Työelämän haasteet, tieteilyä vai taiteilua?

Edellisessä blogissani kirjoitin Vamoksen ammattikirjaston toiminnasta. Ammattikirjastossa useiden eri alojen edustajat kertovat urapolkuaan etsiville 16−29-vuotiaille nuorille omasta työstään. Itse edustan ammattikirjastossa tietotekniikka-alaa.

Tapaamisissa nuoret saavat kysyä ammattien edustajilta vapaasti mitä haluavat. Yksi useimmin esitetyistä kysymystä liittyy osaamiseen eli mitä tietoja ja taitoja alalla tarvitaan. Epäilen, ettei asiaan ole yhtä oikeaa vastausta, joten kerron vastaavani henkilökohtaisesta näkökulmastani. Muistutan, että ala on melko abstrakti ja kehittyy jatkuvasti. Kannattaa asennoitua niin, että jos nyt opiskelee yhden ohjelmointikielen tai teknologian, kyseinen osaaminen voi käydä tarpeettomaksi tulevaisuudessa. Kannattakin valita erikoistumisopinnot omien kiinnostusten mukaan. Arvelisin, että kaikelle opiskeltavissa olevalle it-osaamiselle on kysyntää valmistumisen jälkeen.

Teknologiaosaaminen on mielestäni kuitenkin vain puolet totuudesta, sillä opittuja taitoja pitää osata soveltaa käytännössä. Siksi minun mielestäni kaikkein tärkein oppilaitoksissa opittava asia on taito, jolla lopputyö tulee valmiiksi.

Esimerkiksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa koulutuksessa hankittuja tietoja ja taitoja, kuten oman alan tietoutta, analysointi- ja perusteluvalmiuksia sekä kriittistä ajattelua. Opinnäytetyö on myös opiskelijan mahdollisuus osoittaa osaamisensa ja soveltaa tietojaan käytännössä.

Käytännön työelämässä juuri teorian yhdistäminen soveltavaan, järjestelmälliseen toimintaan on tie menestykseen. Pitää siis osata kerätä havaintoja ja malttaa kirjata ne kurinalaisesti (kokeilepa joskus tallentaa palaveri äänitiedostoon ja litteroi se), sekä pitää osata luokitella kerättyä aineistoa ja hallita monenlaisia analysointimenetelmiä. Nämä kaikki osaamiset auttavat esimerkiksi silloin, kun havainnon alkulähdettä jäljitetään, kerätty aineisto halutaan analysoida uudestaan, päätökselle haetaan perusteluja tai aiheesta halutaan viestiä.

Joskus ihmiset ovat henkisesti laiskoja ja sanovat, että jokin asia on niin vähäpätöinen tai yksinkertainen, ettei sen selvittämiseksi tarvita tieteellistä tutkimusta. Tässä piilee vaaran paikka. Abstraktilla ja jatkuvasti kehittyvällä alalla riittää mielipiteitä ja puhetta, joskus jopa turhaa sellaista. Vaikka työpaikka ei vaatisikaan tieteellisten tutkimusmenetelmien hyödyntämistä, yksilön kannattaa käyttää näitä taitoja tarpeen vaatiessa. Tavasta tulee pikkuhiljaa rutiini ja ihminen oppii kaivamaan esiin merkityksellisen tiedon, jonka pohjalta hän kykenee ymmärtämään ongelman paremmin ja tekemään päätöksiä.

Kun sovellamme opinnäytetyötaitoja työelämässä, kasvaa kykymme ymmärtää ja kuvata reaalimaailman ihmisten tahtotiloja, ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia. Kun ajan henki on ohjelmoida koneet toteuttamaan automatisoituja tehtäviä, pitää ensin opiskella kuvaamaan tietyllä ajanhetkellä, tietyssä toimintaympäristössä esiintyvä todellisuus siten, että se voidaan mallintaa ja ohjelmoida tietojärjestelmän ymmärtämään muotoon. Ulkoapäin tarkistellessa tällaisen taidon hallitsevaa persoonaa voidaan kuvata luovaksi ihmiseksi, vaikka hän etenisikin tieteellisen järjestelmällisesti.

Luovuus − siitä ajattelin kirjoittaa seuraavan blogin.