Fujitsu-mehiläiset pörräävät pölyttämässä Nuuksion metsämaisemia

Net 2022,  20.5.2022

Nuuksiossa Korpikuusikon Hunajan mehiläistilalla käy kova kuhina, kun Fujitsu vuokraamien kahden mehiläispesän asukit ovat ahkerassa työn touhussa.

Mehiläiset Nuuksiossa

Toukokuun puolivälin tienoilla hankituissa pesissä on kaksi kerrosta, mutta syksyllä kerroksia voi olla jo kuusi.

Mehiläispesät tukevat paikallisen ekosysteemin hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta ja niiden kautta haluamme myös kiinnittää huomiota liikelahjojen kestävyyteen.

Fujitsun globaali tavoite on tehdä maailmasta kestävämpi innovaatioiden avulla. Kestäviä valintoja on tehtävä kautta linjan, joten vastuullisuusajattelumme ulottuu myös liikelahjoihin. Fujitsun nimikkopesien asukit tuottavat hunajaa, jota tarjoamme maistiaisena esimerkiksi kumppanille tai asiakkaalle.

”Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja omien vaikutusmahdollisuuksiemme kartoittaminen on yksi ympäristötavoitteistamme. Olemme jo pitkään pyrkineet pienentämään luontojalanjälkeämme ja olemme esimerkiksi hiilineutraali suorien päästöjen ja ostoenergian osalta. Suurin osa toimintamme ympäristövaikutuksista syntyy kuitenkin arvoketjussamme, jossa hankinnoilla on merkittävä rooli. Mehiläispesät ovat yksi tapa kiinnittää huomiota uhkaavaan luontokatoon ja siihen, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä”, kertoo vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Milla Uusi-Pietilä Fujitsusta.

Pölyttäjät katoavat

Mehiläiset Nuuksiossa ja Arja PuroMehiläiset ovat elintärkeitä sekä ihmiselle että luonnolle. Luonnon monimuotoisuutta arvioivan IPBES-paneelin mukaan yli 75 prosenttia maailman tärkeimmistä ruokakasveista tarvitsee hyönteispölytystä vähintään välillisesti. Ilman pölyttäjiä esimerkiksi marjat, hedelmät, useat vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao katoaisivat ihmisten ruokapöydistä. Maailman kaikesta ruoantuotannosta kolmanneksen on arvioitu olevan riippuvaista juuri mehiläisten pölytyksestä.

Eläinpölytyksistä riippuvaisten viljelykasvien tuotanto on nelinkertaistunut viidessäkymmenessä vuodessa. Samaan aikaan pölyttäjien ja mehiläisten määrä hupenee ― monet lajit ovat jo sukupuuton partaalla. Viime vuosina onkin havahduttu puhumaan mehiläiskadosta. Tähän kehityskulkuun ovat johtaneet muun muassa maankäytön muutokset, tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö, ympäristösaasteet, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat sekä ilmastonmuutos.

Kuva: Markkinointijohtaja Arja Puro vieraili Nuuksion mehiläispesillä ja pääsi tutustumaan pörrääjien hoitoon lähietäisyydeltä. ”Oli ihan upea reissu. Opin todella paljon mehiläisistä, ja oli kiva päästä itsekin ahkeroimaan. Pesissämme saattaa olla jopa 50 000–60 000 mehiläistä loppukesästä.”

Oma pesäpaikka Nuuksiossa

Fujitsun mehiläispesät sijaitsevat Nuuksion luonnonpuistossa Espoossa. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse hankkia omaa mehiläispesää, vaan pienilläkin teoilla on merkitystä pörriäisten pelastamisoperaatiossa. Auttaa voi esimerkiksi istuttamalla pihalleen lisää luonnonkukkia tai pystyttämällä hyönteishotellin. Nurmikon leikkausväliä kannattaa pidentää ja lopettaa haitallisten torjunta-aineiden käytön.

Ammattimainen mehiläispesien hoito tukee yhdyskunnan hyvinvointia ja sen edellytyksiä jatkaa elinvoimaisena. Yksi mehiläispesä tarjoaa luonnolle noin 50 000 pölyttäjää kesän aikana, joten sillä on merkittävä paikallinen merkitys alueen pölytystyössä.
    
”Omat mehiläiset ovat oiva keino nostaa pölyttäjien merkitystä. Tarhamehiläisten hankkiminen tasapainottaa luonnon omien pölyttäjien populaatioita, jotka vaihtelevat vuosittain. Kaupungeissa mehiläisten pölytystyö korvaa luontaisten pölyttäjien puuttumisesta syntyvää vajetta, ja maaseudulla hyönteispölytteiset kasvit saavat hurjan hyödyn onnistuneesta pölytyksestä”, sanoo Korpikuusikon Hunajan Teemu Aittamaa.

Toisin kuin tovereillaan kimalaisilla tarhamehiläisillä on taipumus suosia yhden kasvilajin kukkameriä ja jättää yksittäiset kukinnot rauhaan. Näissä puolestaan kaikkiruokainen ja ehtiväinen kimalainen aterioi mielellään. Näin erilaisia taipumuksia omaavat lajit eivät välttämättä kilpaile samoista mesiapajista.

Kallisarvoista luonnon herkkua

Hunaja on mehiläisten tuottama kotimainen luonnontuote, jolla on monia terveyshyötyjä. Se sisältää yli 200 erilaista ainesosaa kuten lukuisia mineraaleja, flavonoideja ja vitamiineja, jotka ovat ihmisille ja mehiläisen toukille elintärkeitä. Mehiläiset tuottavat kuitenkin 3–4 kertaa enemmän hunajaa kuin ne itse tarvitsevat talvesta selviämiseen. Syksyyn mennessä hunajaa kertyy tuhat purkillista.

Kasvukauden ulkopuolella mehiläiset saavat syödäkseen lähileipomoiden hävikkisokeria. Tavallinen valkoinen sokeri on täydellistä ravintoa mehiläisille etenkin talvisin, koska niiden täytyy saada energiaa pesänsä lämmitykseen. Koska leipomoissamme saatetaan käyttää myös tuontisokeria, kotimaiselle hunajalle ei voi antaa luomumerkintää.

Yhden purnukan sisältämän hunajamäärän eteen mehiläiset pölyttävät noin miljoona kukintoa. Lahjaksi annettava hunaja paketoidaan kierrätettävään lasista ja kartongista tehtyyn pakkaukseen sekä PEFC-sertifioituun suomalaiseen vaneriin, johon käytetään painomusteen sijaan lasermerkkausta.

Teksti: Sofia Kasari

Lähteet:

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2022,  20.5.2022

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn