Helsinki raivaa tietä kaupunkidatan käyttäjänä
Moni organisaatio pohtii parhaillaan kuumeisesti, miten hyödyntää dataa parhaalla mahdollisella tavalla asiakastyössä, omassa toiminnassa ja tiedolla johtamisessa. Helsingin kaupunki on tarttunut ripeästi toimeen. Kunnianhimoisen datastrategian mukaan kaupungin tuottaman datan pitää olla käytettävintä ja käytetyintä vuoteen 2025 mennessä.
Helsingin datastrategia hyväksyttiin kesällä 2020 ja viime vuonna datatiimi lähti toteuttamaan sitä. Helsinki on edelläkävijä, sillä kaupunki digitalisoinut palveluja enemmän kuin mikään muu kaupunki Euroopassa. Harvassa kaupungissa edes on datastrategiaa.
”Raivaamme tietä, haluamme olla auttaja ja mahdollistaja. Tavoitteenamme on, että datan käyttöön liittyvät vaikeatkin asiat ratkaistaan emmekä tyydy keskivertovastauksiin. Edelläkävijän roolissa meidän on haastettava useita lainsäädännön tulkintoja ja oltava aktiivisia EU:n suuntaan”, toteaa tiedolla johtamisen päällikkö Tomas Lehtinen (vasemmalla) Helsingin kaupungista.
Helsingin datatiimissä on tällä haavaa kaksi datatieteilijää, joiden tehtävänä on rakentaa kaupungin sisäisiä kyvykkyyksiä. Lisäksi kaupunki on yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa kouluttanut 18 datatieteilijää, joista osa jalkautuu eri toimialoille virittelemään kiinnostusta datan hyödyntämiseen sekä suunnittelemaan, mitä kaikkea datan avulla voisi tehdä.
Kaupunkialusta rikastaa datalla koko ekosysteemiä
”Datastrategian toteutuksessa korostan käytetyintä-sanaa, sillä haluamme, että dataa hyödynnetään vahvasti kaupungin sisällä, kumppaneiden kanssa, oppilaitoksissa ja yrityksissä. Kaupunki on alusta, joka voi rikastaa datalla koko ekosysteemiä”, Tomas Lehtinen toteaa.
Helsingin kaupunki toimii todellakin jo alustana, sillä kaupungista on rakennettu kaupunkimalli lentokoneista otettujen viistokuvien avulla. Se on elävän Helsingin malli, joka helpottaa suunnittelu-, kehitys- ja ylläpitotöitä.
”Digitaalinen kaupunkimallimme on todennäköisesti maailman tarkimpia. Esimerkiksi Münchenin yliopisto käyttää sitä opetuksessaan”, Lehtinen mainitsee.
Datan avulla voi jatkossa tuottaa kaupunkilaisille ennakoivasti ja proaktiivisesti erilaisia palveluja, esimerkiksi päivähoitoon, työllistämispalveluihin tai vanhusten harrastustoimintaan.
Tekoälyn etiikka vahvasti mukana
Tomas Lehtisen mukaan uudet analyyttiset menetelmät ja datan suunnitelmallinen hyödyntäminen muuttavat ajatteluamme palveluista, mutta samalla ne haastavat miettimään esimerkiksi tekoälyn eettisiä kysymyksiä.
”Ennakoivat palvelut on tuotettava aina ihmisten ehdoilla ja heidän on pystyttävä MyData-periaatteen mukaan vaikuttamaan siihen, miten heidän dataansa hyödynnetään. Tekoälyn etiikka on vahvasti datapolitiikassa mukana. Vastuullisuus on tärkeää, sillä kuntalaiset luottavat kaupunkiin ja haluamme olla luottamuksen arvoisia toimimalla avoimesti ja läpinäkyvästi.”
Mekaanisesta tilastoinnista data-analytiikkaan
Iso kaupunki tuottaa valtavasti dataa, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää tarpeeksi. Tomas Lehtisen mukaan nykyinen data on tämän vuoksi myös kallista.
”Käytössämme paljon perinteisiä tapoja datan käyttöön kuten tutkimustoiminta ja tilastointi. Niiden rinnalle pitää nostaa tekoäly, koneoppiminen ja uudet tietovarastointiratkaisut. Datasta pitää pystyä tuottamaan entistä paremmin, ajantasaisemmin ja laajemmin jalostettua tietoa. Samalla tiedolla johtamisen ajattelun pitää siirtyä pelkästä tilastoinnista data-analytiikkaan. Tavoitteena on antaa vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita toimialoilla on ollut esillä jo 20 vuotta.
Lehtinen mainitsee, että koronakriisi on kaikessa traagisuudessaan ollut vahva datan käytön vauhdittaja.
”Kun pandemia alkoi, tautitilanteesta tarvittiin yhtäkkiä valtavasti tietoa. Kehitimme johdon työikkunoita, jotka tekevät koneoppimisen avulla ennustemalleja tilanteen kehittymisestä.”
Jatkuvasti kiristyvien kustannusten kanssa kamppailevia organisaatioita kiinnostaa erityisesti datan rooli toiminnan optimoinnissa. Datatieteilijät pystyvät rakentamaan algoritmeja ja automatisointiketjuja, joilla resursseja pystytään optimoimaan merkittävästi.
”Se on iso, iso juttu”, Lehtinen huomauttaa. ”Datan ja edistyneen analytiikan avulla pystymme ohjaamaan ja optimoimaan toimintaa ja resursseja. Samalla se on kokonaistaloudellista toimintaa. Olemme esimerkiksi tehneet ohjelmistorobotiikan puitesopimuksen ja chatbox-projektin, joiden avulla säästöä syntyy jopa yli 10 henkilötyövuotta. Lisää on tulossa, sillä parhaillaan on käynnissä useita kymmeniä ohjelmistorobotiikkaprojektia.
| Paljonko Helsingissä on kirjattu pysäköintivirhemaksuja tammikuusta 2014 alkaen? Helsingin kaupungin InfoShare on Suomen monipuolisin avoimen datan palvelu, ja se edustaa Tomas Lehtisen mukaan ehdottomasti myös alan kansainvälistä kärkeä. Runsas kymmenen vuotta sitten perustettu palvelu on monipuolinen datakatalogi, joka jakaa kaupunkien tuottamaa dataa sekä samalla auttaa ja tukee tiedon hyödyntäjiä. Palvelu tarjoaa avoimena datana satoja datapaketteja muiden muassa liikenteestä, väestöstä, ostolaskuista ja päätöksistä. Jos vaikkapa Helsingin kaupungin henkilöstön koulutus, tarkat karttapohjat tai pysäköintivirhemaksujen tiedot kiinnostavat, niin InfoSharesta löytyy täsmätietoa. Samoin voi esimerkiksi tutkia tekoälyn avulla tuotettua paikkatietoaineistoa, jossa on tunnistettu pääkaupunkiseudun paljas maa eli sellaiset vettä läpäisevät hiekka- ja sorakohteet, joissa ei ole kasvillisuutta. InfoSharen ylläpito kerää aktiivisesti lisää sovelluksia ja ideoita, joilla palvelun käyttöä voi entisestään laajentaa. Samoin datatoiveita ja palautetta voi antaa helposti sivuston kautta. |