Ahto, Matti Heikkilä, Lauri Sarvilinna, Tero Laaksonen, Pentti Mäkipää, Seppo Uitto, Raimo Puntala, Pertti Ruosaari, Heikki Keränen, Erkki Rajulin, Osmo Mäenpää, Staffan Simberg, Clapa Carpelan ja Lasse Numelin.
» Siirry eteenpäin osaan 5: MikroMikon aikakausi
» Takaisin etusivulle
 |
MikroMikko 2 loi MikroMikon maineen. Vuoden 1982 julkistusta leimasi tekijöiden aito itsevarmuus ja ylpeys: Nyt olemme tehneet jotain ennennäkemätöntä. Kuvaruutu oli valkoinen, jolla musta teksti näkyi terävänä.
Ossi Syrjä kertoo MikroMikon brändistä
ja Anneli Martonen tuotemarkkinoinnista |
 |
Kotimaisia MikroMikkoja vuodesta 1981
Ensimmäinen MikroMikko julkistettiin vuonna 1981 ja laitteita toimitettiin 16 kappaletta. Vuonna 1998 Fujitsun tietokonetehtaalla Espoon Kilossa valmistettiin kahdesmiljoonas tietokone, jonka sai Aktia Säästöpankki Oyj.
Lue lisää |
|
