Poliisin silmä taivaalla näkee, etsii ja tutkii

Net 2020,  27.3.2020

Aina viime päiviin asti poliisi on toiminut maalla ja vesillä, mutta uusimman teknologian avulla virkavalta on ottanut haltuunsa myös ilmatilan. Drooni eli miehittämätön ilma-alus on kuvantamisen väline, joka on tänään osa poliisipartion kalustoa ja suorituskykyä. ”Drooni on kuin pitkä selfiekeppi, joka antaa uudesta näkökulmasta tilannekuvaa johtamisen tueksi ja auttaa teknistä rikospaikkatutkintaa”, kuvailee ylikomisario Sami Hätönen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Droonin käyttö on suomalaiselle poliisille jo arkipäivää. Siitä on huima apu esimerkiksi etsinnöissä, rikospaikan tutkinnassa ja tilannekuvan kartoituksessa. Drooni lisää poliisin tuottavuutta, työn laatua ja ennen kaikkea työturvallisuutta. Esimerkiksi uhkaavassa piiritystilanteessa konesilmä kartoittaa tilanteen ja vasta sen jälkeen lähetetään ihmisiä paikalle, mikä lisää turvallisuutta.

Sami Hätönen

Vaikka poliisin resurssit ovat moneen muuhun maahan verrattuna paljon pienemmät, niin Suomi on silti maailman turvallisin maa ja poliisikunnan sitoutuminen ja ammattitaito ovat huippuluokkaa, painottaa ylikomisario Sami Hätönen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Poliisikielessä droonia kutsutaan virallisemmin nimellä RPAS eli Remotely Piloted Aircraft System. Sami Hätönen oli Poliisihallituksessa työskennellessään perustamassa poliisin "ilmavoimia". 

”Kentältä tuli palautetta, että tällaista voitais käyttää. Lähdimme viisi vuotta sitten kehittämään kuvantamisratkaisua ja nyt olemme maailman johtava poliisiorganisaatio tällä alueella nimenomaan ennakkoluulottoman tekemisen ansiosta.” 

RPAS kuvaa esimerkiksi kolaripaikan parinkymmenen metrin korkeudelta. Etsintätyössä se haravoi vaikeaakin maastoa laajalta alueelta. Laitteeseen saadaan mukaan laadukas ja tarkkaa kuvaa zoomaava teräväpiirtokamera, led-valonheitin ja kaiutin. Ihmiset voi tunnistaa ja autojen rekisterit näkyvät kuvassa. 

”Esimerkiksi viime kesän EU-puheenjohtajuuskokouksissa käytimme paljon RPAS-järjestemää. Itse johdin lentotoimintaa ja tuotimme paljon reaaliaikaista tilannekuvaa, jossa seurasimme autoa tai vaikka lauttaa. Myös isoissa yleisötilaisuuksissa RPAS:n avulla on helppo seurata väkijoukkojen liikkeitä”, Hätönen selvittää. 

”Silmä taivaalla on rikolliselle yllätysmomentti, jota ei kovin helposti pääse piiloon. Kun kyytiin otetaan lämpökamera, RPAS löytää ihmisen tai eläimen ja etsintäpartio voi suunnata suoraan paikan päälle. Kaiuttimen avulla voi viestiä ohjeita ja valonheittimet auttavat toimimaan myös pimeään aikaa. Useita henkilöitä jo pelastettu RPAS-järjestelmän avulla.” 

RPAS on osa arkista työvälinestrategiaa

Droonien käyttö poliisityössä on kasvanut joka vuosi ja kasvaa edelleen. Koulutettuja RPAS-ohjaajia on poliisissa jo 400 ja järjestelmiä on käytössä 220. 

”RPAS on meille jo arjen työväline. Lennämme niillä siellä missä poliisi muutenkin on. Käyttöä ohjataan kuitenkin tiukasti, siihen tarvitaan asianmukaiset luvat eikä muuta ilmailuliikennettä saa vaarantaa”, Hätönen tarkentaa. 

Harjoittelua on paljon, sillä ohjaaminen vaatii osaamista. Poliisilla onkin koulutusjärjestelmä täydennyskoulutuksineen. Kaikki suoritukset myös kirjataan ja poliisijohto seuraa tarkasti missä lennokeista on eniten hyötyä.

Tekniikan pitää tukea työtä, ei estää sitä

Suomi on poliisille poikkeuksellisen hyvä toimintamaa, sillä poliisilla on täällä takanaan kansalaisten vankkumaton luottamus. Toimintaa helpottaa myös se, että poliisimme on maailman huippua teknologian hyödyntäjänä. ”Olemme tehneet ison digiloikan edellisen kymmenen vuoden aikana.  Esimerkiksi droonien käyttäjänä Suomi on johtava poliisiorganisaatio koko maailmassa”, Sami Hätönen toteaa.

Poliisin työssä tietotekniikan käytettävyys ja luotettavuus ovat kaikki kaikessa, sillä kyse on usein jopa ihmishengistä. 

”Kaikkien laitteiden, verkkojen ja sovellusten on toimittava luotettavasti ja nopeasti kiireen keskellä. Tekniikan on tuettava työtämme, ei estää sitä. Poliisi tee mitään laitteella, jota ei osaa käyttää eikä poliisilla ole resursseja tuhlattavaksi yhteenkään ylimääräiseen liikkeeseen”, Hätönen kuvailee. 

Poliisin kenttäjärjestelmään kuuluva ajoneuvoinfra on viime vuosikymmenen aikana kehittynyt erittäin paljon. 

Poliisiauton matkassa kulkee vakuuttavan järeä tekniikkapaketti. Kojelauta sisältää muiden muassa tutkan ja automaattisen rekisteritunnistuksen, joka nappaa tiedot sekä päivänvalo- että infrapunakameralla sekä ilmoittaa jos verot on maksamatta tai omistajalla on rikollista taustaa. Lisäksi poliisien käden ulottuvilla on Virve-verkon radio, hälytyslaitteet ja mikrofoni. Poliisilla on reaaliaikainen pääsy eri rekistereihin, mikä on erittäin tärkeää etenkin kenttätyössä. 

”Tietotekniikka on jo osa arkista työtämme, mutta esimerkiksi tekoälysovelluksia kaivataan lisää. Tekoäly voisi poimia hätäpuhelusta tai rekistereistä avainsanoja ja tarjota niiden perusteella tehdyn riskiarvion. Olisi hienoa saada poliisille innovaatiokeskus, joka keräisi parhaat ideat ja lähtisi kokeilemaan niitä”, Hätönen kaavailee.  

Juttu perustuu Sami Hätösen esitykseen Fujitsun Public Sector Academyssä 4.3.2020

ot

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2020,  27.3.2020

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.