Vamos-nuoret etsivät urapolkujaan vapaaehtoisten innoittamina

Jokainen fujitsulainen saa käyttää yritysvastuun nimissä yhden työpäivän vuodessa vapaaehtoistyöhön. Itse olen saanut kunnian edustaa it-alaa Vamoksessa jo useamman vuoden. Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä toiminta palvelee 16−29-vuotiaita nuoria, jotka saavat Vamoksen kautta tukea niin arkeen kuin tulevaisuudenkin suunnitteluun. Tavoitteena on etsiä nuorille vähitellen oma polku kouluun tai työelämään. Toiminta on saman tyyppistä kuin valtioneuvoston käynnistämä nuorisotakuuohjelma Ohjaamo.

Nuorten ohjaamisessa työelämään tai kouluun riittää tekemistä. Vuonna 2018 Suomessa oli yhteensä 51 000 nuorta, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa. Luku on kahdeksan prosenttia 15–24-vuotiaista. Heistä suurin osa, 38 000, oli 20–24-vuotiaita. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä ikäryhmässä laski 6 000 henkilön verran eli 11 prosenttia vuodesta 2017 .

Nuorten työttömyysastetta eli NEET-indikaattoria (Not in Employment, Education or Training) käytetään usein kriisi-indikaattorina, koska syrjäytymisen mittaaminen on muuten vaikeaa.

Käyn pari kertaa vuodessa Vamoksen ammattikirjastossa juttelemassa ja vastailemassa kysymyksiin omalta alaltani. Ammattikirjastossa nuoret saavat valita omien kiinnostustensa mukaan neljä 20 minuutin keskustelutuokiota ammattilaisen kanssa. Mukana on minun lisäkseni ollut muun muassa yrittäjiä rakennus- ja ravintola-aloilta, eläintenhoitaja, kauneudenhoitaja, muusikko, graafikko, nuorisotyöntekijä, sosiaalityöntekijä, arkkitehti, pelialan ammattilainen sekä pankki- ja vakuutusalan työntekijä.

Nuoret valitsevat ammattikirjastossa itselleen mielenkiintoiset tai heille suositellut alat, joiden saloja ammattilaiset avaavat. Nuoret tulevat juttelemaan ammattien edustajien kanssa pienryhmiin ja mukana on yleensä myös joku ohjaajista. Kerron nuorille urapolustani ja siitä minkälaisia työpäiväni konkreettisesti ovat. Jokainen ryhmä ja kohtaaminen ovat aina erilaisia. Ammattikirjaston tunnelma on rento ja keskustelu vapaamuotoista. Tapaamisten välissä on kahvitauko, jolloin maistelemme nuorten valmistamia herkkuja.

Ammattikirjastossa kysyn nuorilta usein minkälaisena he näkevät tietotekniikka-alan ja mitä he toivoisivat työkseen ja koulutuksekseen. Yksi nuoria eniten innostava asia omassa urapolkutarinassani on kohta, jossa kerron miten löysin nykyisen työtehtäväni. Näinhän se meni: Työskentelin aluksi projekteissa tiimin jäsenenä kunnes lopulta tulin siihen tulokseen, että hoidan projektipäällikön tehtävät itse paremmin. Toinen nuorten usein esittämistä kysymyksistä on se, millaista osaamista alallamme kaivataan. Vastauksestani nuorille ajattelin kirjoittaa seuraavan blogin.

Mikä sinun urapolkusi on? Miten olet hakeutunut tai ajautunut ammattiisi? Oletko pyrkinyt eteenpäin määrätietoisesti vai ovatko sattuma tai jopa kohtalo puuttuneet peliin? Voisiko sinunkin tarinasi inspiroida nuorta, joka vielä etsii paikkaansa yhteiskunnasta? Tai onko ehkä omassa lähipiirissäsi nuoria, joilta voisit kysyä heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan? Yksikin kysymys voi tukea seuraavassa askeleessa.