DVV tavoittelee arkisten asioiden digitalisointia
”Digitalisaatio kannattaa tuoda kaikkialle, mutta se ei saisi varsinaisesti pompata esille. Tavoittelemme arkisten asioiden digitointia. Arkea helpottavista palveluista pitää saada houkutteleva vaihtoehto verrattuna esimerkiksi puhelinpalveluun”, Digi- ja väestötietoviraston (DVV) pääjohtaja Janne Viskari toteaa.
Miten pidämme Suomen digikehityksen kärjessä? Entä mitä uhkia digitalisaatio voi tuoda tullessaan? Olisiko digitalisaatio tuottavuusloikan avaintekijä? Näihin kysymyksiin pureutui Janne Viskari (vasemmalla), joka vieraili Fujitsun julkishallinnon akatemiassa joulukuussa 2022.
Janne Viskarin mielestä digipalvelun pitää lisäksi henkiä luottamusta, jotta ihmiset uskaltavat käyttää sitä. Luottamus sai kolauksen taannoisessa Vastaamo-tapauksessa, jossa psykoterapiakeskuksen arkaluontoiset henkilötiedot pääsivät vuotamaan julkisuuteen.
”Luottamukseen vaikuttavat palvelun selkeys, helppokäyttöisyys ja käytetty kieli. Valitettavasti tietovuodot heikentävät yleisesti luottamusta, kun kansalaisen on vaikea tietää onko palvelu oikeasti luotettava.”
Myös osaamisongelmat nousevat esille etenkin ikääntyneen väestön keskuudessa.
”Digitaidottomuus on edelleen yleistä. Kaikki eivät pysty koskaan käyttämään digipalveluja, mutta tavoitteenamme on, että yhä useampi siirtyisi käyttämään niitä.”
Pohjoismainen yhteiskuntamalli on otollinen alusta digipalveluille, sillä meillä on hyvät julkiset palvelut ja turvaverkot. Rahaa on kuitenkin jatkuvasti vähemmän, joten pystymmekö tuottamaan uutta?
”Verotuksen kiristäminen on yksi vaihtoehto rahapulaan, mutta valtion digitalisaatio kiteytyy ennemminkin tuottavuuden kasvuun. Julkiset palvelut on pystyttävä tuottamaan tehokkaammin.”
Luotanko viranomaiseen vai naapurin pertsaan?
DVV laati vuonna 2019 viisi keskeistä tulevaan toimintaamme vaikuttavaa trendiä, jotka sihtaavat myös tulevaa digitalisaatiokehitystä. Trendit julkaistiin seuraavana vuonna 2020.
”Tänä vuonna, pandemian ja sotatilanteen jälkeen, olemme tarkastelleet kuinka valideja nämä vielä ovat. Päällimmäisin havainto on, että trendit ovat kestäneet hyvin aikaa mutta painotus on muuttunut.”
Viskarin mukaan turvallisuusympäristömme monimutkaistuu edelleen: digiä tulee lisää, uhkia pitää miettiä jatkuvasti ja uusista näkökulmista, sillä esimerkiksi terveysturvallisuus puuttui uhkakuvista aiemmin kokonaan. Fyysinenkin uhka on noussut aiempaa vahvemmin esiin − Venäjä.
”Emmepä muutama vuosi sitten olisi uskoneet, että naapuri lähtee käyttämään tuollaista voimaa. Tämä näkyy varautumissuunnitelmissa, fyysiset ja sähköiset uhat käydään niissä perusteellisesti läpi.”
Korona-pandemia on vaikuttanut merkittävästi kokonaisturvallisuuteen.
”Huhutieto on lisääntynyt ja ihmiset omaksuvat disinformaatiota myös tiedostamattaan. On syntynyt oman elämän epidemiologeja. Tämän vuoksi viranomaisten viestintä voi hukkua muuhun kohinaan. Oletusarvoisesti viranomaisen viestintä on paikkaansa pitävää mutta esimerkiksi korona-aikana tulkintoja jouduttiin tekemään lyhyellä varoajalla. Vastaanottajan on puntaroitava kuinka luotettavaa mikäkin tieto on, vai onkohan naapurin pertsa sittenkin oikeassa...”
Viskari ottaa kantaa myös etätyön vaikutuksiin.
”Nuori väestö joutui vetäytymään etätyöhön työuransa kriittisessä alkuvaiheessa. Pystytäänkö paikkaamaan vaje, joka syntyy, jos nuoriso ei opi ryhmätyötaitoja ja luomaan verkostoja. Vaikutukset eivät vielä näy suoraan, mutta koronapandemian sosiaalisia kustannuksia ynnätään vielä monen vuoden kuluttua.”
Sähköiset palvelut pois siiloista
Suomen digitalisaatiokehitys on hyvissä kantimissa mutta paljon on vielä tehtävää.
Suomalaisia sähköisiä palveluja on perinteisesti rakennettu siiloissa. Hankkeet tehdään toimeenpantaviksi yksittäisissä virastossa ja ratkaisut rakennetaan itse alustasta alkaen.
”Valtori on muuttanut tilannetta ja edistänyt yhteentoimivuutta. Suomi.fi on toinen toimiva esimerkki. Kaikki julkishallinnon toimijat käyttävät Suomi.fi-tunnistusta, jolloin kertakirjautuminen on ollut helppo toteuttaa. Muissa Suomi.fi-palveluissa kuten Valtuuksissa ja Viesteissä potentiaalia sen sijaan on vielä hyödyntämättä. Käyttökelpoista infraa on siis jo olemassa mutta emme vielä hyödynnä sitä täysmittaisesti. "
DVV:n tavoitteena on edistää sähköisen asioinnin jatkoa koko asiankäsittelyn ajan ja myös lainsäädännön avulla pyritään kasvattamaan viranomaisten mahdollisuuksia käsitellä ja ratkaista asioita vain digitaalisesti.
”Suomessa vapaaehtoinen sähköinen asiointi tarkoittaa sitä, että kansalaiset asioivat sähköisesti mutta ratkaisut tulevat paperilla, kun ei ole huomattu laittaa tärkeää täppää suomi.fi:ssä. Jos kansalainen aloittaa itse asioinnin sähköisessä palvelussa, niin tavoitteena on, että viranomainen voi myös jatkaa siellä.”
Infra ja perusrekisterit yhteiskäyttöön
Myös digitaalista infraa pitää vahvistaa, vaikka säästökuurit painavat päälle.
”Investointeja on silti tulossa. Yhteistä infraa pitää hyödyntää maksimaalisesti ja pyrkiä horisontaaliseen yhteistyöhön. Perusrekisteridata pitää saada käyttöön, sen sijaan että jokainen virasto kerää dataa itse.”
DVV:n pääjohtajalla on neljä konkreettista ehdotusta, jotka toteutuessaan edistävät EU:n edellyttämää kansallista digitalisaatiokehityksen strategiaa, Digikompassia. ”Moniin ei edes tarvita rahaa, ainoastaan uudet lakikirjaukset”, hän huomauttaa.
- Ihmislähtöinen edunvalvonta, joka toimii toistaiseksi vain paperilla. Tässä pitäisi tunnistaa sähköisen asioinnin mahdollisuudet ja lisätä automaatiota.
. - Kuolleen läheisen asioiden hoitaminen sisältää useita kuolinpesään, testamenttiin ja perukirjaan liittyviä asioita. Sähköistä prosessia on valmisteltu viisi vuotta ja se saadaan käyttöön heti kun lakipohja on kunnossa. Sen jälkeen tarvittavat tiedot siirtyvät rajapintojen kautta esimerkiksi pankeille.
. - Maahanmuuton viranomaisprosesseihin on luotu pikakaista ja palkattu lisää käsittelijöitä. Digihenkilökortti on valmisteilla, ja toteutuessaan se edistää jatkossa asioiden hoitoa, kun tunnistus on luotettava.
. - Digin ensisijaisuus, jonka ansiosta ensi hallituskaudella kaikki julkishallinnon palvelut siirtyvät lähettämään sähköisiä viestejä. Samalla digitaalisia palveluita jo käyttävät siirtyvät laajemmin sähköiseen asiointiin ja viestintään julkishallinnon kanssa.
.
DVV:n tulevaisuustrendit
| Digitalisoituminen on kaikkialla Teknologian lisääntyvä läsnäolo mahdollistaa ihmisten tarpeiden täyttämisen entistä paremmin. Teknologiaa hyödynnettäessä on turvattava mahdollisuus inhimilliseen ja turvalliseen vuorovaikutukseen kaikille. |
| Ympäristön ja talouden suhde on muutoksessa Ihanteiden, elämäntapojen ja kulutustottumusten muutos lisää ekologian ja kestävyyden merkitystä. Ilmastonmuutos pakottaa valintoihin ja luo uusia mahdollisuuksia. |
| Turvallisuusympäristö monimutkaistuu Kansainvälisen politiikan epävarmuus ja globaali polarisaatio luovat hybridiuhkia. Teknologia-riippuvuus lisää uhkien ja vahinkojen laajuutta sekä niiden vaikutuksia yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. |
| Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu Huoltosuhteen epätasapainosta aiheutuva julkisen sektorin kestävyysvaje vaikeuttaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan uutta osaamista ja uudenlaisia tapoja tehdä työtä. |
| Ongelmien kompleksisuus lisääntyy Kompleksisten eli yhteen kietoutuneiden haasteiden kanssa on opittava ajattelemaan uudella tavalla sekä toimimaan systeemisten ilmiöiden äärellä yhdessä eri toimijoiden kesken, ja vaikuttamaan ilmiöiden erilaisiin vuorovaikutussuhteisiin kokeillen ja oppien. |
.
| Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. Virastossa työskentelee yli 900 työntekijää ja se toimii yli 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. DVV ja sen edeltäjä Väestörekisterikeskus on vuodesta 1969 alkaen ylläpitänyt maamme väestörekisteriä. |
