Tiedolla johtaminen vaatii teknologiaa, insinööritaitoa ja sosiaalista pelisilmää

Binäärijärjestelmän ykköset ja nollat ovat muuttuneet arvokkaiksi bittiavaruudessa sinkoillessaan. Data on uusi öljy ja kulta, mikä heijastuu myös alati ennätyksiä rikkovaan bitcoin-virtuaalivaluuttaan. Datasta puhutaan paljon, mutta miksi minun pitäisi esimiehenä osata johtaa tiedolla? Tiedolla johtaminen on taidetta, joka haastaa esimiehet ja organisaatiot.

Tiedolla johtamista voisi kuvata organisaation silmälaseiksi. Eli: Nähdäänkö yrityksen nykyhetki ja tulevaisuus selkeästi, kohdistetaanko investoinnit ja resurssit oikein? Vai jääkö digitaalinen murros korulauseeksi samalla, kun rekrytoidaan data scientesteja, data engineereja ja data analysteja vailla todellista ymmärrystä, mikä heidän roolinsa on kokonaisuudessa?

Koronapandemia nosti tiedon merkitystä entisestään. Organisaatioiden piti kirjaimellisesti lähes yhdessä yössä muuttaa toimintatapansa, siirtää henkilöstö etätöihin ja ennustaa tulevaa sumussa kulkien. Kukaan ei tiedä kuinka pitkään pandemia jatkuu, montako aaltoa tulee ja miten ihmisten resilienssin eli psyykkisen palautumiskyvyn käy.

Jotta tiedolla johtaminen luo aidosti lisäarvoa, tiedon on oltava helposti jaettavissa, yhdistettävissä eri lähteistä ja analysoitavissa. Yhteiskunnassa sekä jaetaan tietoa että asetetaan liiketoiminnalle yksityisyyden suojaa koskevia säännöksiä yhä enemmän. Tiedolla johtamisen ja datan hallinnoinnin on oltava kattavaa ja koko organisaation läpäisevää. Tietoa pitää ymmärtää ja sitä on voitava luokitella koko yrityksen ekosysteemissä. Tietoihin ja dokumentteihin on myös päästävä käsiksi kaikkialla työvälineistä riippumatta.

Data on kuudes Kondratiev-aalto

Dataa voidaan pitää eräänlaisena 2010−2020-lukujen tienoilla alkaneena kuudentena Kondratiev-aaltona. Venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratievin teorian mukaan talous koostuu pitkäaikaisista sykleistä. Viides aalto oli 2000-luvun alussa alkanut informaatioteknologian kiihtymisvaihe, jota kuudes data-aalto jatkaa ja upottaa lonkeronsa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin: kestävään kehitykseen, tekoälyyn, ympäristökysymyksiin, teollisuuteen ja muihin megatrendeihin.

Fujitsu on ollut muun muassa rakentamassa yritysten koronatukihakemusjärjestelmän integraatioita. Olemme myös toteuttaneet Proventialle ilmastonmuutosta ja globaalia saastumista vastaan taistelevan pilvipalveluratkaisun, joka kerää julkisen liikenteen ajoneuvojen käyttöä koskevaa tuotantodataa eri lähteistä. Työstämme Unicefin kanssa globaalissa AI For Children-hankkeessa lapset huomioon ottavaa tekoälyohjeistusta, joka liittyy nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn rakennettuun Nuora-tekoälyalgoritmiimme. Lisäksi meidät on valittu Oikeusministeriön hallinnon alalle asianhallintajärjestelmätoimittajaksi Fujitsu CaseM-tiedonhallintaratkaisullamme, jossa teknologiakumppaninamme on OpenText maailman johtavana informaationhallinnan teknologiaratkaisutoimittajana.

Ihmisen omaksumiskyky on rajallinen

Me Fujitsussa haluamme toimia ihmiskeskeisesti, sillä teknologia tai data eivät koskaan ole itseisarvoja. Ne ovat välineitä, joilla pitää tavoitella kestävämpää yhteiskuntaa, taloudellisia säästöjä tai manuaalisen työn tehostamista. Näin yritykset ja organisaatiot voivat keskittyä tiedolla johtamiseen taustapeiliin katsovan raportoinnin sijasta. Laadukas tiedolla johtaminen on yhdistelmä teknologiaa, insinööritaitoa ja sosiaalista pelisilmää. Eräänlaista taidetta siis.

Vielä kun Sirit, Alexat ja muut virtuaaliassistentit muistuttaisivat myös minua asettamaan rajat liialliselle verkon selaamiselle ja tiedon ahmimiselle. Menossa olevasta datan kuudennesta Kondratiev-aallosta huolimatta nykyihminen pystyy edelleen omaksumaan yhtä rajallisen määrän tietoa kuin kivikauden esi-isämme. Siksi on tärkeää, että tiedolla johtamisen myötä opin luokittelemaan ja analysoimaan ylitsepursuilevaa tietoa omassa aivojeni tietoaltaassa entistä jäsennellymmin. Kun henkilökohtainen tietoallas on kunnossa, voi siirtyä esimiehenä johtamaan tiedolla laatimalla organisaation datastrategian, ennen kuin lähdetään kohti koko yrityksen tietoaltaan rakentamista. Olemme mieluusti mukana asiakkaidemme data-aaltojen eri vaiheissa.

• Ilona Ylinampa työskentelee Fujitsu Finlandissa tiedonhallintaratkaisuista vastaavana johtajana. Hän on myös Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivia ry:n hallituksessa sekä Teknologiateollisuuden Innovaatio- ja kilpailukykytyöryhmässä. Ylinampa on valittu Suomessa Vuoden Myynnin Johtajaksi 2019 ja hänen intohimonaan on muuntaa teknologiset ratkaisut liiketoiminnan hyödyiksi sekä rakentaa pitkäkestoisia asiakassuhteita yhdessä yksikkönsä kanssa.