Valion maito kiitää digitaalisella matkalla

Net 2019,  21.5.2019

Suomalainen meijeri ja ruokatalo Valio tekee tiiviisti työtä digitalisoidakseen maidon matkaa. Maidon digitaalisen matkan määrittely maatilalta kaupan hyllylle alkaa keskeisillä kysymyksillä: why, what ja how.

Valio

Valiolta lähtee joka 20 minuutti kontillinen maito- ja muita meijerituotteita maailmalle. Logistiikan ketjun on oltava aukoton eivätkä toimitukset saa yskiä it-järjestelmien toimimattomuuden vuoksi.

J Penttilä / Valio”Hyllysaatavuus on meille keskeinen mittari. Kun asiakkaan käsi hamuaa kaupan hyllyä, sieltä pitää löytyä Valion purkki”, kiteyttää Juha Penttilä (oikealla), joka on Valion tuotannosta ja logistiikasta vastaava johtaja.

Valion monisäikeisen tilaus-toimitusprosessin tietovirta sisältää maidonohjauksen sekä toimitusten, tuotannon ja myynnin suunnittelun.

Maidonohjausprosessi ohjaa raakamaidon tehtaisiin sekä selvittää kysynnän mukaisen maitotarpeen tuotantosuunnitelmaa varten. Myyntisuunnitelman perusteella taas laaditaan varastojen toimitussuunnitelmat, jotka liittyvät sen jälkeen samaan ketjuun tuotantosuunnitelman kanssa.  Asiakkaiden tilaukset puolestaan kulkevat keskusliikkeiden kuluttajakysynnän arvioinnista myynnin kautta keräilyyn, jakeluun ja kuljetukseen.

Penttilän mukaan koko toimitusketjusta saatu tieto pitää hyödyntää, ja selvittää miten mikäkin vaihe vaikuttaa myyntiin.

”On olennaista ymmärtää, mitä toimitusprosessin osia kannattaa digitalisoida ja automatisoida. Toisaalta pitää ymmärtää mitkä asiat on viisainta hoitaa muulla tavalla”, Penttilä kertoo.

"Ei ole tarkoitus digitalisoida esimerkiksi sitä, miten vuoron valmistus- tai pakkausmäärät etenevät tehtaalla suhteessa tavoitteeseen. Seuraamme edelleen manuaalisesti tuottaako linja sillä teholla kuin on suunniteltu."

Kysy ensin miksi

Maidon digitaalisen matkan määrittely alkaa tavoitteiden selvityksellä eli kysymyksellä ”why”.

Liiketoimintajohdon on määriteltävä tavoitetila eli mitä haetaan ja mihin maaliin ollaan etenemässä. On vastattava kysymykseen miksi, eli määritettävä tulevaisuuden mallit. Sen jälkeen on tunnistettava tavoitetilan toteuttamiseen tarvittavat ominaisuudet ja vastattava kysymykseen ”what” eli mitä. Vasta sen jälkeen tulee vaihe ”how” jossa päästään toteuttamaan.

”On helppoa sortua miettimään vain viimeistä vaihetta ”how” eli millä yksittäisellä apilla tai ratkaisulla ongelma ratkaistaan. Yleensä toteutus ei jää teknologiasta kiinni, mutta on tuhoisaa jättää miettimättä miksi tehdään ja mitä tavoitellaan”, Juha Penttilä opastaa.

Digihankkeiden tavoitetilan ”why” keskiöön Valio asettaa ihmiset ja työhyvinvoinnin. ”Ilman sitä mikään ei mene eteenpäin”, Penttilä toteaa.

Ihmisten sataprosenttisen sitoutumisen lisäksi täydellinen valiolainen tuotannon ja logistiikan toimitusketju on turvallinen eli se ei sisällä tapaturmariskejä. Lisäksi laatu on virheetön, hävikki nolla, asiakastyytyväisyys kunnossa, kustannukset optimoitu ja läpimenoajat aina suunnitelman mukaiset.

Co-creation etsii toteutusmallit

”What”-kysymykseen vastaukset löytyvät yhteisen kehittämisen eli co-creationin avulla.

”Co-creation on parhaimmillaan loistavaa jumppaa ja yhteistä pohdintaa liiketoimintajohdon ja it-ihmisten välillä. Työpajoissa hanketta peilataan liiketoiminnan tavoitteita vasten, etsitään vastauksia ja kehityskohteita. Emme puhu niinkään teknologiasta, vaan koko prosessiin liittyvistä ongelmakohdista ja haasteista. Mukana on esimerkiksi maitotilayrittäjiä ja muita hankkeeseen kiinteästi liittyviä henkilöitä. Tässä vaiheessa it-asiantuntijat keskittyvät kuuntelemaan tarinat ja sen jälkeen kartoittamaan it-ratkaisuja, joiden avulla ongelmia voisi selvittää”, Juha Penttilä kuvailee.

”Mallin onnistumisen edellytys on se, että co-creation -sessioiden jälkeen myös tapahtuu jotain. Kun ongelmat on kartoitettu, ratkaisuja pitäisi edistää ja sitten järkevän ajan jälkeen palata asiaan. Ei vasta kahden vuoden päästä, vaan huomattavasti nopeammin.”

"Digitaalisesti tuotettu maito maistuu edelleen yhtä hyvältä kuin aiemminkin", vakuuttaa Juha Penttilä (oikealla). Digitaalisuus tuo kuitenkin kuluttajalle nopeutta ja läpinäkyvyyttä maidon reitistä." Haastattelijana Mikko Heiskanen.

Lehmä ja maitoauto digitalisoitu

Vaikka maito ei ole digitaalista, maidon digitaalinen matka alkaa lehmästä. Mansikin kaulassa tai jalassa on sensorit, jonka avulla yksittäisen eläimen maidontuotantoa voidaan seurata ja rehua säännöstellä eteen täsmälleen oikea määrä. Myös tiineyden oikeaa ajoitusta seurataan digitaalisesti.

”Maitotilojen määrä on jatkuvasti pienentynyt, mutta tilakoot ovat samalla kasvaneet ja digitalisaatio on huikeassa kasvussa. Myös maitoautot ovat täynnä digitekniikkaa, kun maatilat pystyvät seuraamaan missä autot liikkuvat ja tiedot välittyvät reaaliaikaisesti auton ja meijerin laboratorioiden välillä. Autot välittävät tietoa myös tieverkoston kunnosta ja lähettävät häiriötiedot ylläpitoon”, Juha Penttilä kuvailee.

Valio on 114 vuotias, 16 osuuskunnan omistama maidonjalostaja, jolla on 5 100 maidon toimittajaa ja 15 tehdasta ympäri Suomen sekä tehtaat Virossa ja Venäjällä. Valion palveluksessa on noin 4 000 ihmistä, ja yhteensä Valio ja maitotilat työllistävät 30 000 ihmistä. Valio on maitotuotteiden kotimainen markkinajohtaja ja yrityksen brändi on yksi Suomen luotetuimmista ja vahvimmista.

 
Juttu perustuu Juha Penttilän esitykseen Fujitsu World Tourilla toukokuussa 2019

ot

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2019,  21.5.2019

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.