1981

Oman mikrotietokoneen suunnittelu alkoi Nokiassa 70-luvun lopussa. Vuonna 1981 julkistettiin ensimmäinen MikroMikko Mikonpäivänä 29.9. Sen suoritin oli Intel 8085 ja työmuistia siinä oli 64 kilotavua. Koneessa oli CP/M-käyttöjärjestelmä ja kaksi levykeasemaa. Vuonna 1981 MikroMikkoja toimitettiin 16 kappaletta.

1983

Nokia toi markkinoille MikroMikko 2:n ja positiivinäytön. Koneessa oli Intelin 80186-suoritin ja DOS-käyttöjärjestelmä. MikroMikko 2:een oli jo saatavissa kiintolevy. MikroMikosta tuli markkinajohtaja.

Jo silloin MikroMikot olivat korkealaatuisia, suorituskykyisiä ja ergonomisia. Osoituksena siitä MikroMikko 2:lle myönnettiin Die Gute Industrie Form - palkinto Hannoverin messuilla keväällä 1983. Ohjelmistojen käyttö oli MikroMikoissa helppoa pehmonäppäinten (soft keys) avulla. Käyttäjäystävällisyys ulottui myös käyttöoppaisiin, jotka olivat suomenkielisiä.

1984

Ensimmäinen käyttötuki

MikkoInfo oli Nokian ensimmäinen mikroneuvontapiste, joka aloitti toimintansa 5.11.1984.
» Net-lehti 4/1986: Langan päässä MikkoInfo

1985

Mikrojen käyttö yleistyi ja monipuolistui. MikroMikosta julkistettiin 8.3.1985 uusi aiempaa tehokkaampi malli, MikroMikko 2A.

Lataa esite

Mikroja alettiin kytkeä verkkoon. Nokian ensimmäinen verkkoratkaisu pohjautui NetNet-kaapelointiin ja MikroMikko-työasemiin.

» Softari 2/1984: MikroMikko 2 laajentuu lähiverkoksi

MikroMikkojen toimitusmäärät kasvoivat ja Kutomotien tehtaan kapasiteetti alkoi käydä riittämättömäksi. Espoon Kilon tietokonetehdas vihittiin käyttöön 23. syyskuuta 1985.

Suosituimmat MikroMikko-ohjelmistot (Softari-lehti 3/1985):

1. Multiplan
2. Multigraph
3. Edix
4. Wordix
5. InfoStar
6. K-Mies
7. MS-Basic -tulkki
8. WordStar
9. dBase II
10. Lotus 1-2-3

» Softari 1/1984: MikroMikko janoaa uusia sovelluksia
» Softari 1/1985: Mikrojen tekstinkäsittelyohjelmat: WordStar, Edix Wordix

1986

Kesäkuun 4. julkistettiin MikroMikko 3, jonka suoritin oli Intelin 80286. Siinä yhdistyivät MikroMikko 2:n ominaisuudet ja teollisuusstandardin mukainen käyttöympäristö. Laite toi lisää kaivattua tehoa ja laajennettavuutta.

» Softari 1/1986: Uusi WordPrefect käy verkkoon
» Net 5/1986: MikroMikko 3, Mikko-perheen kuopus
» Mikromarkkinat 1986: Nokia johtaa PC-myyntiä, Nokikkain-lehti 2/1987

1987

Uudet tehokkaat mikrot olivat kooltaan suuria ja soveltuivat parhaiten lähiverkkojen palvelimiksi. Ison ja tehokkaan laitteiston lisäksi tarvittiin pienempää toimistoon soveltuvaa mallia. Huhtikuun 6. julkistettiin pienikokoinen ja hiljainen MikroMikko 3TT (TableTop). MikroMikko 3 oli nyt kokonainen tuoteperhe.

» Softari 2/1988: Huipputehokas 3TT/386
» Softari 1/1989: MikroMikko 3TT, pieni mutta hiljainen
» Softari 2/1987: Tiimi tekee toimistosta tiimin
» Net 1/1987: Lähiverkko joka tarpeeseen

1988

Toukokuussa 1988 julkistettiin ensimmäiset 80386-pohjaiset MikroMikot: pienikokoinen tehotyöasema MikroMikko 3TT/386 ja palvelin/työasema MikroMikko 3/386.

1989

Suomen taloudella meni lujaa. Huhtikuussa 1989 julkistettiin muotoiluiltaan uudistettu MikroMikko 4 -laitesarja: neljä uutta suorituskykyistä MikroMikko-mallia. Tavallisen näytön lisäksi MikroMikkoon oli saatavana lattanäyttö.

Tuotelinja avasi Nokia Datassa mikromuotoilun uuden aikakauden. Uusi laite nosti käyttäjän kuninkaalliseen asemaan siirtämällä kömpelöt kanttikupeet historian hämärään.

"Muotojen juhlan" lisäksi tuotteiden suunnittelussa oli otettu ergonomian vaatimukset erityisesti huomioon. Asiakkaille tarjottiin kokonaisvaltaista ergonomiaa, ErgoDesignia. Näyttö oli välkkymätön ja siinä oli korkea erotuskyky sekä virkistystaajuus. Näyttö ja näppäimistö olivat helposti säädettävissä eri asentoihin.

Syksyllä 1989 Nokia Data toi markkinoille värilliset MikroMikot.

» Softari 1/1990: MikroMikko 4 m330: Uusia työasemia uusiin tarpeisiin

1990

Helmikuussa julkistettiin ensimmäinen 80486-pohjainen MikroMikko 4 m448. Nokia Data oli ensimmäisiä laitetoimittajia, joka pystyi toimittamaan 486-mikroja.

Toukokuussa tuotiin markkinoille ensimmäinen 33 megahertsin kellotaajuudella toimiva MikroMikko 4 m356. Samalla julkistettiin turvallinen massamuistiton verkko-työasema MikroMikko 4 m330.

Syyskuussa 1990 Nokia Data otti käyttöön uuden väyläarkkitehtuurin EISAn. Ensimmäinen uutta väylää käyttävä MikroMikko oli MikroMikko 4 m458, joka oli ominaisuuksiltaan suunniteltu lähiverkon palvelimeksi.

Marraskuussa Nokia Data toimitti Suomeen 100 000:nnen MikroMikon, jonka sai Joulupukki.

» Softari 2/1989: MikroMikko 4 on valmis, 90-luku voi alkaa
» Softari 3/1990, Tiimi-tuotteet
» Net 5/1990: MikroMikon ergonomian suunnittelua ja toteutusta

1991

Tammikuussa MikroMikko-perhettä uusittiin kolmella uudella mallilla: MikroMikko 4 m226, m336SX ja m346. Ne olivat edeltäjiään tehokkaampia suuremman kellotaajuuden ja kehittyneemmän sisäisen rakenteensa ansiosta. Uudet mallit olivat modulaarisia ja siten tarvittaessa kasvatettavissa vain keskusyksikkökorttia vaihtamalla.

Syyskuun lopussa MikroMikko-perhe täydentyi yhdellä uudella mallilla. Uusi MikroMikko 4 m436SX pohjautui 486-suorittimeen, jonka Intel julkisti keväällä. Koneessa oli EISA-väylä, ja sen suorittimen kellotaajuus oli 20 megahertsiä. Laitteen voi päivittää myöhemmin tehokkaammaksi 486-koneeksi vain keskusyksikkökorttia vaihtamalla.

Lokakuun 1. päivänä MikroMikko sai uuden isännän, kun Nokia Data fuusioitiin ICL:ään. ICL päätti samalla keskittää ICL:n mikrojen tuotekehityksen ja valmistuksen Suomeen.

» Net 2b 1991: Uudet modulaariset MikroMikot 4 m226, m336SX ja m346

1992

Maaliskuun 5. päivänä julkistettiin uusi MikroMikko 5 -tuoteperhe, joka oli ICL:n ensimmäinen mikrotietokonesukupolvi sen jälkeen kun Nokia Data sulautettiin yhtiöön. MikroMikko 5 -perhe on kattava ja käsittää malleja muistikirjamikroista aina monisuoritinmikroihin.

MikroMikko 5 -laitteistot ovat rakenteeltaan modulaarisia ja aiempia MikroMikko-sukupolvia ergonomisempia. Uudet ergonomiset MikroMikot ovat hiljaisia ja turvallisia käyttäjilleen. Esimerkiksi MikroMikko 5 -pöytämallien äänitaso on jopa alle 18 desibeliä eli ne ovat lähes äänettömiä.

Maaliskuussa julkistettiin myös Fujitsun ja ICL:n allekirjoittama sopimus, jonka mukaan Fujitsu alkoi markkinoida MikroMikkoja Japanissa.

Syyskuussa MikroMikko 5 -perhettä täydennettiin kahdella muistikirjamikrolla, kolmella edullisella työasemalla, kahdella perustyöasemalla sekä 66 megahertsin 486-pohjaisella tehotyöasemalla ja palvelimella.

MikroMikkojen tuotanto Suomessa (Kilon ja Lohjan tehtailla) 2,5-kertaistui 180 451 kappaleeseen. Samalla Kilossa ja Lohjalla pystyttiin tarjoamaan uusia työpaikkoja 216 työntekijälle.

Suomesta vietyjen mikrotietokoneiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa tuontikoneiden määrän. Viennin kasvu oli seurausta ICL:n MikroMikko-viennin kolminkertaistumisesta. ICL vei Suomesta 162 820 MikroMikkoa, kun vastaava luku edellisvuonna oli 50 539.

Suomalaisille asiakkaille toimitettiin 23 914 MikroMikkoa, joka oli 22 prosenttia enemmän kuin vuosi aiemmin. MikroMikko vahvisti markkinajohtajuuttaan merkittävästi. MikroMikon markkinaosuus kasvoi 18 prosenttiin.

» Net 2/1992: MikroMikko 5 – Entistä laajempi ja ergonomisempi mikroperhe
» Net 3/1992: Tietotekniikka tehostaa pääministerinkin työtä, Esko Ahon haastattelu

1993

Maaliskuun 9. päivänä julkistettiin uusi MikroMikko 6 -sukupolvi. Se merkitsi mittavinta mikrotietokoneteknologian uudistusta, minkä ICL (Nokia Data) oli tehnyt vuosiin. Samalla täydennettiin myös MikroMikko 5 -valikoimaa uusilla malleilla.

Toukokuussa MikroMikko 6 -valikoima täydentyi Pentium-pohjaisilla palvelinmalleilla.

Elo-syyskuussa MikroMikko 6 -valikoimaa täydennettiin parilla muistikirjamikrolla, koti- ja pienyrityskäyttöön tarkoitetuilla DT- ja SL-malleilla ja Plus-tuoteperheellä.

Loppuvuodesta julkistettiin ensimmäiset MikroMikko Ergo XG -multimediatyöasemat ja E-sarjan palvelinkäyttöön tarkoitetut, tehokkaat tornimallit.

» Net 2/1993: MikroMikko 6 täyttää työasemakäyttäjän toiveet
» Net 2/1993: Suomalainen huipputekniikka menestyy maailmalla

1994

MikroMikko 6 Ergo-laitesarja uudistui keväällä kokonaan - julkistettiin taas kokonaan uusi mallisto - MikroMikko 6 Ergo C4- ja D4-mallit sekä ensimmäiset PCI-väylään pohjautuvat työasemat.

Syyskuussa julkistettiin uusi PKT-yrityksille tarkoitettu Dli-laitesarja sekä ensimmäiset puhtaasti kuluttajakanavaan tarkoitetut multimediamikrot.

MikroMikko-toimitusmäärät ylittivät ensimmäisen kerran 30 000 kappaleen rajan. Laitteita toimitettiin yhteensä 33 657 kappaletta vuonna 1994. MikroMikko oli ollut markkinajohtaja jo yli kymmenen vuotta. 200 000:s MikroMikko toimitettiin joulukuussa 1994.

» Net 6/1994: Internet - yli 20 miljoonaa @-ystävää

1995

Huhtikuun lopulla valmistui miljoonas kotimainen MikroMikko. ICL lahjoitti sen toukokuussa tiedekeskus Heurekaan, jossa sillä pääsi surffailemaan muun muassa Internetiin.

MikroMikko Ergo e-, x- ja xs-sarjat julkistettiin keväällä 1995. Uudet mallit olivat entistä ergonomisempia ja lähes äänettömiä. MikroMikko oli myös ekologinen. Jos kaikki mikrot olisivat olleet sähköäsäästäviä MikroMikkoja, olisi Suomessa säästetty sähköä jo Joensuun kokoisen kaupungin kuluttama sähkömäärä vuodessa.

» Net 3/1995 MikroMikko Ergo -perhe uusiutui

Kuluttajasektorille julkistettiin MikroMikko Indiana-sarja. Mustat Indiana-mallit saavuttivat heti suuren suosion. Indianasta tuli puolessa vuodessa markkinajohtaja kotimikrosektorilla. 3 % kotitalouksista hankki kotimikron joulun sesonkiaikaan eli noin 60 000 kotimikroa myytiin Suomessa vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Esite 1995: MikroMikko Indiana, sairaan siisti työkalu

Joulukuussa 1995 toimitettiin ensimmäiset Pentium Pro -suorittimeen pohjautuvat MikroMikot.

» Net 2/1995: Mikron tie kotiin vie
» Net 6/1995: Kotimikro pukinkonttiin

1996

Suomessa mikromyynti oli ennätysvilkasta. Kaikkien mikrotietokoneiden kokonaismyynti ylitti ensimmäisen kerran 300 000 mikron rajan. MikroMikon markkinaosuus oli 14 % (IDC) ja se oli toisella vuosipuoliskolla jälleen markkinajohtaja.

MikroMikko julkisti KT-Data 96:ssa uuden laitesukupolven. ErgoPro x-sarjassa MikroMikko tarjosi markkinoiden ensimmäisenä viimeisimmät PC-teknologiat vakiomalleissaan: synkroninen keskusmuisti, USB-väylä, 100 Mbit/s Ethernet ja Ultra-SCSI.

MikroMikko-tuotanto siirtyi osaksi maailmanlaajuista Fujitsun PC-organisaatiota. Tuotannosta ja tuotekehityksestä vastaa Fujitsu ICL Computers Oy. Kaiken kaikkiaan MikroMikko-mikrotietokoneita eri markkina-alueille oli toimitettu 1,5 mmk kpl 31.12.1996 mennessä (vuodesta 1981).

MikroMikko-myynti ja markkinointi Suomessa erotettiin ICL Datasta omaksi tytäryhtiöksi. MikroMikko Oy aloitti toimintansa lokakuun alussa.

1997

MikroMikko toi alkuvuodesta markkinoille Intelin MMX-teknologiaa käyttävät mallit sekä yrityskäyttöön että kuluttajamarkkinoille.

MikroMikko LifeBook -kannettavien tuoteperhe julkistettiin. LifeBook on Fujitsun ensimmäinen maailmanlaajuinen PC-tuote. Malliston lippulaivamalli on vain 28 millimetriä paksu ja 1,9 kg painava, mutta silti 12,1 tuuman TFT-näytölla ja 133 megahertsin Pentium-suorittimella varustettu 635T, joka oli markkinoiden ohuin ja kevein multimediakannettava.

MikroMikko Oy:n liikevaihto on 550 Mmk ja henkilöstö 55.
300 000:s MikroMikko Suomessa toimitettiin OP-ryhmälle.

1998

Fujitsu nousee vahvasti Euroopassa pc-toimittajana ja kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä yli 80 %. LifeBook kohosi maailman ja Suomen neljänneksi myydyimmäksi kannettavaksi mikroksi. Pentium II -pohjaiset pc- ja palvelinmallistot tuotiin markkinoille, palvelimissa ensimmäisenä toimittajana maailmassa. Xeon- ja Celeron-suorittimiin pohjautuvat mallistot julkistettiin.

Fujitsu Computers Oy sopi syyskuussa MikroMikko Oy:n kanssa Fujitsu-tietokoneiden myynnin ja markkinoinnin aloittamisesta Suomessa. MikroMikko- ja Fujitsu-mallistot eriytyvät: MikroMikko Indiana jatkaa kotikoneena ja MikroMikko 9 -ammattityöasemamallistona. Fujitsu-nimisinä markkinoidaan LifeBook-kannettavat, ErgoPro-työasemat sekä teamserver-palvelimet.

Fujitsun tietokonetehtaalla Espoon Kilossa valmistettiin kahdesmiljoonas tietokone, jonka sai Aktia Säästöpankki Oyj.

» Net 2/1992: MikroMikko. Ehdoton ykkönen jo syntyessään

» Takaisin etusivulle