Jos jokin on varmaa, se on jatkuva ja nopea muutos ympärillämme. Etätyösuosituksen päättymisen jälkeen yritykset ovat alkaneet pohtia millainen malli tukee liiketoimintaa parhaiten. Malleja ja ulostuloja on laidasta laitaan. Toiset vannovat puhtaasti toimistolla työskentelyyn, toiset pelkään etätyöhön ja toiset hybridimalleihin. Keskustelusta puolesta ja vastaan ei voi välttyä.
Millaisten asioiden äärellä oikein ollaan?
Työelämän muutosta on nyt harjoiteltu muutama vuosi. Se edellyttää kuitenkin kaikilta jatkuvaa sopeutumista ja uskallusta altistua uuden äärelle. Puhutaan teknologioiden ja etätyön mahdollistamasta tehokkuudesta. Korona-ajalta meille oli tuttua varata aina erillinen teams-tapaaminen, jos kollegalle oli asiaa. Oliko se tehokasta toimintaa? Tai miten koet sen, että spontaanit kohtaamiset työpaikalla ovat merkittävästi vähentyneet?
Jos pääasiallinen etätyön tekeminen on omassa roolissasi ollut mahdollista, se on tuonut helpotusta työelämän ja vapaa-ajan yhteen sovittamiseen ja mahdollistanut keskittymisen työn äärelle. Toisaalta on myös havahduttu siihen, että pelkkä etätyö ei korvaa arvokkaita kohtaamisia toimistolla. Pahimmillaan se murentaa yhteisöllisyyden tunnetta ja vetovoimatekijöiden ylläpitämistä. Ja tässä tullemme juuri muutoksen ytimeen: miten varmistamme sen, että muuttuneessa työmaailmassa meillä on aina parhaat ja sitoutuneet osaajat, joita tarjoamamme monimuotoiset työskentelytavat tukevat.
Smart working -toimintatapoja pitääkin kehittää ja arvioida jatkuvasti. Liiketoiminnan kannattaa tiiviissä yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa ja etsiä henkilöstöä tukevia tapoja niin teknologioiden kuin Work life shift -muutoksen avulla. Hyvinvoinnin ja kulttuurin luomisen pohjana pitää hyödyntää henkilöstötyytyväisyystutkimuksia ja kuunnella herkällä korvalla palautetta. Kaiken keskiössä on motivoitunut ja hyvinvoiva ihminen ja erinomainen työntekijäkokemus luo kilpailuetua.
Tiedostaminen on valtaa
Kuten olemme jo nähneet, muutoksen seurauksena perinteiset raja-aidat ovat hämärtyneet niin tiimien ja osastojen väliltä kuin virtuaalisen ja fyysisten väliltä. Muuttuneessa työelämässä vallitsee digitaalinen todellisuus, joita tiimien pitää oppia hyödyntämään entistä tehokkaammin. Mutta heikentävätkö hämärtyneet raja-aidat sitoutumista omaan yhteisöön ja yritykseen? Vai riittäkö pelisääntöjen sopiminen tukemaan tiimien yhteisöllisyyttä? Nähdäänkö muutostarpeita vai pitäydytään sitkeästi vanhoissa toimintatavoissa?
Tiedostaminen on tässä valtaa. Jokaisen esihenkilön, tiimin ja yksilön pitää analysoida jatkuvasti toimintaansa, kehittää liiketoimintaa tukevia malleja ja hyödyntää digiteknologioita.
Parhaat näkemäni tiimit toimivat hyvin perhemäisesti. Niiden sisällä huolehditaan muuttuvissa tilanteissa toisista, tiimi seuraa, ettei kukaan jää ulkopuolelle riippumatta siitä mistä ja miten työtä tehdään. Ne tukevat yhteisöllisyyttä niin kasvokkain tapaamisten kuin monipuolisten virtuaalisten yhteisten tilaisuuksien kautta.
Tiimiytymisen eri muodot osataan hyödyntää. Ja on ymmärretty kuinka tärkeää on kuulluksi ja nähdyksi tuleminen. Näissä tiimeissä näkee hyvän esihenkilötyön merkityksen tiimin kasvun ja luotsaamisen näkökulmasta. Tämä mahdollistaa erinomaisen työntekijäkokemuksen, joka tuottaa yritykselle kilpailuetua.
Uskon, että menestyksen avaimena on aina hyvinvoiva ja motivoitunut ihminen.