Tekoäly ennustaa nuorten syrjäytymisriskiä Etelä-Karjalassa

Net 2019,  4.12.2019

Eksote ja Fujitsu ovat kehittäneet Nuora-tekoälyratkaisun, joka ennustaa nuorten aikuisten syrjäytymisriskiä uusien, älykkäiden koneoppimismenetelmien avulla. Analyysi auttaa tunnistamaan ennakolta tekijät, jotka aiheuttavat nuorten sosiaalista syrjäytymistä tai nostavat syrjäytymisriskiä. Ratkaisun ansiosta ongelmiin voi puuttua aiempaa varhaisemmin.

Sosiaalinen syrjäytyminen aiheuttaa vakavia ja pitkäaikaisia vahinkoja nuorten elinoloille, sosiaaliselle ja taloudelliselle osallistumiselle, tunne-elämälle ja terveydentilaan. Se myötävaikuttaa myös köyhyyden periytymiseen sukupolvilta toisille. Elämän epävarmuus, poliittinen ja sosiaalinen eristäytyminen, vieraantumisen tunteet ja epäterveelliset elämäntavat pahentavat riskiä syrjäytyä sosiaalisesti. Nuorten miesten sosiaalinen syrjäytyminen on myös arvioitu yhdeksi Suomen sisäisen turvallisuuden suurimmista uhkista.

Tekoäly pystyy seulomaan ison tietomassan keskeltä poikkeamat ihmissilmää tarkemmin ja nopeammin.

”Perinteisiä keinoja kehitetään myös koko ajan, mutta ihminen ei yksinkertaisesti pysty käsittelemään niin suurta määrää dataa kuin kone. Ihmisvoimin ei päästä vastaavaan tarkkuuteen eikä nopeuteen, kun poraudutaan syvälle menneisyyteen, josta asiat juontavat juurensa. Mutta perinteisiin menetelmiin palataan sitten, kun mietitään ennustemallien pohjalta minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään”, kertoo BI palvelupäällikkö Henna Puputti Eksotesta (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri).

Tekoäly ennustaa nuorten syrjäytymisriskiä Etelä-Karjalassa

Eksoten projektipäällikkö Kaisa Pesonen (vasemmalla) ja palvelupäällikkö Henna Puputti neuvovat ottamaan käyttäjät mukaan projektiin jo alkuvaiheessa. ”Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saadaan sitoutumaan ratkaisujen hyödyntämiseen, heidät pitää ottaa tiiviisti mukaan kaikkiin kehittämisen vaiheisiin. Kiinnostusta on paljon, sillä erityisesti sosiaalipalveluissa ei juuri ole ollut käytössä digitaalisia työvälineitä ja monelle työntekijällemme niiden käyttö on jo hyvin luontevaa.” Kuva: Riitta Lehtonen


Ennustemallin avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen saa entistä helpommin kokonaiskuvan syrjäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kokonaiskuva muodostetaan tietojärjestelmiin tallennetusta tiedosta.  Sen avulla voi analysoida syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä kehittää ennakoivaa toimintaa, jolla syrjäytymistä voidaan ehkäistä.

Nuoret aikuiset ovat väliinputoajia

Eksotessa on kehitetty tekoälyratkaisuja muutaman vuoden ajan. Vuonna 2016 käynnistyneessä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) toteutettiin lasten asioihin liittyvää tekoälymallia, ja siitä lähti liikkeelle ajatus, että mallia voisi soveltaa muuallakin. Lapsia ja ikäihmisille on paljon erilaisia palveluja mutta nuoret aikuiset ovat väliinputoajia. Se on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tärkeä kohderyhmä mutta vaikeasti tavoitettava. Lisäksi syrjäytyneiden nuorten aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat moninkertaiset verrokkiryhmään nähden.

Fujitsun Data Scientist -asiantuntijoiden kehittämä algoritmi auttaa Eksotea tunnistamaan ja analysoimaan syrjäytymistä aiheuttavat tekijät sekä arvioimaan sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Algoritmin kehittämisessä noudatettiin Fujitsun XpressWay for AI -ratkaisumenetelmää. Tällä hetkellä algoritmi pystyy havaitsemaan noin 90 prosenttia nuorista aikuisista, jotka ovat alttiina sosiaaliselle syrjäytymiselle. Tulevaisuudessa ennustemalli voidaan kytkeä kokonaisvaltaiseen asiakkuuden hallintaan ja toiminnanohjaukseen yksilöiden tukemiseksi.

Tekoälyn käytölle pitää olla vahva eettinen pohja

”Kaikki, jotka Nuora-kokeilusta ovat kuulleet, ovat olleet kiinnostuneita, koska apua käytännön työhön kaivataan koko ajan. Tekoälyn käyttö herättää myös keskustelua. Esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä on pohdittu datan käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja se on kuuma keskustelunaihe koko sote-verkostossa. Tekoälyn käyttöön täytyy olla vankka eettinen pohja”, painottaa projektipäällikkö Kaisa Pesonen Eksotesta.

”Myös tekoälyn ja ihmisen työnjakoon liittyy hämmennystä varsinkin sosiaalihuollon puolella, jossa uusi tekniikka ei ole välttämättä niin tuttua kuin terveydenhuollossa. Olemme korostaneet, että tekoäly ei pysty koskaan korvaamaan ihmisten ammatillista osaamista. Tavoitteena ei voi olla päätösten teko, vaan tekoälysovellus on vain yksi tuote ja apuväline, jolla voimme auttaa ihmisiä entistä tehokkaammin. Dataa on totuttu käyttämään vain siihen tarkoitukseen, johon se on alun perin kirjattu, mutta nyt on tunnistettu, että dataa pitää pystyä hyödyntämään muutenkin kuin vain perinteisellä tavalla. Mutta samalla myös datan laatua ja henkilöstön kirjaamisosaamista pitää kehittää”, Pesonen toteaa.

Nuora tuottaa herätteitä asiakasohjausjärjestelmään

”Olen tykännyt Fujitsun tekoälyratkaisun data-analyysin tulosten esittämistavasta. Visualisoinnit ovat kivoja ja niistä saa havainnollisen kuvan, joka on helppo sisäistää. Visualisointi on tärkeää, jotta tulokset selviävät myös sellaiselle henkilölle, joka ei ole perehtynyt tilastojen tulkitsemiseen”, Kaisa Pesonen mainitsee.

Eksoten Nuora-tekoälysovellus on vielä kehitysvaiheessa. Ennustemallia hienosäädetään ja pilotointia suunnitellaan vuodelle 2020.

"Tarkoituksena on nostaa ennustemallin avulla herätteitä asiakasohjausjärjestelmään. Mietimme nyt ennustemallin tulosten pohjalta asiakkaan kokonaisprosessia ja sitä, missä vaiheessa heräte on syytä nostaa ammattilaiselle. Prosessin kulku ja herätteen ajankohta ovat merkittäviä asioita, jotta asiakkaan saamiin palveluihin voidaan vielä vaikuttaa ja näin pystytään ehkäisemään ei-toivottuun lopputulokseen päätyminen", Henna Puputti kertoo. 

Walking Monitoring selvittää kävelyyn liittyviä pulmia

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset miettivät kiivaasti uusia tuotteita ja palveluja, joilla voi vastata sote-uudistuksen, ikääntymisen ja kasvavien kulujen haasteisiin − tinkimättä ihmisten hyvinvoinnista. Yksi vastaus on Etelä-Karjalaan kehitettävä ELSA Testbed, sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioalusta.Se kokoaa teknologia- ja digiyrityksiä, kansalaisia ja sote-ammattilaisia yhteen kehittämään palveluja ja tuotteita, joita tarvitaan, mutta joita ei vielä ole tarjolla sellaisena kuin halutaan.

Innovaatioympäristö ja testbed-toiminta mahdollistavat uusien tuotteiden ja palveluiden kokeilun aidossa asiakasympäristössä. Kokeilut painottuvat kotiin vietäviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin, tai vaikkapa nuorisolle tarjottaviin mobiiliratkaisuihin.

Walking Monitoring

ELSA Testbedissä on parhaillaan kokeiltavana Fujitsun kehittämä Walking Monitoring -ratkaisu, jota fysioterapeutit käyttävät potilaiden kotikuntoutuksen tukena. Kävelyyn liittyviä pulmia selvittävä ratkaisu on käyttökelpoinen esimerkiksi tekonivelpotilaille tai neurologisille kuntoutujille, jotka saavat sensoriparin jalkoihinsa. Ne tuottavat mobiililaitteen kautta kävelystä grafiikkaa, josta fysioterapeutti voi tulkita toipumisen etenemistä ja miettiä jatkotoimia.

”Tarvitsemme ehdottomasti lisää yhteisiä digisovelluksia. Modernien ratkaisujen kanssa pitää vaan rohkeasti tulla ”ulos” ja sitä kautta vaikuttaa ammattilaisten käsityksiin asioista. Erityisesti sosiaalipalvelujen ammattilaiset ovat tottuneet nojautumaan vahvasti lainsäädäntöön ja hallinnollisiin prosesseihin. On ymmärrettävää, että teknologian käyttö itsessään jo epäilyttää monia, mutta sen ei saa antaa häiritä, koska meillä ei ole varaa enää hoitaa asioita samalla tavalla kuin aikaisemmin”, Kaisa Pesonen sanoo.

 ot

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2019,  4.12.2019

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn