Psykologi Mia Stellberg: Itsetuntemus johdattaa hyvinvointiin

Net 2018,  21.5.2018

Ihmiset keskittyvät hoitamaan fyysistä terveyttään, mutta unohtavat usein henkisen hyvinvointinsa hoitamisen. ”Niin urheilussa, kuin työelämässäkin motivaatio on yksittäistä raakaa kykyä tärkeämpi tekijä. Oman motivaation määrittelee hyvin pitkälti suhtautuminen omaan tekemiseen, ja oman suhtautumisen kehittäminen taas lähtee itsetunnosta”, kertoo urheilupsykologi Mia Stellberg.

Ensimmäinen askel psyykkiseen hyvinvointiin on itsetuntemus. Itsetuntemuksen lisääminen vaikuttaa jokaiseen elämän osa-alueeseen. Keskimäärin ihmiset, joilla on hyvä itsetuntemus, pystyvät myös reagoimaan ja mukautumaan uusiin asioihin ja tilanteisiin ennen kuin niistä tulee ongelma. Omaa itsetuntemusta voi kehittää tarkastelemalla omaa toimintaa objektiivisesti. 

Itsetunto

”Tässä omassa työssäni ja elämässäni minut yllätti se, kuinka vieraita me olemme itsellemme. Meillä on aika selkeä käsitys siitä mitä teemme ja minkälaisia olemme. Mutta jos samaa kysyttäisiin lähellä työskenteleviltä ihmisiltä, niin vastaukset eivät välttämättä olisikaan ihan samanlaisia”, Stellberg ihmettelee. 

Ihmisen kehitys ja kasvu ovat sidoksissa pettymyksen sietokykyyn. Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä uudistua ja toipua pettymyksistä. se kehittyy kasvuprosessin aikana aina, kun ihminen altistuu pettymyksille.

Resilienssi on yksi ihmisen tärkeimmistä ominaisuuksista ja määrittelee ratkaisevalla tavalla elämän kulkua. Jos ihminen tuntee esimerkiksi suurta häpeää epäonnistumisistaan, hänellä on heikko pettymyksen sietokyky. Siitä saattaa seurata pelon ja häpeän kierre jossa vältellään haastavimpien työtehtävien ottamista. Tämä voi johtaa sitoutumisen murenemiseen omaa työtä ja työpaikkaa kohtaan, ja jopa alisuoriutumiseen omaan osaamiseen nähden. 

”Ihmisellä, jolla on heikko pettymyksen sietokyky, on kova tarve puolustautua ja usein hän etsii syitä epäonnistumisiinsa toisista. Kun taas ihminen, joka kykenee nöyrtymään ja ymmärtää, että aina elämä ei ehkä mene ihan niin kuin pitäisi ja pystyy elämään sen kanssa, on paremmassa asemassa myös työelämässä.” 

Puhu itsellesi  

Mia StellbergJokainen keskustelee itsensä kanssa noin 40 000–50 000 sanaa vuorokaudessa, eli noin yhden kirjan verran. Ihminen ei kuitenkaan ole välttämättä kovin tietoinen sisäisestä puheestaan, kuten mihin äänensävyyn ja millaisin sanoin viestimme itsellemme sekä mihin se vie meitä. 

”Sisäinen puhe on todella tärkeä työkalu, joka muovaa itsetuntemustamme, minäkuvaamme ja toimintaamme eri tilanteissa. Oman pään sisältä tulee valtava määrä materiaalia päivän mittaan ja se vaikuttaa siihen, miten itse kukin meistä tulkitsee asioita. Yksittäinen ärsyke on hyvin monitulkintainen ja myönteisen sisäinen puheen omaava kokee sen eri tavalla kuin negatiivisen sisäisen puheen omaava ihminen.” 

Näistä syistä sisäiseen puheeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Sen tulisi olla yhtä kohteliasta ja kannustavaa, kuin puhe hyville ystävillesi. Usein ihmiset ovat itseään kohtaan kriittisempiä eivätkä käytä yhtä kohteliasta kieltä kuin puhuessaan muille. Se vaikuttaa siihen millä tavalla näet itsesi sekä millaiset rajat asetat omalle osaamillesi. 

”Kukaan ei vaikuta sinuun niin paljon, kuin omat ajatuksesi. Jos sisäisestä puheestasi löytyy sellaista materiaalia, mitä et voisi sanoa ääneen ystävällesi ilman, että hän loukkaantuisi, niin asialle täytyy tehdä jotain. Jotta ihminen voi toimia tuloksellisesti hänen tulee hallita oman mielen sisäinen maailmansa”, Stellberg painottaa. 

Tiimihengen perusta on esimies

Vasta kun ihminen tuntee itsensä ja osaa toimia itsensä kanssa, hän voi olla tuottava tiimin jäsen. Hyvän ja tuottavan tiimin perusta on esimiehessä, joka ymmärtää hyvän tiimin toimintaperiaatteet. Kuitenkin jokaisella on vastuu tiimin toimimisesta, ja siihen liittyy kyky asettua toisen ihmisen asemaan eli empatia. Se auttaa esimerkiksi ymmärtämään miksi toinen pyytää tekemään jotakin itselle epämieluisaa. 

”Viestinnästä 10 prosenttia on sanoja ja 90 prosenttia on sanatonta eli nonverbaalista. Vaikka yhteiskuntamme perustuukin sanottuun asiaan, sanaton viestintä on erittäin olennaista viestien perillemenon kannalta,” Stellberg muistuttaa. 

Sanattoman viestinnän tulkintaa varten ihmisillä on peilisoluja, joiden ainoa tehtävä on tulkita toisten ihmisten ilmeitä, äänenpainoja ja eleitä. Peilisolujen toiminta on tärkeää myös tiimityöskentelyn kannalta ja muutenkin työelämässä. Sosiaalisesti lahjakas ihminen menestyy todennäköisemmin, kuin ihminen, joka on ainoastaan akateemisesti lahjakas. Toisten peilisolut toimivat paremmin, kuin toisten, mutta niitä voi kuitenkin harjoittaa ja työstää. Jos haluamme pystyä toimimaan hyvin yhteisössä ja olla pätevämpiä tai tuloksellisempia, peilisolujen käyttö on avainasemassa. 

”Menestyksekkäät tiimit koostuvat vahvoista yksilöistä, jotka tuntevat itsensä ja ymmärtävät miten he toimivat erilaisissa tilanteissa. He ovat joustavia, sitoutuneita ja kestävät vastoinkäymisiä sekä pettymyksiä.” 

”Joustavuus ja muutoksessa mukana pysyminen ovat tällä hetkellä perusedellytykset jaksamiselle, sillä työelämän muutos on pysyvää. Omaa ajatteluaan voi muuttaa esimerkiksi siten, että aina ei tarvitse olla huolellinen, vaan enemmin tehokas tai aina ei tarvitse olla niin pätevä, vaan ennemmin myyvä”, Stellberg neuvoo. 

Urheilupsykologi Mia Stellberg kertoi Fujitsun hyvinvointipäivillä 3.5.2018 psyykkisen hyvinvoinnin vaikutuksista työelämässä. Mia Stellberg on sparrannut ja valmentanut tähän mennessä 500 urheilijaa, kiertänyt maailmaa ja toiminut joukkueenjohtajana esimerkiksi MM-kisoissa.

Jutun kirjoittaja, tradenomiopiskelija Sarlea Räisänen, on Fujitsussa työharjoittelussa Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta.  

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2018,  21.5.2018

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.