Haagan koululaiset ahkeroivat koodauksen kimpussa

Net 2017,  9.1.2017

Harmaan tihkusateinen marraskuun aamu helsinkiläisen Haagan peruskoulussa käynnistyy kahdeksan jälkeen. On alkamassa ohjelmoinnin ja tietotekniikan 17 tunnin peruskurssi, jossa kahdeksasluokkalaiset perehtyvät Fujitsun asiantuntijoiden johdolla ict-maailmaan.

Haagan peruskoulu, it-kurssi

Aaro (vasemmalla) ja Hiski selvittivät koodaustehtävän mallikkaasti.

Oppilaat valuvat luokkaan. Yksi ilmoittaa, että kaveri on nukkunut pommiin ja tulee myöhässä. Läppärit haetaan latauskaapista ja herätellään hiljalleen henkiin. Opettaja nappaa oppilaan mehupurkin talteen – tietokoneluokassa ei nautita omia eväitä. Kurssin kokoonpanossa on 23 poikaa mutta vain yksi tyttö.

”Kiinnostusta ja osaamista olisi tyttöjen joukossa ollut varmaan enemmänkin, mutta muut kurssit valitettavasti kiilasivat ohi”, perustelee kertoo matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opettava Johannes Posti.

Kannettavien pc-laitteiden lisäksi oppitunneilla on käytetty Raspberry Pi -laitteita, jotka koostuvat yhdestä ohjelmoitavasta piirilevystä. Opetuskäyttöön suunniteltu laite on omiaan tutustuttamaan lapset ja nuoret ohjelmoinnin ja tietokonetekniikan saloihin.

”Raspberryillä on tehty demoja ja opeteltu ohjelmointia. Nuorukaisia kiinnostavat varsinkin hakkerointi ja agenttijutut, eli miten saisi vaikkapa kaverin kännykän kaapattua”, Fujitsun digi-konsultti Tuomas Levoniemi naurahtaa.

Koodaajalla on maailma käsissään

Opetusvuorossa oleva Fujitsun muutoshallintapäällikkö Petri Lausi saa pulisevan luokan hiljenemään sen verran, että Hour of code -tunti voi alkaa.

”Koodaus ei ole vain nörttien näpistelyä, vaan koodaajana olet oikeasti mukana muuttamassa maailmaa. Koodauksen myötä ymmärrys maailmasta kasvaa. Lisäksi koodaustaito parantaa itseluottamusta, lisää loogista ajattelukykyä ja kehittää laskutaitoa”, hän julistaa.

Koodaus on nykyään läsnä kaikkialla ja laitteissa, joita käytämme päivittäin: jääkaapissa, keittoliedessä, ilmalämpöpumpussa.

”Myös ihan tavallinen henkilöauto on oikeasti iso pc. Kuka osaa sanoa, kuinka monta riviä koodia auto sisältää?”, Lausi heittää.

Oppilaiden arvaukset liikkuvat kymmenissä tai sadoissa riveissä, mutta Petri Lausi paljastaa, että tuikitavallisen auton toiminta vaatii tätä nykyä 150 miljoonaa riviä koodia.

Lyhyen johdannon jälkeen päästään käpistelemään läppäreitä. Tarkoitus on tehdä netistä löytyvä harjoitustehtävä, jossa koodataan tapahtumajonoja animaatioon. Tunnin aikana useimmat ratkaisevat tehtävän loppuun saakka ja voivat halutessaan tulostaa diplomin.

Vaihtelua koulun arkipäivään

Haagan peruskoulu, it-kurssi 2”Digitalisaatio on tärkeässä roolissa koulujen opetusohjelmassa. Lisäksi vierailevien opettajien pitämä kurssi tuo mukavaa vaihtelua koulupäivän arkeen ja saamme opetusta uusilta alueilta. Useimmat tämän ikäiset nuoret eivät vielä tiedä mitä he ryhtyisivät tekemään ammatikseen", Johannes Posti kuvailee.

Valinnainen kurssi on ollut hänen mukaansa yllättävän suosittu. "Joukossa saattaa olla tulevia koodareitakin mukana. Tunnit ovat sujuneet hyvin, ja kaikki fujitsulaiset opettajat ovat selvinneet haastavasta tunnista murrosikäisen nuorison kanssa oikein hyvin.”

Oppilaiden palaute koodaustunnista oli myönteistä, vaikkei kukaan haastatelluista arvelekaan ryhtyvänsä ammattikoodariksi.

”Alkuvaiheessa oli vähän tylsääkin, kun oli niin helppoa. Mutta kai ensin pitää tehdä vähän tyhmiä juttuja, että sitten jatkossa ymmärtää koko logiikkaketjun”, pohtii kasiluokkalainen Tristan, joka on kuvassa vasemmalla. Hugo seuraa kuinka työ etenee.

Fujitsu Finland järjestää syksyn 2018 aikana ohjelmointi- ja tietotekniikkakurssin yhdessä Haagan Peruskoulun kanssa.  Mukana on kahdeksan Fujitsun asiantuntijaa, jotka käyttävät kurssin suunnitteluun, valmisteluihin ja opetustilaisuuksiin kiky-tuntejaan. Kurssi sisältää yhteensä 17 tuntia, jotka kestävät puolitoista tuntia. Fujitsu hoitaa 11–13 tuntia ja loput koulu omin voimin.  Kurssilla käsitellään koodaustaitojen lisäksi muiden muassa tietokoneen toimintaperiaatteita, erilaisia ohjelmointikieliä ja -tekniikkaa sekä tietoturvaa. Opetuskielinä ovat suomi ja kahdella tunnilla englanti.

Yhteistyömallin Haagan peruskoulun kanssa ovat ideoineet fujitsulaiset Marianna Kiiski ja Ulla-Maija Jäske ja sponsorina toimii toimitusjohtaja Simo Leisti. Hanke alkoi viime keväänä  järjestetystä vierailusta Pitäjänmäen pääkonttoriin.

Haagan peruskoulu, it-kurssi 3

 Uutiskirje 1 (yläkuva) vasemmalla xx ja oikealla yy

Uutiskirje 2 (alakuva)

Haagan peruskoulu, it-kurssi banner

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2017,  9.1.2017

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.