Tekoälyä, vihreitä valintoja ja Tiktok-demokratiaa

Vuosi 2025 on pian täällä, ja Suomen kunnat ovat matkalla tulevaisuuteen – kuka sähköautolla, kuka polkupyörällä ja kuka vielä hevoskärryillä. Olipa kulkuväline mikä tahansa, kaikilla on sama tavoite: tehdä kunnista paikkoja, joissa digitaalisuus, kestävyys ja yhteisöllisyys kohtaavat. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Katsotaanpa, mitä kuntakentän kristallipallo meille ensi vuodesta paljastaa.

Älykuntia ja chattibotteja – digiloikkaa vai digikuoppia?

Vuonna 2025 kunnilla on tekoälyä siellä ja täällä, mutta valitettavasti tekoäly ei vieläkään osaa korjata niitä aina rikkoutuvia katuvaloja. Sen sijaan kunnankanslioissa pyörii automatisoituja järjestelmiä, jotka lähettävät kokousmuistiot automaattisesti osallistujille (joskus jopa ennen kokousta) ja käsittelevät kuntalaisilta saatua palautetta sillä aikaa, kun virkailijat hoitavat mutkikkaampia tapauksia.

Palvelut siirtyvät verkkoon kiihtyvällä tahdilla. Rakennuslupia haetaan verkossa ja niiden käsittely sujuu minuuteissa entisten kuukausien sijaan ja tekoälypohjaiset chatbotit vastaavat kuntalaisten kysymyksiin vuorokauden ympäri – ainakin teoriassa. Käytännössä kunnan chatbot saattaa yhä vastata "en ymmärrä kysymystäsi", kun yrität ilmoittaa lumenkaatopaikan puutteista.

Älykoulut ja digitalisaation uudet kujeet

Vuonna 2025 koulumaailmassa teknologia ei ole enää vain työkalu, vaan osa oppimiskokemusta. Älytaulut ovat saaneet rinnalleen virtuaalilaseja ja lisätyn todellisuuden sovelluksia, joiden avulla oppilaat voivat "matkustaa" antiikin Roomaan tai tutkia ihmisen anatomiaa hologrammina. Historian tunnilla saatetaan keskustella Napoleonia esittävän tekoälyhahmon kanssa, joka kertoo itse, miksi Venäjä-reissu ei mennyt ihan putkeen.

Digiloikka on avannut uusia mahdollisuuksia myös oppilaiden osallistamiseen. Esiopetuksesta lähtien jokaiselle löytyy räätälöityjä digiratkaisuja, ja kotikoulukin onnistuu tarvittaessa vaivattomasti hybridioppimisen ansiosta. Haasteena kuitenkin on, että kaikkien koululaisten – tai opettajien – digitaalinen osaaminen ei ole samalla viivalla. Kun yksi oppilas koodaa sujuvasti robottia tiedetunnilla, toinen saattaa vielä ihmetellä, miten digitaalinen lukujärjestys toimii.

Entä koulun arjen digihaasteet? Vuonna 2025 saattaa yhä olla mahdollista, että koulun wifi kaatuu juuri silloin, kun on matikankokeen aika, tai että älytaulu ei toimi "taas vaihteeksi". Ja vaikka tekoäly voi auttaa kokeiden arvioinnissa, se tuskin osaa antaa oppilaille sitä yhtä tärkeää asiaa: opettajan hymyä ja kannustusta.

Kestävä kehitys – vihreämpää kuin kuntavaalilupaukset

Vuonna 2025 kuntien vihreä siirtymä on hyvässä vauhdissa. Jokaisella kadunkulmalla on sähköauton latauspiste, ja leikkipuistojen kiipeilytelineet ovat kierrätysmuovista valmistettuja. Katuvalot sammuvat automaattisesti, jos ne huomaavat, ettei kukaan ole paikalla – tai joskus ne sammuvat ihan muuten vaan, esimerkiksi silloin, kun tarvitset niitä eniten.

Koulut osallistuvat muutokseen opettamalla lapsille kiertotalouden perusteita ja järjestämällä ilmastoystävällisiä kouluruokapäiviä. Edesmennyt makkarasoppa on vaihtunut kasviscurryn tuoksuun, ja oppilaat järjestävät omia ympäristötempauksiaan – ehkä hologrammin muodossa, tietenkin.

Yhteisöllisyys kohtaa Tiktokin

Vuonna 2025 kuntapolitiikan osallistaminen ei tarkoita pelkästään kunnan verkkosivulla järjestettyjä kyselyitä ja keskustelua valtuustosaleissa. Nyt uudet, nuoret valtuutetut houkuttelevat kuntalaisia mukaan päätöksentekoon Tiktok-haasteilla: "Äänestä tätä uutta liikuntahallia tykkäämällä!" Tuloksena voi olla yhteisön suosima idea, tai joskus täysin absurdi, kuten kuntakeskukseen rakennettava jättimäinen liukumäki.

Vaikka sosiaalisen median rooli kuntapolitiikassa herättää välillä naurunpyrskähdyksiä, se myös madaltaa osallistumisen kynnystä. Nuoret, jotka eivät koskaan ennen olleet kiinnostuneet kuntansa kehittämisestä, voivat nyt vaikuttaa siihen suoraan somealustoilla. Ehkä tulevaisuudessa nähtävä Tiktok-vetoisuus tuo mukanaan myös uusia ideoita, ja toivottavasti vähän vähemmän liukumäkiä.

Väestönkehitys ja uudet kuntalaiset

Vuonna 2025 kunnat houkuttelevat uusia asukkaita lupaamalla täydellisen etätyöidyllin, jossa yhdistyvät nopea nettiyhteys ja idylliset järvimaisemat. Pienet kylät, jotka aiemmin tuskailivat väestökatoa, houkuttelevat nyt diginomadeja, jotka työskentelevät kansainvälisille yrityksille samalla, kun käyvät lähikaupassa ostamassa mummon tekemää ruisleipää.

Mutta kaikki eivät ole muuttoliikkeen voittajia. Joillakin alueilla väestökato jatkuu, ja siellä kunnanvaltuusto joutuu pohtimaan, voiko tyhjästä koulurakennuksesta tehdä vaikka sisähuvipuiston.

Talous tasapainoon innovaatioilla

Vuonna 2025 kuntatalouden tasapainottaminen ei ole enää pelkkää menojen leikkaamista ja veroprosenttien viilaamista. Nyt vaaditaan luovia ratkaisuja ja rohkeutta kokeilla uutta. Digitalisaation avulla monet prosessit voidaan automatisoida, mikä tuo säästöjä niin paperikasoista kuin byrokratian rattaista.

Mutta teknologiakin maksaa, eikä riitä, että uusi ohjelmisto ostetaan, jos sitä kukaan ei osaa käyttää. Siksi kunnat investoivat yhä enemmän henkilöstön koulutukseen ja yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Ehkä se kierrätystehtaita pyörittävä startup voisi olla avain talouden elvyttämiseen, tai kenties lähialueen kylätalosta tulee uuden ajan yhteisöllinen työtila, jossa kuntalaiset kehittävät innovaatioita yhdessä.

Paikallisten yritysten tukeminen on edelleen keskiössä. Vuonna 2025 kunnat toimivat elinkeinoelämän mahdollistajina. Ne eivät enää tarjoa pelkkää infrastruktuuria, vaan toimivat aktiivisina kumppaneina, jotka edistävät yrittäjyyttä esimerkiksi joustavilla kaavoitusratkaisuilla ja yhteisillä innovaatiohankkeilla.

Kuntien tulevaisuus: kaikki on mahdollista!

Vuosi 2025 on vuosi, jolloin kaikkea voi tapahtua – hyvässä ja pahassa. Parhaimmillaan kunnat ovat digitaalisia, vihreitä ja yhteisöllisiä paikkoja, joissa tekoäly auttaa tekemään arjesta sujuvampaa ja jokainen kuntalainen tuntee olevansa osa yhteisöä. Pahimmillaan... no, ehkä opimme virheistämme, jos annamme tekoälyn kirjoittaa budjetit ja Tiktokin päättää veroprosentit.

Ehkä tärkein oppi vuodelle 2025 on se, että vaikka digitalisaatio ja teknologia voivat tuoda suuria muutoksia, ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja huumori pysyvät kaiken ytimessä. Olisiko se liukumäki vaikka kaupungintalon katolla sittenkään niin huono idea?