Tuomas Levoniemi   |   05.02.2025

Tekoäly omassa taskussasi

Vapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 30

Suurten teknologiayritysten pörssikurssien kurssit pompahtavat, kun kuuluu jokin tekoälyyn liittyvä risahdus. Kkehitys ja muutokset ovat nopeita, joten sijoittamisen riskit kasvavat. Toisaalta riskien kasvaessa myös mahdolliset voitot ovat suuria.

Tällä hetkellä tekoäly liitetään kaikkiin mahdollisiin ohjelmiin, vaikka sen rooli, tarve tai soveltuvuus ei ole selkeä tai loppuun asti mietitty. Tekoälystä on tullut samanlainen edistyneisyyden merkki, kuin aikoinaan polttomoottoriautojen vihreyttä lupailevat lehtilogot. Tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun ekologiapuheet alkoivat. Oikeasti ei ollut yhtäältä mitään, mitä tarjota ja toisaalta, tarjottiin sellaista, jota ei hyvällä tahdollakaan voinut pitää ”vihreänä”. Tätä kutsuttiin viherpesuksi.

Tekoäly pitää upottaa toiminnallisuuteen

Tänä päivänä pitäisi lanseerata uusi termi, AI-pesu. AI-logoja tupataan joka paikkaan markkinointimielessä. AI on tullut jopa joihinkin sovelluksiin, vaikka tuotteessa ei ole sen enempää tekoälyä kun edellisessä versiossakaan.

Se, että sovelluksessa on erillinen ikkuna, jossa tekoälyltä voi kysyä jotain sovellukseen, sen käyttämiseen tai parametrointiin liittyvää, ei mielestäni tee tuotteesta AI-pohjaista tai edes sillä tehostettuakaan. Mielestäni se on pikemminkin tekoälyllä paranneltu käyttöohje.

Jotta tuote olisi aidosti tekoälyllä tehostettu tai pohjautuisi tekoälyyn, sen tulisi aktiivisesti hyödyntää tekoälyä osana ydintoimintojaan. Tekoälyn tulisi olla upotettuna johonkin toiminnallisuuteen, ja toimia sen perustana.

Tällaisia tekoälyllä tehostettuja toimintoja voivat olla esimerkiksi:

  • ennakoiva analytiikka
  • automaattinen sisällönluonti
  • personoidut suositukset tai
  • päätöksenteon avustaminen

Myös käyttöliittymän suunnitteluun tulisi kiinnittää huomioita.

Fokus pitäisi siirtää ihmiselle luontaisen interaktion suuntaan. Siis hiiren ja näppäimistön lisäksi käytettäisiin enemmän puhetta, eleitä, ilmeitä ja jopa tunteita. Näin tekoäly voisi oppia ihmisen tavoille ja täydentää meitä automaattisesti avustettuna.

Pidemmän aikavälin scifi-tavoite on todennäköisesti Neuralinkin kaltainen suora yhteys aivoihin, mutta sitä vielä odotellaan.

Mitä ihmettä tekoälyltä voisi toivoa?

Vaikka AI-lupaukset ovat suuret, pelkään AI-krapulaa, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut. Osa ihmisistä kokeilee tekoälyä, mutta nämä AI-pestyt palvelut saavat osan meistä pettymään pahasti odotuksissamme. Chatbot-tyyppiset käyttökokemukset johtavat pettymykseen.

Ymmärrämme, että madollisuuksia on valtavasti, mutta emme keksi, mitä voisimme toivoa tekoälyltä. Kun on kerran pettynyt, menee aikaa, ennen kuin haluaa kokeilla uudestaan. Tämä voi jo hidastaa tavallisten työntekijöiden tekoälyn käyttöönottoa .

Myös erilaiset pelot elävät. Pohdimme, mitä tietoja tekoälylle voi antaa? Mihin tiedot ja vastaukset mahdollisesti tallentuvat?

Oma lukunsa ovat AI-moottorit. Ne ovat monelle päättäjälle pikimusta taikalaatikko, jonka kehittäminen algoritmeineen ja tehoprosessoreineen menee yli ymmärryksen.

Houkuttelevat ja hirvittävät mahdollisuudet

AI:n mahdollisuudet sekä houkuttavat, että hirvittävät. Tiedon ja ymmärryksen tilalle syntyvät huhut valtaavat alaa. Ristikkäisten intressien värittämillä asiantuntijoilla on liikaa sananvaltaa yleisen käsityksen muodostumisessa.

Tästä loistava esimerkki on Kiinalainen DeepSeek- tekoäly, joka kietaisi asiantuntijoiden mielipiteet ja osakemarkkinat solmuun. Kuitenkaan mitään vedenpitävää faktaa ei ollut siitä, miten DeepSeek oli kehitetty ja minkälaisella alustalla sitä tuotettiin. Sitä vastoin uskottiin DeepSeekin kertomiin tietoihin.

Mediassa alkoi levitä tietoja Kiinan viranomaisten tarkoituksellisestä informaatiovaikuttamisesta ja tehokkaasta vakoiluvälineestä. Nämä arvailut ja huhut olivat – epävarmat ajat ymmärtäen - lähes salaliittoteorioiden tasolla.

Tekoälyn käyttö onnistuu pienilläkin resursseilla

Kun palataan maan pinnalle, niin voidaan todeta, että kevyt kielimalli pyörii tavallisessa pc-koneessa, Rasberry PI -pientietokoneessa tai vaikka Jollan Mind2:ssa.

Kielimallin ajamiseen ei todellakaan tarvita superkonetta. Totta kai, kun tekoälypalveluita tuotetaan julkipilvimallimallilla suurelle asiakaskunnalle tai mallia kehitetään, niin takana pitää olla enemmän tehoa ja dedikoitua rautaa.

DeepSeek ei myöskään ollut ensimmäinen paikalliset ajatettava AI-paketti. Toki sen ansioksi voidaan lukea kielimallin avoin lähdekoodi, joten sillä on jatkossa suuri merkitys tekoälyn käytön demokratisoinnissa.

Tekoälyä pystytään siis hyödyntämään, vaikka resurssit eivät olisi suuret. Tämä totta kai vaikuttaa suurten yritysten kuten OpenAI:n, Googlen ja Microsoftin tuleviin tekoälytoteutuksiin.

Tilanne, jossa AI:ta voi ajaa edullisella alustalla, lisää panostuksia tekoälyyn ja tuo uusia pieniä toimijoita. Samalla suuret toimittajat joutuvat investoimaan yhä enemmän pitääkseen etumatkansa.

Tuomas Levoniemi

Cloud Consultant, Digital Transformation

WordPress Appliance - Powered by TurnKey Linux