Monenlaiset työkalut ja frameworkit kuten Agile, Kanban ja Devops ovat olleet ketterien kehittäjien käytössä jo vuosia. Siinä ajassa moni on ehtinyt pohtia, onko ketteryyteen liittyvä hype ansaittua? Toisaalta sinäkin olet ehkä miettinyt, hyötyisitkö itse ketterän kehittämisen menetelmistä. Uskallan väittää, että monessa tilanteessa ketterä kehittäminen kannattaa.
Ketterä kehittäminen on syystäkin pysynyt pinnalla vuodesta toiseen. Kun työkaluja osaa soveltaa omaan työskentelyynsä, niillä saa monet hyödyt irti. Ketterän kehittämisen menetelmät auttavat hallitsemaan epävarmuutta nopean oppimisen kautta. Näiden menetelmien avulla kynnys mukautua muutoksiin madaltuu ja työskentelyn joustavuus lisääntyy. Tavoitteena ei ole suunnitella kaikkea kerralla alusta loppuun ennen työn aloittamista vaan edetä pala kerrallaan. Näin jatkuva kehittäminenkin pääsee osaksi päivittäistä tekemistä.
Ketteriä periaatteita voi soveltaa niin asiakastyössä kuin omassakin tekemisessä. Ketterästi etenemällä nähdään nopeasti mikä toimii ja mikä ei. Fail fast -periaate on tässä keskiössä. Jos jokin työkalu ei toimi niin kannattaa siirtyä äkkiä seuraavaan. Näin palveluntarjoaja on valmiimpi reagoimaan asiakastarpeisiin ja yhteisiä ratkaisuja etsitään nopeammin.
Ketteryyttä ei tarvitse unohtaa omassakaan työskentelyssä. Samat periaatteet uusien asioiden kokeilusta ja pienin askelin etenemisestä soveltuvat jokapäiväiseen tekemiseen. Aina asioita ei voi viilata loputtomiin vaan joskus täytyy vain lähteä yrittämään!
Jos et ole vielä testannut ketterää kehittämistä niin suosittelen kokeilemaan. Alkuun voi tuntua hassulta hypätä päätä pahkaa toteutusvaiheeseen, mutta vähän ajan päästä saatatkin huomata, että paluuta vanhaan ei enää ole. Kokeilemalla se selviää - niin tässä kuin ketterässä kehittämisessäkin.