Miljoonia vuosia kahdella jalalla − ja kävelyharjoittelu senkun jatkuu
Kävely nosti hien otsalleni jo 1980-luvulla, kun aloittelin fysioterapiaopiskeluja Lappeenrannan terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Biomekaniikan kurssin tehtävänä oli analysoida toisten opiskelijoiden kävelyä ja kirjoittaa siitä statuskuvaus.
Kokemattomalle analysoijalle kävelyn vaiheiden tunnistaminen ja normaalista poikkeavat muutokset olivat jo sinänsä vaikeita havaita, saati sitten kirjailla löydöksistä kirjallinen tuotos, jonka kollegakin pystyi ymmärtämään. Siinä sitten raapustettiin useita kuvausversioita alan latinankielisen termistön avulla.
Tästä on kulunut 35 vuotta ja vaikka fysioterapeutin työt jäivät jo 90-luvun alussa, analysoin edelleen tahtomattani ja automaattisesti kanssakulkijoiden liikkumista. Usein huomaan miettiväni, onko ongelma polvi, lonkka, nilkka, selkä tai vaikka niska. Ikävä kyllä moni meistä ”laahustaa”, koska ei kiinnitä tarpeeksi huomiota aktiiviseen kävelyyn.
Ihminen nousi kahdelle jalalle aviolta 5−2 miljoonaa vuotta sitten. Kahdella jalalla liikkuminen on meille luonnollisin etenemistapa, mutta evoluutio ei ole vielä muokannut anatomiaamme ja biomekaniikkaamme pystyasentoon ja kävelyyn sopivaksi. Esimerkiksi lukuisat selkäongelmat johtuvat selkärankamme soveltumattomuudesta pystyasentoon ja etenkin istumiseen. Silti edelleenkin keskustellaan mikä on normaalia kävelyä – monet tunnistavat jo kaukaa kadulla ystävänsä henkilökohtaisen kävelytyylin perusteella.
Terveyskirjasto, tuo kaiken oikean terveystiedon lähde – kiitos Duodecim – tarjoaa 94 artikkelia hakusanalla ”kävely”.
Terveysliikuntasuositus on reipasta kävelyä vähintään puoli tuntia useimpina päivinä viikossa, mikä on myös vähimmäisvaatimus painonhallinnan kannalta. Kävelyminuutit voi kerätä viiden ja kymmenen minuutin pätkissä arkiliikunnasta eli esimerkiksi kauppareissuilta ja työmatkoilta. Ja jos kävelet rauhallisesti, kävele vähintään puoli tuntia päivässä Oma tavoitteeni on saavuttaa kymmenen tuhatta askelta päivässä hissejä karttaen. Joskus menee yli joskus alle.
Kävelyn terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja samalla saa raitista ilmaa. Aktiivinen kävely kehittää tasapainoa ja toimii jopa lihaskuntoharjoituksena. Kävely on helppo tapa päivittäiseksi liikuntasuoritukseksi, se voi olla sosiaalinen tapahtuma ystävän kanssa tai vain stressilääke työpäivän jälkeen.
Kävelyn suosion syy on sen yksinkertaisuudessa: liikkeelle lähtö on helppoa usein kotiovelta, tapaturmariski on pieni ja tärkeimmät varusteet ovat hyvät jalkineet sekä sään mukainen pukeutuminen.
Tutkimustiedon runsaudesta huolimatta istumatyö ja vähäinen liikunta ovat yhä yleisimpiä kansanterveydellisten ongelmien ja sairauspoissaolojen syitä.
Olemme täällä Suomen Fujitsussa tuotteistaneet Kiduku Walking Monitoring (WM) -työkalun terveydenhuollon ammattilaisille. Teknologinen innovaatio on Fujitsun tutkimuskeskuksen käsialaa. Walking Monitoring on lääkinnällinen laite ja sillä on CE-merkki. Laite muodostaa dataa kävelystä kahden nilkkaan kiinnitettävän gyroskooppi-sensorin avulla. Sensoreista data välittyy sovelluksen avulla pilvipalveluun, josta kävelyn dataa voi tarkastella hyvin yksityiskohtaisesti.
Tärkein hyöty on, että kävelyä ei tarvitse enää kuvata sanojen avulla vaan sen näkee datana, jonka avulla voi seurata kuntoutumisen etenemistä sekä välittää edistymistiedon muille kuntoutustiimin jäsenille. Olemme keränneet asiakkaidemme kanssa tuotteistuksen eri vaiheessa runsaasti käyttäjäkokemuksia ja se on merkittävästi auttanut meitä tuottamaan markkinoille valmiin tuotteen – iso kiitos kaikille, jotka ovat osallistuneet kehitystyöhön!
Ole yhteydessä, jos haluat lisätietoa Walking Monitoringista. Jatkamme tuotteen kehittämistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteenamme on kehittää nopea mobiliityökalu, joka kulkee ammattilaisen taskussa ja vapauttaa hänet kirjoittamisen tuskalta.