Tuomas Levoniemi   |   25.04.2023

Pysyykö tekoäly kuuliaisena renkinämme?

Vapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 26

Niin kauan, kun tietotekniikkaa on ollut olemassa sen rooli on ollut hyvin selkeä. Tekniikka on käytetty avustavassa roolissa. Tietotekniikka on toteuttanut orjallisesti sen, mitä se ohjelmoitu tekemään.

Monessa laajassa ja monimutkaisessa tietojärjestelmässä monimutkaisuus ja eri osien sidoksien määrä on valtava. Tämä tekee järjestelmien suunnitelusta, toteuttamisesta, mutta varsinkin testauksesta useissa tapauksissa todella monimutkaista ja sitä kautta aikaa vievää ja kallista. Siitä on pitkä aika, kun yksitäinen henkilö pystyi toteuttamaan ja ymmärtämään vähänkin laajempaa tietoteknistä kokonaisuutta kauttaaltaan.

Samalla olemme tekoälyn voimakkaan yleistymisen partaalla. Harva ymmärtää, mitä seurauksia tekoälyn käytön laajentumisella on lähitulevaisuudessa.

Vanha sanonta kuuluu: ”Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä”. Olemme nyt ”tulen” syttymisen kynnyksellä. Pysyykö AI (Artificial Intelligence) renkinä?

Alaa seuranneet ovat jo pidemmän aikaan varoitellet, että tekoälyn käytölle pitäisi luoda yleiset eettiset säännöt. Epäilen kuitenkin, että sääntöjen tarpeeseen herätään liian myöhään. Hiljattain tekoälyä laajasti käyttävä Teslan Elon Musk julkaisi vetoomuksen usean AI-alan toimijan kanssa, että tekoälyn kehittämiselle pitäisi laittaa puolen vuoden tauko.

En ymmärrä, mitä tauko auttaisi. Pitäisi tietää taho, jonka puitteissa tekoälyä alettaisiin reguloida. Vaikka alan isot toimivat sitoutuisivat tiettyihin eettisiin sääntöihin, niin valvonta olisi vaikeaa, ellei mahdotonta.

Lainsäädäntö on jäänyt auttamattomasti jälkeen. Poliittisen säätelyn reagointiaika on kerta kaikkiaan liian hidasta. Kun pitäisi reagoida viikoissa, niin lainsäädännössä puhutaan vähintään puolen vuoden sykleistä.

Tekoäly tuli kaikkien saataville  

Tekoälyn läpimurrosta on ollut puhetta jo toistakymmentä vuotta. Olemme kulkeneet populaarikulttuurin Skynetistä, 80-luvun kotitiekoneiden ”tekoäly”-kokeiluista jo puheentunnistuksen toteutuksiin kuten Amazon Alexa, Applen Siri ja Google.

Kuitenkin vasta ChatGPT on tuonut kielimalliin perustuvan tekoälyn kaikkien saataville. ChatGPT:n tuomat kyvyt ovat lyhyellä tähtäimellä riski hakukoneisiin perustuvalle kohdennettulle markkinoinnille, esimerkiksi Googlen hakukoneelle. ChatGPT:ltä voi kysyä hyvinkin monimutkaisia kysymyksiä tai pyytää sitä tuottamaan vaikkapa essee. Tekoälyn vastauksen laatu kilpailee perinteisten hakupalveluiden kanssa.

Lyhyen tähtäimen muutosten lisäksi tekoälyn laatu on vääjäämättömästi sillä tasolla, jossa se voi alkaa korvata ihmisen tekemiä työtehtäviä. Alussa sitä toki käytetään jonkin aikaa avustaviin tehtäviin.

Esimerkiksi Microsoft on tuonut AI-kyvyt Office tuoteperheeseen, jolloin työn tehokuutta voidaan lyhyellä tähtäimellä nostaa.

Älykkäämpi kuin ihminen?

Kuitenkin olemme jo hyvin lähellä sitä tilannetta, että geneerisestä tekoälystä muokataan ns. asiantuntijatekoälybotteja, joiden kyvyt ohittavat ihmisasiantuntija tason. Tässä kohdassa on regulointi tarpeellista, ja silloin esiin nousevat eettiset kysymykset, vastuut ja käyttökohteet.

On myös selvää, että tekoälyä käytetään rikollisiin tarkoitusperiin. Tekoäly helpottaa rikollisten työtä, koska sillä pystyy tekemään pienellä vaivalla muiden muassa sosiaalista hakkerointia.   

Tunteet, luovuus ja empatia puuttuvat

Ohessa esimerkki mitä ChatGPT vastaa, kun siltä kysytään: ”Tuleeko tekoäly korvaamaan ihmisen tekemiä työtehtäviä”?

ChatGPT vastaa: On mahdollista, että tekoäly korvaa joitakin ihmisten tekemiä työtehtäviä tulevaisuudessa, mutta se ei tarkoita, että se korvaisi kaikki tehtävät tai että se tapahtuisi nopeasti. Joitakin tehtäviä on helpompi automatisoida kuin toisia, ja joitakin tehtäviä voi olla vaikeampaa korvata kokonaan.

Esimerkiksi jo nyt tekoäly on alkanut korvata ihmisiä tiettyjen tehtävien kohdalla, kuten rutiininomaisten tehtävien, jotka ovat toistuvia ja ennustettavia, kuten tietojen syöttäminen tietokonejärjestelmiin tai tehtävien suorittaminen tiettyjen sääntöjen mukaan. Tekoäly voi myös auttaa parantamaan tuottavuutta ja tehokkuutta monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa ja logistiikassa.

Kuitenkin on myös tärkeää muistaa, että ihmiset voivat tarjota ainutlaatuista arvoa ja taitoja, joita tekoäly ei voi korvata. Esimerkiksi tunteiden ja empatian tunnistaminen, luovuus ja innovatiivisuus ovat taitoja, joita tekoälyllä ei ole, ja jotka ovat erittäin tärkeitä monissa tehtävissä, kuten henkilöstöhallinnossa, markkinoinnissa ja taiteessa.

Lisäksi on tärkeää muistaa, että tekoälyä kehitetään ihmisten hyväksi, jotta se voi auttaa meitä tekemään asioita tehokkaammin ja paremmin. Tekoäly voi vapauttaa ihmisten aikaa ja energiaa, jotta he voivat keskittyä tärkeämpiin ja monimutkaisempiin tehtäviin."

Esimerkkejä ja linkkejä tekoälypalveluista

  • Lexica-kuvien muodostaminen kuvailemalla tekoälylle millaisen kuvan haluaa. Yllä näkyvä kuva muodostettu seuraavalla lauseella: ” A man sits by the lake and looks at the beautiful sunset. There are birch trees on the beach and there is a small island in the lake.”
  • OpenAI:n ChatGPT-chatti “botti”, jolta voi pyytää tietoja tai vaikka essee tai miten voisi koodata tietyn toiminnallisuuden. ChatGPT on myös siinä mielessä edistynyt, että sen kanssa voi keskustella vuorovaikutteisesti.
  • OpenAI DALL·E 2-palvelulla voi luoda tai muokata olemassa olevia kuvia.
  • Microsoft VALL-E voice cloning -palvelulla voi mallintaa parilla lauseella äänensä, jota voi sitten käyttää esimerkiksi tekoälyllä luodun avattaren äänenä.
  • Israelilaisen yrityksen D-ID-palvelulla voi luoda valokuvasta videon (puhuva henkilö). Videoon voi ladata oman äänensä tai käyttää palvelussa valmiina olevia ääniä. Ohessa esimerkki omaan videooni.
  • Amalia on virtuaalinen tekoäly assistentti / asiakaspalvelija.
  • Soundraw-musiikin luonti AI-palvelulla.
Tuomas Levoniemi

Cloud Consultant, Digital Transformation