Ruotsin Transportstyrelsen modernisoi keskuskoneympäristönsä

Net 1/2016,  30.1.2016

Ruotsin Fujitsu toteuttaa parhaillaan it-ympäristön modernisointiprojektia Ruotsin Transportstyrelsenin kanssa (Liikenteen turvallisuusvirasto). Kyseessä on yksi suurimmista modernisointiprojekteista Euroopassa. Hankkeen arvo on noin 6,2 miljoonaa euroa.

Keskustietokoneympäristön kustannukset kasvavat samaa tahtia niiden ikääntymisen kanssa. Myös oikeanlaisen osaamisen löytäminen käy yhä vaikeammaksi, ja sitä kautta järjestelmän päivittäminen käy yhä kalliimmaksi ja monimutkaisemmaksi. Lopulta on pakko alkaa etsiä muita ratkaisuja.

”Transportstyrelsenin tietohallinto havahtui tilanteeseen, jossa tietty riskiraja oli ylittymässä, eikä tukea ja osaamista olisi kohta enää saatavilla. Järjestelmä nielisi jatkossa yhä enemmän rahaa. Jäljellä oli yksi vaihtoehto: modernisointi”, projektipäällikkö Anna Larsson Ruotsin Fujitsusta kertoo.

Transportstyrelsenin projektissa vanha Unisys 2200 -suurkoneympäristö ja sen LINC/EAE-, COBOL- ja Assembler -pohjaiset sovellukset modernisoidaan .Net-pohjaisiksi selainsovelluksiksi ja eräajoiksi. Järjestelmä on kriittinen, sillä sen avulla hoidetaan muun muassa ajoneuvojen rekisteröinteihin ja ajokorttiasioihin liittyvät prosessit.

Transportstyrelsen, Sweden

Fujitsun toteuttama modernisointihanke alkoi maaliskuussa 2015 ja sen on arvioitu kestävän vuoden 2016 loppupuolelle saakka.

”Hanke etenee hyvin. Sovellukset on jo siirretty automatisoiduilla migraatiovälineillä uudelle alustalle, ja suorituskyky- ja muuta testausta on tehty syksystä alkaen. Eräajot ovat monimutkaisia ketjuja, joissa siirretään tietoja, raportteja ja päivitysajoja järjestelmästä toiseen.  Eräajot riippuvat monesti toisistaan ja se tekee testaamisesta haasteellista. Kattava automatisoitu regressio- ja suorituskykytestaus niin online- kuin eräajopuolella onkin ehdoton edellytys migraatioprojektin onnistumiselle”, kuvailee projektin pääarkkitehti Antti Kytömäki Fujitsusta.

”Transportstyrelsen haluaa, että testaukset tehdään kunnolla ja suorituskyky varmistetaan. Järjestelmällä tehdään miljoonia tapahtumia päivässä ja sillä on paljon ulkoisia käyttäjiä. Testausta vaativat myös liittymät poliisin, verottajan ja muiden ulkoisten toimijoiden järjestelmiin”, Kytömäki kertoo.

Vakioitu ympäristö tuo säästöjä

Projekti on kaikkea muuta kuin yksinkertainen, ja tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa on ehdoton edellytys onnistumiselle.

”Migraatiota ei voi vain tehdä asiakkaan puolesta ja toimittaa tuloksia nenän eteen. Asiakkaan on saatava mahdollisuus oppia käyttämään uutta järjestelmäänsä, ja hehän ovat aiemman järjestelmän asiantuntijoita. Hyvässä migraatioprojektissa asiakasyritys järjestää henkilöstölleen aikaa istua kanssamme alas keskustelemaan tulevasta muutoksesta”, Anna Larsson sanoo.

Keskustietokoneympäristöön on helppo jäädä jumittamaan, koska migraatio tuntuu pitävän sisällään ylivoimaisen paljon työtä ja riskejä.  Todellisuudessa uuteen, moderniin alustaan siirtymisestä on lukuisia hyötyjä, joista yksi suurimmista on sen tuomat kustannussäästöt.

”Vakioitu ympäristö tulee merkittävästi halvemmaksi. Silloin organisaatio ei ole riippuvainen vain tietyistä toimittajista, ja tiedonvaihto on tehokkaampaa, kun siirrytään teknisesti avoimempaan ja integroitavampaan alustaan. Myös osaamista on helpompi löytää. Siirtoprojektin aikana kertyy lisää tietämystä järjestelmästä tulevaisuuden varalle, ja se on paremmin dokumentoitu”, Anna Larsson kuvailee.

Vaatimusten asettamisen vaikeus

Anna Larssonin mukaan modernisointiprojektille on vaikeaa asettaa vaatimuksia etukäteen. Usein asiakkaalla ei ole riittävän syvää tietämystä olemassa olevasta järjestelmästään, jolloin sujuva projekti vaatii avoimuutta.

”Keskustietokonejärjestelmä on kuin kellarivarasto, johon on vuosien saatossa kasattu tavaraa. Toisinaan olet saanut siivouspuuskan, mutta hetken päästä väsähtänyt ja saanut raivattua sitä vain päällisin puolin. Lopulta et enää tiedä, mitä pohjimmaisissa laatikoissa on”, Larsson sanoo.

Yksi onnistumisen edellytys on, että työtä tehdään uutterasti ja että sitä tehdään jonkun sellaisen kanssa, joka on tehnyt sitä ennenkin – jonkun, joka pystyy hoitamaan myös pohjimmaisista laatikoista löytyvät yllätykset.

Tärkeä tekijä on myös hyvin toimiva migraatioprosessi. Transportstyrelsen käyttää niin kutsuttua automaattista migraatiota. Sen avulla vältetään monta sudenkuoppaa, kuten se, että jouduttaisiin kirjoittamaan uudestaan koodia, josta ei tiedä, mitä se tekee tai käytetäänkö sitä lainkaan.

Enemmän kuin migraatio

Modernisointiprojektissa asiakas saa käyttökelpoisia työkaluja, kuten mahdollisuuden tarkistaa ja poistaa kohdeympäristön tarpeettomat ohjelmistot ja tiedostot. Lisäksi automatisoidut testit tuottavat hyötyjä.

”Modernisointiprojektissa on kyse paljon muustakin kuin pelkästä järjestelmän migraatiosta. Vaikka järjestelmän toiminnallisuus ja rakenne pysyvät samana, kaikki modernisoidaan arkkitehtuuria, kehitysympäristöä ja integraatioita myöten. Testaukseen, rakentamiseen ja sovellusten elinkaarenhallintaan toteutetaan uudet, automatisoidut prosessit. Silloin parhaan reitin valitseminen ratkaisee. Ja mitä aikaisemmin migraatioon ryhtyy, sitä helpompaa se on”, Anna Larsson huomauttaa.

Avaimet onnistuneeseen modernisointiin

  • Vuosien kuluessa voi käydä niin, että kaikille sovelluksen osa-alueille ei olekaan enää saatavilla riittävää osaamista. Ajan myötä tilanne vain pahenee, kun loputkin osaajat jäävät eläkkeelle.
  • Modernisointiprojektiin tarvitaan avainhenkilöitä, joilla on paras tietämys järjestelmästä. Tämä tuo haasteita, sillä päivittäisen liiketoiminnan pyörittäminen on usein samojen henkilöiden varassa.
  • Järjestelmä on pidettävä modernisointiprojektin ajan riittävän vakaana, jotta prosessin myöhäisessä vaiheessa ei jouduta tekemään suuria muutoksia, ja jotta ei tule houkutusta tehdä ei-välttämättömiä muutoksia modernisoinnin yhteydessä.
  • Projektissa on heti alkuvaiheessa tehtävä esimerkiksi arkkitehtuuriin ja teknologioihin liittyviä valintoja, jotka vaikuttavat koko projektin organisaatioon. Tavallaan projekti puskee koko organisaatiota edellään ja pakottaa tekemään joissakin tapauksissa laajempiakin muutoksia kuin mitä varsinainen projekti vaatii.
  • Kaikki vastaantulevat yllätykset on pystyttävä hoitamaan (ne kellarivaraston alimmaiset laatikot, joiden olemassaolon on ajat sitten unohtanut). Tarvitaan koeteltuja prosesseja ja toimintatapoja, jotka toimivat silloinkin, kun ennen käynnistämistä projektille ei pystytä määrittelemään tarkkaa laajuutta.

Vinkit listasivat projektipäällikkö Anna Larsson ja pääarkkitehti Antti Kytömäki Fujitsusta

Modernisointi antaa uuden elämän vanhalle sovellukselle

Sovelluksen modernisointi siirtää asiakkaiden ikääntyvät, mutta liiketoiminnan kannalta kriittiset sovellukset uudelle, modernille alustalle. Fujitsun globaali Application Modernization -praktiikka tarjoaa selkeän ja kustannustehokkaan ratkaisun monenlaiseen modernisointiin. Sovellusten modernisoinnin toteuttaminen vakioituna palveluna tuo Fujitsun asiakkaille merkittävää etua.

Fujitsu on määritellyt kahdeksan osaamisaluetta, jotka kattavat useita modernisointivälineitä ja teknologia-alustoja. Näitä ovat esimerkiksi Cobol- ja PL/1-pohjaisten sovellusten siirto ja modernisointi Java- tai .NET-alustalle sekä Visual Basic -sovellusten siirto .NET- tai J2EE-sovelluksiksi.

Sovellukset on mahdollista siirtää keskuskoneelta Microsoft-alustalle joko palvelinkeskukseen tai esimerkiksi Microsoft Azure -pilvipalveluun. Modernisointivälineiden avulla voidaan useimmat teknologisesti vanhenevista sovelluksista uudistaa Java- tai .NET-sovelluksiksi. Tällaisia sovelluksia ovat muiden muassa C/C++, Oracle Forms, Centura, Delphi ja RPG.

Kysy lisää: Mikael.Valtonen (at) fi.fujitsu.com tai Antti.Kytomaki (at) fi.fujitsu.com

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 1/2016,  30.1.2016

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.