Hyvinvointi ei ole sattumaa, vaan suunnitelmallisen toiminnan tulosta. Tämä vaatii tietoa, jolla synnytetään tapoja ja toimintamalleja työyhteisön avuksi.
Pandemian aikana myös me henkilöstöammattilaiset olemme olleet monen uuden asian edessä. Samalla olemme luoneet valtavan määrän uusia ohjeistuksia henkilöstön tueksi. Olemme neuvoneet, miten turvaat hyvinvointisi etätyössä, miten saat tukea jaksamisellesi erilaisissa elämäntilanteissa tai miten voit parantaa etätyöpisteen ergonomiaa kotikonstein. Lisäksi olemme hahmotelleet ohjeita hybridissä toimimiseen eli miten tasapainotella lähi- ja etätyössä.
Kaiken keskiössä on ollut uskallus altistaa itsensä rehelliselle palautteelle, kuunnella toiveita ja käydä lukuisia keskusteluita. Matkan varrella on myös löytynyt uusia sparrailukavereita yhtiön ulkopuolelta eri HR-funktioista.
Henkilökohtaisella tasolla keskeneräisyyden sietäminen on noussut uudelle tasolle, kun pandemian käyttäytymistä ja sen tuomia rajoitteita on ollut niin vaikea ennustaa. Yksi tärkeimmistä oivalluksista onkin ollut sen tajuaminen, että kaiken ei tarvitse olla heti valmista, saati täydellistä. Tämä matka jatkuu yhä.
Hybridityö ei ole ratkaisu kaikkeen
Tällä hetkellä koen, että pandemian jälkeinen aika vaatii ehkä jopa enemmän panostuksia kuin se jakso, jolloin siirryttiin etätyöhön. Jo nyt on nähty, että etätyön suosio kasvaa edelleen, koska tämä tukee niin työn kuin vapaa-ajankin joustavaa yhteispeliä. Tästä seuraa kuitenkin myös haasteita: Onnistuuko työyhteisön perinteisen yhteisöllisyyden rakentaminen virtuaalisin työvälinein ja kohtaamisin? Miten käy luovan työn, voidaanko sitä tehdä tuloksekkaasti ilman fyysistä tapaamista tai miten ihmisten aito kohtaaminen sujuu hybridissä?
Vallitseva käsitys on, että hybridimallilla tämä kyllä hoituu. Teeman ympärille onkin jo rakennettu valtava määrä hyviä ohjeistuksia, webinaareja ja koulutusta. Olennaisia kysymyksiä ovat ne, miten kohdata etäosallistujat ja läsnä olevat tasaveroisesti, miten tarvittava tieto on kätevästi kaikkien saavilla digitaalisessa muodossa sekä miten voimme rakentaa uusia ja parempia toimintatapoja uudessa tilanteessa.
Yrityksen johtamismalli ja organisaatiorakenne ovat ytimessä uudenlaisen työn mahdollistamisessa. Keskiöön nousevat esihenkilöiden johtamistaidot, mutta yhtä tärkeää on heidän kykynsä ja halunsa kohdata ihmiset inhimillisesti. Vastuullisuus hybridissä tarkoittaa niin esihenkilölle kuin tiimin jäsenille kykyä keskustella avoimesti pelisäännöistä, aitoa läsnäoloa, kuuntelutaitoa, aktiivista otetta ja itsensä altistamista palautteelle. Lisäksi etätyöskentely vaatii jokaiselta parempia itsensä johtamisen taitoja ja virtuaaliympäristön fasilitointi- ja viestintätaitoja. Näitä ihan jokaisen pitää kehittää.
Itsensä johtamisen taidot korostuvat
Millaisia muutoksia sinä olet havainnut? Onko sinusta tullut entistä itsekkäämpi pandemian aikana ja oletko valmis panostamaan yhteisöllisyyden rakentamiseen vai jääkö se vain esihenkilön ponnisteluiden varaan? Onko poikkeusaika yleisemminkin ohjannut ajatteluamme itsekkäämpään suuntaan vai onko se todellisuudessa luonut työelämään enemmän joustoa? Ja miten etätyö on vaikuttanut perheen dynamiikkaan?
Pandemian myötä esihenkilöiden rooli työkykyjohtajina kasvaa, sillä heidän pitää pystyä tunnistamaan tukea tarvitsevat ihmiset ennen tilanteiden kriisiytymistä.
Hyvinvoinnin näkökulmasta etätyö siis sekä haastaa että tarjoaa mahdollisuuksia. Itsensä johtamisen taidot ovat olennaisia jaksamiselle. Nykymaailmassa tärkeä osa asiantuntijan omaa osaamista ovat kyky hallita omaa työaikaansa sekä kyky tunnistaa, mitä palautuminen vaatii. Ja kun erilaisia yhteistyö- ja somekanavia on valtava kirjo, työyhteisössä pitää sopia myös niiden pelisäännöt ‒ esimerkiksi miten nopeasti työkavereiden viesteihin pitäisi vastata.
Aivot eivät pysty multitaskaamaan, joten muista arvioida säännöllisesti omaa kuormitustasi ja jaksamistasi. On tärkeää löytää oikea tasapaino riippumatta siitä, missä fyysisesti työsi teet.