Julkishallinto hakee yhteisiä digitaalisia pelisääntöjä

Net 2019,  9.9.2019

”Digitalisaatio on merkittävä investointi julkishallintomme tuottavuuteen. Tiedon ja tekoälyn hyödyntämisen potentiaali on erittäin suuri. Mutta investointeja olisi johdettava systemaattisesti, jotta ne olisivat yhteentoimivia ja yhteisiä useammalle julkishallinnon organisaatiolle”, alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtiovarainministeriöstä painottaa.

Paivi Nerg: Julkishallinto hakee yhteisiä digitaalisia pelisääntöjäJulkishallintomme totisesti pärjää kansainvälisessä vertailussa. Suomi on maailman vakain ja turvallisin valtio, myös hallintomme toimivuus on kärkisijalla ja täällä on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomessa viranomaistiedon saatavuus on EU:n huippua.

"Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat julkiset palvelut. Lisäksi julkista hallintoamme kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Suomalaiset luottavat edelleen vahvasti julkisiin palveluihimme, vaikka trendi onkin ollut vähän laskeva. Digitaaliset palvelut ovat jo arkipäivää suomalaisessa julkishallinnossa ja niitä pystytään tarjoamaan laajasti, vaikka vielä ne eivät olekaan ensisijainen asiointitapa”, Päivi Nerg toteaa.

Julkista hallintoa pitää kehittää kokonaisuutena

Hallitus on kesällä tehnyt toimintasuunnitelmansa ja budjettiriihi käynnistyy syyskuun puolivälissä. Myös digitalisointia ja sen painotuksia koskevat asiat ovat pöydällä.

”Tähän asti kuntia ja valtiota on kehitetty omilla tavoillaan, mutta kovin paljon ei ole puhuttu siitä, mitä kansalaisten veroeuroilla kehitetään yhdessä.  Nyt ensimmäistä kertaa myös ict-asioita katsotaan koko julkishallinnon näkökulmasta, ei enää erikseen kunnista, valtiosta tai maakunnista käsin.”

Valtiohallinto on rakennettu konserniksi, jossa virastot ovat velvollisia käyttämään tiettyjä ict-palveluita. Sen sijaan Suomen 311 kuntaa tuottavat ja kehittävät itse omat ict-palvelunsa. Lisäksi pelikentälle ilmestyvät piakkoin maakunnat, joille siirtyy osa julkishallinnon peruspalveluista kuten sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustehtävät.

Valtiolla ja kunnilla on omia ict-palvelukeskuksia ja inhouse-yhtiöitä, muiden muassa Valtori, Hansel, Istekki ja Tiera.

”Niiden roolin kehittymistä on mielenkiintoista seurata. Pohdimme inhouse-tuottajan suhdetta julkisen hallinnon ydintehtäviin. Esimerkiksi uusiutunut Hansel käynnistyi syyskuun alussa ja lähtee hakemaan uutta konseptia julkiseen hankintakenttään, jolloin valtio ja kunnat voisivat tehdä yhteisiä kilpailutuksia ja hankintoja. Valtion ja kuntien iso haaste onkin yhteistyö. Pystymmekö löytämään toisemme"? Nerg pohtii.

Palvelujen tuotantomalliin etsitään ratkaisuja uusien haasteiden edessä. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa väki vähenee jatkuvasti. Koko maassa ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja eläköityminen on lähivuosina todella suurta.

”Veroeurot eivät enää riitä tuottamaan palveluja ja mistä edes löydämme tekijät? Tähän asti jokaiselle kunnalle on kehitetty omia palveluja, mutta jatkossa on päätettävä tehdäänkö enää itse vai lähdetäänkö esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön. Emme halua pakkomuuttaa ihmisiä, vaan jollain ilveellä palvelut pitäisi tuottaa paikan päälle. Yksi hyvä ratkaisu on digitalisaatio”, Päivi Nerg sanoo.

Kyberhyökkäys saa kunnan kyykkyyn

Tietoturva on Päivi Nergin mukaan yksi tärkeimmistä alueista, johon julkishallinto kaipaa lisää ymmärrystä ja jota nykyisten kumppaneiden kanssa kehitetään. ”Myös lainsäädäntöä pohditaan; nostetaanko tietoturva ja tietosuoja sekä niiden organisoituminen voimakkaammin lakeihin ja asetuksiin”, hän mainitsee.

Esillä ovat ainakin tunnistautuminen, digitaalinen identiteetti ja asiointi sekä miten kansalaisten asiointi hoituu, jos hän ei pysty käyttämään digiratkaisuja.

”Pilvistrategia ja siihen liittyvä erittäin vahva ja tärkeä kyberstrategia ovat tärkeitä. Varsinkin kuntakentän tietoturva huolestuttaa. Isojen kaupunkien tilanne on hyvä, mutta muualla kyberhyökkäys saa helposti koko kunnan kyykkyyn. Olemme etsimässä mallia, jolla voimme tarjota tukea. Itsellämme on osaamista, mutta myös yrityksiä pitäisi saada mukaan.”

Kansalaisten näkökulmaa julkisiin palveluihin

Päivi Nerg toivo ict-yrityksiltä kansalaisen näkökulman esiin nostoa.

”Julkishallintoa on haastettava toimimaan ja kehittämään palveluja kansalaisten tarpeisiin ja miettimään miten niitä voisi toteuttaa yhteistyössä. Meillä on vallalla vanha, perinteinen tuottamistapa, mutta uusia ihmisiä tullut ja toimintamallien välillä selvitellään voittajaa. Toisaalta digitalisaatio vie meitä pakosti uuteen maailmaan. Mutta kaipaamme aitoa vuoropuhelua ja asioiden rohkeaa nostamista pöydälle, jos näyttää, että ollaan selkeästi menossa metsään.

ot

Juttu perustuu Päivi Nergin esitykseen ”Suomalaisen julkishallinnon suunta ja kehitysnäkymät” Fujitsun Public Sector Academyssä 30.8.2019.

Julkishallinnon kansainvälisten vertailutietojen lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia tutkimuksia.

Lue myös Mika Koskisen blogi: Kuka laatisi valtionhallintoon make or buy -politiikan?  

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2019,  9.9.2019

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.