Milla Uusi-Pietilä   |   14.02.2023

Susformaatio & muut it-vastuullisuustrendit vuodelle 2023

Mitkä ovat päivänpolttavat vastuullisuuskysymykset teknologia-alalla? Mitä aiheita asiakkaat nostavat pöydälle, mikä muuttuu lainsäädännössä ja mistä syntyvät seuraavat suuret liiketoimintamahdollisuudet? Listasin viisi tärppiä vuodelle 2023:

1. Kestävä siirtymä eli susformaatio

Digitransformaation rinnalle on noussut susformaatio eli liiketoiminnan kestävä muutos (sustainability transformation). Fujitsun ja FT Longituden julkaiseman selvityksen mukaan suurin osa yrityksistä tiedostaa jo, että niiden pitää uudistaa liiketoimintaansa radikaalisti pärjätäkseen vihreässä taloudessa ‒ mutta harva tietää miten.

Muutosta hidastaa puute oikeanlaisesta toimintakulttuurista, osaamisesta ja teknologiasta. Globaalisti jopa kaksi kolmesta yrityksestä arvioi tarvitsevansa merkittäviä investointeja teknologiaan kestävän siirtymän toteutukseen. Tässä on it-yrityksillä selvä pelipaikka.

2. It:n kädenjälki

EK on laskenut Suomen vientiteollisuuden hiilikädenjäljen eli päästövähennykset, jotka syntyvät puhtaiden ratkaisujen viennistä. EK:n mukaan päästövähennykset ylittävät jo nyt Suomessa kansallisesti syntyvät päästöt, ja päästövähennykset tulevat entisestään kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana.

Lupaavina vientialoina EK mainitsee mm. kyberturvallisuuden, kvanttilaskennan ja vihreän it:n. It-ratkaisuilla onkin paljon potentiaalia vähentää eri toimialojen kuten valmistavan teollisuuden ja logistiikan päästöjä. Alalla kannattaa nyt siirtää paukkuja oman toiminnan jalanjäljen (eli negatiivisten vaikutusten) laskemisesta positiivisten vaikutusten maksimointiin ja systemaattiseen mittaamiseen.

3. Kiertotalous

Kriittisten materiaalien ja harvinaisten metallien tarve kasvaa jatkuvasti digitalisoitumisen, energiamurroksen ja kulutuksen kasvun myötä. Luonnonvarat ovat kuitenkin rajalliset ja niiden louhinta ja prosessointi aiheuttavat merkittäviä ympäristöhaittoja.  

Arvioiden mukaan vain 10 prosenttia maailmantaloudessa käytetyistä materiaaleista on kierrätettyjä (ks. esim. Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma), joten uusille kiertotalousratkaisuille on valtava tarve ‒ eikä vähiten it-alalla, missä laitteiden valmistus kuluttaa paljon kriittisiä materiaaleja.

Uudet palvelumallit hyödyntävät tehokkaasti dataa laitteiden ja materiaalien kierrätyksessä, ja ovat samalla kannattavaa bisnestä.

4. Data, data, data

Alkuvuoden kuumin teknologiailmiö ChatGPT havainnollistaa muillekin kuin diginörteille, mitä tekoälyn ja datamassojen yhdistäminen voi tuottaa. Vaikka keksintö on monin tavoin mullistava, on hyvä muistaa, että tekoäly on jo läsnä kaikkialla yhteiskunnassa valmistavasta teollisuudesta terveydenhuoltoon ja puolustukseen. Samalla datasta on tullut yksi talouden tärkeimmistä raaka-aineista (ks. esim. Sitran Megatrendit 2023-raportti), ja tieto on valtaa enemmän kuin koskaan.

Teknologiaa kehittävillä ja dataa hyödyntävillä yrityksillä on paitsi paljon valtaa myös suuri vastuu siitä, että dataa kerätään, säilytetään ja hyödynnetään eettisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

5. Lisääntyvä regulaatio

Viimeisenä trendinä ja muutosajurina tulee kiristyvä lainsäädäntö, joka tuo lisää velvoitteita varsinkin EU-alueella toimiville yrityksille. Esimerkiksi vuoden alussa voimaan tullut kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yhä useampia yrityksiä raportoimaan sekä niiden omassa toiminnassa että toimitusketjussa syntyvistä ympäristö- ja muista vaikutuksista.

Nyt onkin hyvä hetki laittaa kuntoon vastuullisuuden johtamiseen ja datan keräämiseen liittyvät prosessit, jos ei sitä ole jo tehnyt.

Suurin muutos on asennemuutos

Tein edellisen trendikatsauksen kaksi vuotta sitten, ja moni tuolloin listaamani aihe on yhä ajankohtainen. Globaalit ilmasto- ja luontokriisit eivät ole kadonneet mihinkään, ja yritysten vastuullisuusagendoja hallitsevat edelleen päästövähennykset, materiaalitehokkuus ja toimitusketjujen hallinta.

Mutta myös edistystä on tapahtunut. Lähes jokainen yritys on asettanut hiilineutraaliustavoitteen, ja monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta (jonka nostin yhdeksi trendiksi edellisessä blogissani) on tullut business-as-usual, vaikka tekemistä vielä riittääkin.

Myös vihreää siirtymää vauhdittavia teknologiaratkaisuja tuodaan markkinoille kiihtyvälle tahdilla. Tärkeintä onkin vähitellen tapahtuva asennemuutos. Yhä useampi yritys näkee, että kestävä kehitys ei ole pakollinen paha, vaan mahdollisuus uudistua ja luoda uutta arvoa yritykselle ja sen sidosryhmille.

Milla Uusi-Pietilä

Sustainability & Communications Director