Voiko vastuun omasta hyvinvoinnista ulkoistaa?

Taas on yksi työpäivä takana, tunnen olevani ihan puhki. Miten jaksoinkaan ennen korona-aikaa työpäivän jälkeen aloittaa rehkimisen kotitöiden parissa. Lenkillekin pitäisi lähteä, mutta nyt sekään ei huvita. Onko tämä merkki uupumuksesta?

Poikkeuksellista aikaa etätöissä on eletty nyt jo reilu vuosi. Asiantuntijoiden vauhti ei suinkaan ole kotikonttorilla vähentynyt vaan pikemminkin päinvastoin: Useimmista on tullut supersuorittajia, jotka siirtyvät sujuvasti kokouksesta toiseen ilman taukoja tai edes lounashetkeä. Tätä samaa suoritamme päivästä ja viikosta toiseen.

Kuulostaako tutulta? Oletko jo huomannut muutoksia jaksamisessa ja oletko yhä useammin aiempaa väsyneempi työpäivän jälkeen? Onko vapaa-ajan ja työn raja hämärtynyt?

Kuluneen vuoden aikana olemme HR:ssä tunnistaneet jaksamiseen liittyvät ongelmat uudella tavalla. Henkisen kuormittuvuuden haaste on aito. Sen ratkaisuksi tarvitaan ennakoivaa reagointia ja uskallusta ottaa vaikeitakin asioita esille. Tarvitaan myös erityisen hyvää kuuntelun taitoa ja herkkyyttä havaita asioita. Tätä varten tarvitaan tukea ja työkaluja, joita henkilöstöosaston on tarjottava.

Tulevan tilikauden yksi tärkeimmistä teemoistamme onkin työkykyjohtamiseen panostaminen. Keskeistä on myös huolehtia niistä, joiden työkyky on haavoittunut poikkeuksellisena aikana. Kun työ on pirstaloitunut, hyvinvoinnin tukemista ja työkykyjohtamista pitää pohtia uudelta pohjalta matkalla normaaliin. Myös sisäiset kyselyt ja keskustelut osoittavat jo nyt sen, että tässä ajassa ihmiset odottavat kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi tulemista entistä enemmän.

Johto, esimiehet ja HR toimivat eturintamassa tukemassa henkilöstöä jaksamiseen liittyvissä haasteissa. Etätyössä korostuvat jatkossakin entistä enemmän niin hyvät vuorovaikutustaidot kuin kyky johtaa itseään. Esimiesten tärkein tehtävä on rakentaa luottamussuhde, havainnoida ja nähdä tiimin jäsenien tilanne, reagoida ongelmiin matalla kynnyksellä ja löytää tilanteiden mukaiset tukitoimet.

Esihenkilö, kysythän rohkeasti tiimiläistesi kuulumisia. Sopikaa, että kamerat otetaan Teams-palavereissa käyttöön, jotta vuorovaikutuksen kaikkia keinoja voidaan täysin hyödyntää. On hyvä muistuttaa tiimiläistä myös hänen omasta vastuustaan: hyvinvoinnista huolehtimista ei voi ulkoistaa pomolle

Hyvinvoinnin pienet ahaa-elämykset

Hyvinvointi kiteytyy keskeisesti kolmesta osa-alueesta huolehtimiseen eli työn, vapaa-ajan ja unen tasapainoon. Jos näiden tasapaino järkkyy, se heikentää ajan mittaan hyvinvointia. Jokapäiväisessä etätyössä on vaikeaa pitää työtä ja vapaa-aikaa tiukasti erillään. Ohjeita riittää rutiinien luomisesta aina selkeään päivän aikatauluttamiseen, mutta keskeisintä on itsekuri ja toisaalta kyky tiedostaa omat toimintatavat, joita kannattaisi muuttaa. Muutos lähtee pienten määrätietoisten arkirutiinien muutosten ja ahaa-elämyksien kautta.

Minulle hyvinvoinnin lisääminen työpäivän aikana lähti liikkeelle arjen pienistä oivalluksista ja tietoisista muutoksista. Esimerkiksi muutaman minuutin mikrotaukojen pitäminen, päivän rytmittäminen ja liikunnan merkittävä lisääminen ovat itselleni nyt ensiarvoisen tärkeitä voiman ja palautumisen lähteitä. Olen myös päättänyt, että en palaa enää vanhoihin huonoihin tapoihini.

Senkin olen huomannut, että avoin keskustelu omasta hyvinvoinnista ja voimavaroista tukee hyvää työkykyä ja sen ylläpitämistä. Haluankin kannustaa kaikkia käymään oman esihenkilön kanssa keskustelua omien voimavarojen muutoksista. Keskustelukumppaniksi käy myös joku muu organisaatiosi luotettu ihminen tai viime kädessä työterveyshuolto. Asioihin voi ja niihin kannattaa vaikuttaa ajoissa ennen uupumista.

Tee työsi fiksummin

Mitä tapahtuu korona-ajan jälkeen? Niin yhtiömme sisäisissä kyselyissä kuin esimerkiksi Suomen Yrittäjien ja Rune & Berg Design Oy:n tekemien selvitysten mukaan ihmiset toivovat jatkossakin joustavampaa työelämää. Uusi arki ja jatkuva etätyö asettavat myös uudenlaisia haasteita, joissa korostuvat hybridimalleja tukevat monipuoliset toimitilaratkaisut ja teknologioiden mahdollistamat hyvät vuorovaikutusmahdollisuudet sekä etäjohtamisen ja itsensä johtaminen taidot.

Fujitsussa muutokseen on lähdetty rakentamalla Fujitsu Work Life Shift -tarjoomaa ja tulevaisuuden työskentelymalleja. Nämä tukevat älykästä työskentelyä, jossa työn tuottavuus kasvaa, kun työnteosta tulee entistä fiksumpaa. Osa uutta ajattelua on rajaton toimisto, joka kannustaa yhteistyöhön ja luovuuteen työpisteen sijainnista riippumatta. Keskeistä on kulttuurin muutos, joka varmistaa, että työntekijät voivat hyvin ja työskentelevät parhaan kykynsä mukaan.

Kaikki uusi pelottaa aluksi

Yllättävät muutokset pelottavat jokaista. Kulunut etätyövuosi on sisältänyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta ja se on peruuttamattomasti muuttanut työskentely- ja johtamistapojamme. Monet organisaatiot ovat alkaneet hyödyntää viestintäteknologioita entistä monipuolisemmin.

Kun työtavat ovat muuttuneet radikaalisti, on tullut täysin selväksi, että ainakin suuri osa asiantuntijatyöstä on ajasta ja paikasta riippumatonta. Samalla hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden merkitys työyhteisössä on ymmärretty ehkä syvällisemmin kuin koskaan ennen. Niin henkilöstöltä kuin yrityksiltä on ollut pakko löytyä joustavuutta ja sinnikkyyttä.

Rakennamme uutta yhteisöllistä arkea tälle pohjalle painottaen vastuullista työkulttuuria sekä hyvinvointia. Valmistaudumme uuteen normaaliin huollella myös henkilöstön toiveita kuunnellen. Uuden ajan hybridiyhteisössä kukaan ei voi hyvin, jos joku meistä voi huonosti.