Kun pilviympäristöt aikoinaan tulivat, alkoivat välittömästi puheet paikallisten konesalien ja ympäristöjen näivettymisestä. Vuoden 2017 tienoilla me esihenkilöt koulutimme asiantuntijoita tiimeittäin pilvihallintaan.
Töiden muuttuminen pilvipohjaisiksi olikin lopulta mitattavissa vuosissa eikä kuukausissa. Monia on jouduttu kouluttamaan uudestaan, kun pilvihallinta on vasta nyt aidosti mennyt eteenpäin.
Miksi pilven käyttöönotto kesti näin kauan?
On-premises-työasemahallintajärjestelmät, kuten Miradore ja SCCM, mahdollistivat laiteympäristöjen kattavat asiakaskohtaiset mukauttamiset. Tämä teki niistä sekä monimutkaisia että työläitä ylläpitää. Esimerkiksi käyttöjärjestelmäpäivitykset saattoivat olla satojen työpäivien projekteja.
Lisäksi pilvihallinnan järjestelmät, kuten Intune, eivät alkuvaiheessaan taipuneet kaikkiin asiakkaan vaatimuksiin, mikä hidasti ja välillä jopa esti laajemman käyttöönoton.
Ensimmäinen ratkaisu oli hybridimalli eli co-management. Siinä perinteinen on-premise-järjestelmä ja pilvihallintajärjestelmä hallinnoivat yhdessä työasemia.
Alkuvaiheessa yksittäisiä työkuormia, kuten säännöllisiä tietoturva- ja käyttöjärjestelmäpäivityksiä siirrettiin pilvihallinnan puolelle. Työmäärät putosivat huimasti ja ongelmatapausten määrä pieneni.
Asiakkaat olivat tyytyväisiä uuteen toimintamalliin, joten siirryimme seuraavaan vaiheeseen eli täysin pilvihallittuihin laitteisiin. Kaikki päivitykset hoituvat nyt nettipohjaisesti, tietoturva pysyy ajan tasalla ja kone täyttää sille asetetut vaatimukset (compliancy), vaikka se ei olekaan kiinni toimistoverkossa.
Aiemmin it-osaston aikaa vei eniten työasemahallinnan ympäristön ylläpito. Se on nyt lähes automatisoitu ja tuotetaan palvelumallilla. Ympäristöä ja laitteiden tilaa seurataan proaktiivisesti ja mahdolliset ongelmat korjataan ennakoivasti.
Katse siirtyy työn tekemisen automatisointiin
Työvälineiden hallinta on siis jo automatisoitu. Nyt on aika siirtää katseet työn tekemisen automatisointiin.
Tuottavuus syntyy siitä, mitä työvälineillä tehdään ja mitä työntekijä saa aikaan. Jatkossa tuottavuus kasvaa, kun työntekijä voi keskittyä sisältöön ja tekoäly hanskaa aikaa vievän perustekemisen.
Esimerkiksi kalvopohjien ja yleisten esittelykalvojen laatiminen, massiivisen datamäärän läpikäyminen tai väliinjääneiden kokoustallenteiden yhteenvedot siirtyvät tekoälyn hoitoon.
Uuden teknologian käyttöönotossa aikataulu on paljon nopeampi, koska meillä ei ole samanlaisia teknisiä haasteita kuin aiemmin. Data on jo olemassa ja käytettävissä. Edes teknologian näkökulmasta ei ole kyse vaativasta ja aikaa vievästä käyttöönotosta. Tarvitaan vain ensimmäisen askeleen ottaminen ja työntekijöiden kouluttaminen uuteen tapaan tehdä töitä. Sen jälkeen voit helposti kerätä omaan koriin tuottavuuden kasvun hedelmät.
Onhan siis teilläkin työasemahallinnan peruspilarit jo vankasti pystyssä, jotta voitte jatkaa matkaa ja keskittyä työntekijöiden tuottavuuden kasvattamiseen?