Kyborgi ei aamuhapuilua kaipaa

Perimätiedon mukaan pitää huolestua, kun alkaa näyttää passikuvaltaan. No, nyt tämä on kohdallani totta. Siis passikuvaltani näyttäminen; huolestua asiasta en ole − ehkä vielä − ymmärtänyt.

Passikuvassani olen aina jurottanut ilman silmälaseja, vaikka ne ovatkin olleet osa julkisuuskuvaani lähes 40 vuotta. Pari viikkoa sitten rohkaistuin käymään operaatiossa, jonka seurauksena tulen todennäköisesti loppuelämäni toimeen ilman laseja. Hyvästi, oppineen näköiseksi tekevä ehostuselementti! Toisaalta; hyvästi myös huurtuva näkymä kahvilan pullavitriiniin, sankojen nenällänostelu pyörälenkillä ja ylipäätään aamujen aloittaminen näkimiä hapuillen.

Miksi suostuin toimenpiteeseen vasta nyt? Korostunut halukkuus riskienhallintaan on toki yksi syy, mutta valtavasti kehittynyt leikkausteknologia tarjosi mielestäni uskottavan mahdollisuuden mykiöiden korvaamiseen linsseillä. Tällä menetelmällä pääsin eroon nimenomaan itseäni haitanneista näöntarkkuuden osatekijöistä.

Lapsenlapsi kollegana?

Olen siis kyborgi. Mutta eikö sitä ole myös jokainen sydämentahdistimen, kuulokojeen tai vaikka tekolonkkanivelen omistaja? Ainakin Wikipedian määritelmän mukaan kyborgi tarkoittaa biologista eliöitä, johon on yhdistetty tekniikkaa. Tällaisiahan meistä yhä enemmän tulee. Lääketieteen ja teknologian avulla ponnistelemme kohti kuolemattomuutta.

Yuval Hararin menestysteos "Homo Deus − A brief history of Tomorrow" maalaa ihmiskunnan tulevaisuudesta kuvan, jossa teknologian kehitys voi johtaa ihmisen eliniän odotteen moninkertaiseen kasvuun.

Kuvittele työpaikka, jossa toimit yhdessä lastenlastesi ja näiden lastenlasten kanssa… tosin tulevaisuuden työpaikat lienevät kaiken kaikkiaan jotakin aivan muuta kuin nykyiset. Ja koneethan ne työt todennäköisesti suureksi osaksi hoitavat.

Robotiikan voittokulkua

Kuulostaako kaukaiselta? Näin kyborgina ajatteluni aikaperspektiivi on rajusti lyhentynyt, mutta faktoihin perustuen.

Fujitsun kysytyimpiä palvelukokonaisuuksia juuri nyt on ohjelmistorobotiikka. Sekin on vain osa it:n laajempaa automaatiota, jota olemme toteuttaneet systemaattisesti jo useita vuosia ja tahti sen kuin kiihtyy.

Yhä useampi viankorjaus-, päivitys- ja käynnistysprosessi hoituu käyttäjälle näkymättömästi ja ilman ihmiskäsiä. Chat- ja callbotit hoitavat nurkumatta asiakaspalvelutehtäviä 24/7 koko ajan paremmin. Power Automate -ratkaisut kannustavat kaikkia tietotyöläisiä automatisoimaan omia rutiinitehtäviään itse. Esimerkkejä kehityksen suunnasta ja nopeudesta löytyy lukuisia.

Mihin meitä enää tarvitaan?

Ihmisen kyky kuvitella tekemiselleen merkityksiä on saanut aikaan sekä aiemman että nyt kokemamme kehityksen. Tekoäly pystyy jonain päivänä tuohonkin meitä tehokkaammin. Mihin meitä silloin tarvitaan? Mistä elämämme merkityksellisyys rakentuu?

Kyborgina huolestun myös tekoälyn etiikasta. Omat innovaatiotyöpajamme pohjautuvat aina empatiaan: mikä haasteen kohteena olevaa ihmistä motivoi? Miten hän hyötyy ratkaisustamme?

Pystymmekö kouluttamaan tekoälynkin luomaan vastaavia, eettisesti kestäviä ratkaisuja? Erilaisia visioita riittää. Parempi, kun keskityn nauttimaan uudesta elämästäni kyborgina ja hyödyntämään uutta "supervoimaani" sekä itselleni että muille merkityksellisesti.