Hiilineutraalius – mitä se on?

Uskallan veikata, että olet ihan varmasti jossain yhteydessä törmännyt sanaan hiilineutraalius. On olemassa hiilineutraaleja yrityksiä, hampurilaisia, tapahtumia... Jopa valtiot ja kaupungit tavoittelevat samaista titteliä.

Mitä se sana sinulle merkitsee? Mitä se sinun mielestäsi tarkoittaa?

Ensimmäiseksi heräilee ehkä ajatus, että jotenkin se liittyy ilmastonmuutokseen ja hiilidioksidi- eli tarkemmin kasvihuonekaasupäästöihin. Heti perään starttaa pohdinta, että no, mistä niitä päästöjä syntyy? Mikä ja kuka niitä aiheuttaa? Ja miksi? Ja kuinka paljon? Ja kun puhutaan neutraaliudesta, miten päästöjä lopulta neutraloidaan?

Helsingin Sanomat julkaisi hiljattain Jarno Hartikaisen jutun hiilineutraaleista yrityksistä. Pysähdyin jutun äärelle ja tunnistin Hartikaisen pohdinnassa samanlaisia kysymyksiä, joita olen itsekin pyöritellyt: Onko hiilineutraalius terminä lopulta kovinkaan maailmaa palveleva ja parantava, jos se samaan aikaan tarkoittaa eri toimijoille ja kohderyhmille eri asioita?

Kyllä, yleisesti hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että syntyvien ja sidottavien kasvihuonekaasupäästöjen suhde on neutraali. Mutta mistä päästöjä syntyy, minkä ja kenen toiminnan tuloksena, vaihtelee luonnollisesti sen mukaan, mistä toimijasta on alun perin kyse. Ja siitä päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen: Miten tulkitaan, mikä päästö on mistäkin peräisin ja mikä taho on vastuussa päästöjen synnyttämisestä?

Tästä pääsemmekin kysymykseen, mitä hiilineutraalius lopulta tarkoittaa, jos se perustuu pitkälti tulkintaan, ja samalla valtavan ahkerasti käytetty termi kattaa monta eri tilannetta?

En väitä, etteikö asioiden, tilanteiden ja ilmiöiden nimeäminen olisi tarpeellista. On tärkeää pystyä sanoittamaan esimerkiksi koko ajan ympäri maailmaa tehtäviä tekoja, jotka pyrkivät liennyttämään ilmastokriisiä. Samaan aikaan on kuitenkin myös tärkeää kysyä, mitä kyseinen termi, hiilineutraalius, lukijalle lopulta viestii ja tarjoaa?

Mitä tulee Fujitsu Finlandin hiilineutraaliuteen, totean, että toimintamme tuloksena syntyvät kasvihuonekaasupäästöt painottuvat pitkälti tyypillisen tietotekniikan palvelutalon tapaan epäsuoriin päästöihin eli scope 3:een . Tavoitteemme on toki olla hiilineutraali toimija suorien päästöjemme eli scope 1:n ja 2:n suhteen juuri startanneen tilivuoden aikana, mutta emme halua jämähtää siihen. Silloinhan uskottelisimme, että olemme oman osuutemme eli omien päästöjemme kevätsiivouksen jo tehneet. Niin kauan kuin toimintamme vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan eli aina, meillä riittää tekemistä.

Pitkiksikin venyvien arvoketjujen uumeniin helposti hukkuvan epäsuoria päästöjä ilmaisevan datan valjastaminen käyttöön on tärkeää, jotta osataan tehdä viisaita päätöksiä ja tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta. Siksipä onkin valtavan mielenkiintoista työskennellä juuri tietotekniikka-alalla, jossa maailmaa parantavat ratkaisut ja työkalut ovat osa jokapäiväistä arkea. Niiden ratkaisujen avulla pystytään esimerkiksi jäljittämään juuri haastavia scope 3:n päästöjä.