Digiaallon voittokulku ei pysähdy

Net 2020,  8.9.2020

Työnteon mallit ovat mullistuneet viime vuosien aikana. Digiaallon voittokulkua ei pysäytä enää mikään ja datan hyödyntäminen on nousemassa entistä vahvemmin esiin. Alkuvuoden 2020 poikkeustilanne on vaikuttanut merkittävästi ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan elämään. Uusia malleja etätyöhön on kehitetty ja otettu ennennäkemättömän vauhdikkaasti käyttöön.

Ilona Ylinampa

”Maailma on pienentynyt digitalisaation myötä, mutta toisaalta tapa, jolla katsomme maailmaa ja puntaroimme arvojamme, on laajentunut. Pelkästään tekninen harppaus on ollut valtava. Lisäksi työmarkkinoilla on entistä heterogeenisempi joukko eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, jotka katsovat asioita eri näkökulmista”, kuvailee Ilona Ylinampa, joka vastaa Fujitsussa tiedonhallintaratkaisujen liiketoiminnasta.

”Arvomaailmat ovat myös muuttuneet. Työntekijäkokemuksella on aikaisempaa suurempi rooli, minkä vuoksi työnteon joustavuus ja yhteisöllisyys korostuu. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten työskentelemme ja miten näemme ympäröivän maailman”, hän jatkaa.

Tietotekniikalla alati kasvava rooli

Maailman murroksessa tietotekniikan rooli on äärimmäisen tärkeä ja koko ajan kasvava. Modernia tietotyötä ei voi tehdä ilman kunnollisia välineitä ja yhteyksiä.

”It on kaikkialla. Eikä enää ole olemassa puhtaasti omaa ja itsenäistä it-alaa, sillä digitalisaatio koskee kaikkia toimialoja. Fujitsu on it-alan palveluyritys, mutta yhtä lailla pankki tai tehdas on it-yritys, vaikka ydinbisnes olisikin jotain muuta.”

Eri toimialoilla on kuitenkin eroja, sillä muutos ei etene samassa tahdissa.

”Nykyään ei juuri löydy yritystä, joka ei jollakin tavalla ole digitalisaatiossa mukana. Monet ketterät yritykset perustavat sisäisiä startupeja tai ovat muulla tavalla edelläkävijöitä. Toiset hyvin perinteisetkin yritykset ja toimialat ovat automatisoineet toimintojaan, mutta paljon mahdollisuuksia on vielä hyödynnettävissä.”

Työnteon uudet mallit edistävät demokratiaa

Ilona Ylinampan mukaan yritysten menestymisen mahdollisuudet tasoittuvat, kun yritysten markkinointibudjetin suuruus ei enää ratkaise näkyvyyttä ja menestymistä.

”Muhkean budjetin sijaan on ratkaisevaa, kuka osaa tuoda parhaiten sanomaansa esille eri välineissä ja hyödyntää mielipidevaikuttajia. Isokaan yritys ei voi kontrolloida verkkoa ja somekanavia tahtonsa mukaan. Teoriassa kaikki ovat samalla lähtöviivalla, sillä teknologisessa mielessä kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet tuoda innovaatioitaan ihmisten tietoisuuteen.”

Jo nyt − ja etenkin jatkossa − teknologia helpottaa elämäämme ja tekee sen taustalla, huomamattamme. Puheen ja äänen roolit kasvavat.

”12-vuotias tyttäreni ei kirjoita tekstiviestejä eikä googlaa, vaan kysyy puhelimelta säätilaa tai pyytää asettamaan herätyksen huomisaamulle ja lähettää kavereilleen video- ja ääniviestejä. Kännykän kautta koko maailma on auki, siellä on Sirit ja Alexat, jotka toimivat henkilökohtaisina virtuaaliassistentteina”, Ilona Ylinampa toteaa.

Työelämässä tekoäly helpottaa jo nyt arkipäiväämme. Esimerkiksi Outlookin kalenterissa toimiva virtuaaliassistentti voi analysoida ajankäyttöämme ja tehdä ehdotuksia sen hallintaan.

Tietoa oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan ja oikealle henkilölle

Kun työnteon muutokset jylläävät, tieto eli data on pian kultaa ja öljyä arvokkaampaa valuuttaa. Olemme yhä riippuvaisempia datasta, josta algoritmit louhivat totuutta.

Organisaation kyky käsitellä tietoa digitaalisissa prosesseissa määrittelee menestystä. Tiedon keräämisessä määrä ja laatu eivät sellaisenaan ole ratkaisevia, vaan tietoa pitää osata analysoida, jalostaa, luokitella ja sen jälkeen hyödyntää. Lisäksi olisi syytä miettiä ennakoivia toimenpide-ehdotuksia ja akuuteissa tilanteissa on reagoitava välittömästi.

Tiedon analysoinnin ja visualisoinnin tavoitteena on hahmottaa toiminnan kokonaiskuva yhtenäisenä datamallina, jolloin sitä pystytään seuraamaan ja simuloimaan digitaalisesti. Ratkaisujen avulla saadaan läpinäkyvyyttä ja pystytään seuraamaan yksittäisten tapahtumien tilannetta. Kaiken tämän pitää tapahtua reaaliajassa.

Esimerkiksi Fujitsun kehittämä maakunnallinen aluetietopalvelu Altti tuottaa potilastietoa, joka on koostettu yhteen käyttöliittymään yli organisaatiorajojen.

”Altin kaltaisten, tietoa kokoavien palvelujen tarve kasvaa koko ajan. Organisaatiot tuottavat paljon dataa, jota pitäisi pystyä hyödyntämään, mutta järjestelmät eivät keskustele keskenään. Tekoälysovellus nostaa olennaiset asiat dashboard-näkymään ja luokittelee tiedot havainnolliseen muotoon”, Ilona Ylinampa kuvailee.

Tiedon määrän kasvaessa jatkuvasti, haasteeksi nousevat tiedon saatavuus, käyttöoikeuksien määrittely, tiedon omistajuus sekä tiedon hyödyntäminen oikealla tavalla. Koko prosessia leimaa kyberuhkien jatkuva läsnäolo.

Korkeaa tietoturvaa vaativissa organisaatioissa tiedonhallinta edellyttää erityistä huomiota identiteetin ja pääsynhallintaan (IAM, Identity and Access Management).

”Kyberuhkiin varautuminen on pakollista, mutta kieltämättä haasteellista, koska verkkouhat ovat jatkuvasti läsnä. Ict-palvelutalolle on äärimmäisen tärkeää määritellä tarkasti asiakasympäristöjen käyttöoikeudet ja huolehtia varmistuksista sekä muista tietoturvaan liittyvistä palveluista. Tarjoamme myös esimerkiksi sähköistä allekirjoituspalvelua, joka on vahvan tunnistautumisen ansiosta jopa turvallisempi kuin perinteinen allekirjoitus.”

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan?

Työelämä on murroksessa, mutta ihmisten kyky omaksua ja oppia pysyy kutakuinkin ennallaan. Ketterät yksilöt, jotka osaavat hyödyntää moderneja alustoja, työvälineitä ja algoritmeja, pärjäävät, mutta toisaalta uhkiakin nähdään.

”Esimerkiksi robotisaatio voi tuntua pelottavalta ja herättää ikäviä mielikuvia. Kuitenkin tekoäly ja robotit vain automatisoivat manuaalisia töitä, mutta ihmisen työpanosta ne tuskin koskaan kokonaan korvaavat. Meidän ei kannata sortua ajattelemaan, että digitalisaatio tai tekoäly mullistavat koko elämämme ja tekevät meistä tarpeettomia. Niiden avulla haetaan vain helpotusta jokapäiväisiin rutiineihin ja työtapoihin.”

Ilona Ylinampa ei näe, että työtehtävät säilyisivät sellaisinaan kahdenkymmenen vuoden päähän.

Ihmisiltä edellytetään ajattelutavan muutosta. Esimerkiksi sovelluskehittäjä voi olla jonkun tietyn ohjelmointikielen huippuosaaja, mutta jatkossa sille ei enää löydykään kysyntää. Silloin pitää olla valmiuksia lähteä opettelemaan uutta. Asenne ratkaisee sekä halu ja into. Taidot eivät yksin riitä.”

Keväällä 2020 alkanut pandemiatilanne on johtanut etätyön vahvaan kasvuun. Ilona Ylinampa uskoo, että jatkossa työskentely-ympäristömme on hybridimalli.

”Etätyön ja toimistolla työskentelyn yhdistäminen johtaa hyvään lopputulokseen, sillä molempia tarvitaan. Etätyö on tehokasta, säästää aikaa ja on ympäristöystävällistä. Ihminen on kuitenkin laumaeläin, joka haluaa myös vaihtaa kollegansa kanssa kuulumisia kasvokkain. Toivon, että syksyllä voimme palata toimistolle ja pitää vaikkapa kävelypalavereita. Yhteys ihmisiin on tärkeä säilyttää, sillä etäpalavereissa osa kommunikaatiosta jää aina vaihtamatta.”

Sometuntosarvet alati valmiustilassa

Ilona Ylinampa on sosiaalisten mediakanavien ja eri työvälineiden ennakkoluuloton kokeilija, joka nauttii uusien asioiden omaksumisesta.

”Käytän päivittäisessä työssäni laajaa skaalaa erilaisia välineitä ja sovelluksia: SAPia talouden seurantaan, Teamsia tai Skypea palavereihin, Jiraa ja Azure DevOpsia tuotekehitysprojektien seuraamiseen, chattia kollegoiden kanssa nopeaan viestinvaihtoon, LinkedIniä verkostoitumiseen ja ammatillisen tiedon saantiin sekä tietysti puhelinta perinteisiin puheluihin”, Ilona listaa.

Asian sisältö ratkaisee, mikä väline milloinkin tulee käyttöön.

”Akuutit tai haastavat asiat on helpointa hoitaa puhelimitse, kasvokkain tai videopalaverissa. Kiireettömiin asioihin esimerkiksi sähköposti tai Whatsapp-viesti sopii hyvin.”

”Tulevaisuudessa haluan hyödyntää virtuaalisia tekoäly-assistentteja entistä laajemmin. Myös videoiden käyttöä pyrin lisäämään työssäni entisestään vuorovaikuttamiseen ja viestintään.”

Alkuvuoden poikkeustila on tuonut teknologiantyönteon keskiöön.

”Nyt kun ihmisiä ei juuri näe kasvokkain, työvälineiden rooli on kasvanut merkittävästi ja digiloikka etätyössä on otettu kerralla. Toisaalta itse olen jo aiemmin tottunut tekemään myös etätöitä ja pitämään videopalavereita.

Vuorovaikutusta, uuden oppimista ja verkostoitumista

Ilona Ylinampa toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, etenkin LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

”Tiktok nopeimmin kasvaneena somevälineenä kiinnostaa myös − teini-ikäisen tyttäreni kauhuksi. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden sekä vuorovaikutukseen, uuden oppimiseen, verkostoitumiseen että uuden liiketoiminnan löytämiseen niin asiakkaiden, kollegoiden kuin kumppaneidenkin kanssa.

Myös monet asiakkaat löytyvät nykyään somemaailmasta.

”Meidän on oltava siellä missä asiakkaatkin ja palveltava heitä juuri siinä kanavassa, joka heille parhaiten sopii. Sosiaalinen media toimii myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille matalan kynnyksen yhteydenpitotapana.”

Ilonan mielestä uskottavuus ei ole kiinni sosiaalisessa mediassa olemisesta, mutta hänen mielestään somen kautta voi sopivassa suhteessa paljastaa myös henkilökohtaisesta itsestään jotain tarttumapintaa.

”Ihmiset tykkäävät tehdä bisnestä ihmisten kanssa. ”Johtaja on media”, kuten johtajaviestinnän asiantuntija Jukka Saksi on osuvasti linjannut. Kissakuvat ja lomapäivitykset eivät silti kuulu LinkedIniin tai ammatilliseen someen ja on hyvä harkita muutenkin, mitä verkkoon jakaa.  Sosiaalinen media on kuin tuntosarvet, jotka on hyvä pitää esillä.”

ot
Kuva: Marjo Koivumäki, Studio Apris Oy

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2020,  8.9.2020

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn