04.04.2022

Millainen on tulevaisuuden ketterä kunta?

Ensi vuonna tapahtuva sote-uudistus mullistaa kuntien toimintaympäristön. Tiivis yhteistyö sekä tiedolla johtaminen auttavat kuntia sopeutumaan ja kehittymään. Miten uudet haasteet kunnille näyttäytyvät ja miten niihin puututaan?

Vuonna 2023 Suomen 21 uutta hyvinvointialuetta ja Helsinki ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta, jotka olivat aiemmin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla. Kunnan toimintaympäristön mullistus koskettaa niin kunnan johtoa, sen henkilökuntaa kuin kuntalaisiakin.

Samalla se tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Fujitsun asiantuntijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä lukuisten suomalaisten kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Tuloksena on syntynyt useita konkreettisia, niin kuntalaisten kuin kunnan työntekijöiden arkea parantavia ratkaisuja, kuten esimerkiksi sähköisiä asiointiratkaisuja.

Fujitsun julkishallinnon toimialan myyntijohtaja Hemminki Sääksjärvi (yläkuvassa vasemmalla), kehitysjohtaja Juha Selkämaa sekä toimitusjohtajana alkuvuodesta aloittanut Hanna Kivelä ovat olleet tiiviisti mukana ict-hankkeissa, joissa kuntien toimintaa kehitetään.

"Tavoitteenamme on ennen kaikkea taata kuntalaisille mahdollisimman hyvä arki. Tämä tapahtuu  tukemalla kunnan johtoa ja henkilöstöä koko muutosprosessin ajan ja sen jälkeen", Kivelä sanoo.

Erilaisia ja erikokoisia kuntia yhdistää sama haaste: uusien toimintatapojen käyttöönotto, olipa kyse sitten esimerkiksi Helsingin tai Pielaveden asukkailleen tarjoamista palveluista.

"Haasteet koskevat sekä rakenteita että kunnan henkilöstön työskentelyä kokonaisuudessaan. Vanhalla tavalla tekemistä ei yksinkertaisesti ole mahdollista jatkaa", Selkämaa toteaa.

Kyseessä on ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos. Ja muutos on aina mahdollisuus. Tilaisuuden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen pohjautuu datan käyttöön ja tiedolla johtamiseen.

Tieto käyttöön ennakoivasti

Kuntalaisten vaatimukset palvelujen toimivuudesta ovat jo valmiiksi korkealla.

"Ihmiset odottavat kunnan palvelujen käytettävyydeltä samaa, johon ovat yksityisellä puolella tottuneet eli samaa helppoutta sekä ajasta ja paikasta riippumatonta käyttökokemusta", Sääksjärvi painottaa.

Esimerkkinä hän mainitsee sulavan päiväkotipaikan varaamisen tai kotikadun auraustilanteen tarkistamisen. Palvelun pitää olla saatavilla milloin ja missä vain – vaikkapa bussipysäkillä odotellessa. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Olennaista on hyödyntää olemassa olevaatie toa ennakoivasti, kun palveluja suunnitellaan ja kunnan toimintaa kehitetään.

"Vaatimustason noustessa kuntien pitää hyödyntää älykkäiden ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia toteutukseen ja käyttöönottoon asti", Selkämaa jatkaa.

Vähemmällä enemmän

Arvion mukaan suomalaisten kuntien työntekijöistä jopa kolmasosa on jäänyt eläkkeelle kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Samalla myös verovarojen virta kunnan kirstuun ehtyy.

Iso kysymys on se, miten kunta voi saada vähemmällä enemmän, Selkämaa pohtii.

Vastausta kannatta hakea tiedolla johtamisesta ja entistä älykkäämmistä prosesseissa. Muun
muassa tekoäly tuo sulavuutta ja tehokkuutta kunnan henkilöstön työhön. Työntekijöiden vaihtuvuusongelmaan uuden työvoiman rekrytointi ei yksinään riitä. Osaaminen ja resurssit pitää kohdentaa kuntalaisten ja henkilöstön kannalta olennaisiin tehtäviin.

"Luomme ympäristöä, jossa tiedon pohjalta on mahdollista reagoida ajoissa eikä vasta, kun on jo liian myöhäistä", Kivelä kertoo.

Esimerkkinä hän mainitsee kunnan rakennusten käyttöasteen ja palveluiden käytön kehittämisen.

"Oikeaoppinen teknologian käyttö myös tehostaa työympäristöä, mikä taas parantaa kunnan henkilöstön hyvinvointia."

Yhteisellä matkalla

Suurten yhteiskunnallisten haasteiden parissa työskentely tuo myös Fujitsussa työpöydän ympärille ison ekosysteemin. Kuntakentän muutoksia ajaa kumppaniverkosto, joka koostuu niin kuntien omista ammattilaisista kuin Fujitsun kaltaisten ict-palvelutoimittajien monialaisista osaajista.

"On todella kiehtovaa ja opettavaista toimia yhdessä erilaisten kumppanien kanssa. Kaikki ovat erinomaisia omissa rooleissaan", Kivelä iloitsee.

Asiantuntijuus ja läpinäkyvä yhteistyö nousevat esiin fujitsulaisten toiminnassa toistuvasti. Näillä arvoilla kuntien kanssa syntyy uudenlainen toimintamalli – tehokkaasti, inhimillisesti ja kestävästi.

Hyvä tapa päästä alkuun on esimerkiksi Fujitsun co-creation-työpaja. Yhteistyöhön perustuva työpaja tuottaa innovatiivisia ja toteutettavia konsepteja palvelumuotoilun menetelmien avulla jo työpajan
aikana.

"Haluamme ammattilaisina tarjota kunnille mahdollisuutta hyödyntää jo kertynyttä kokemustamme myös jatkossa. Ennen kaikkea olemme yhdessä samalla matkalla", Kivelä linjaa.

DigiOne korvaa Wilman
DigiOne on ekosysteemi, joka uudistaa suomalaista koulutuskenttää seitsemässä  suomalaiskaupungissa. Varhaiskasvatuksen ja koulujen käyttämän Wilman korvaava DigiOne nopeuttaa ja helpottaa huoltajien ja oppijoiden sähköistä asiointia sekä parantaa tietoturvaa. Mittavassa hankkeessa Fujitsu vastaa prosessienhallinnan kehittämisestä CaseM-ratkaisun avulla yhdessä Kuntien Tiera Oy:n kanssa.

"DigiOne on hyvä esimerkki hankkeesta, jossa kehityksen kohteina ovat digitaaliset prosessit kokonaisuudessaan. Ei vain välivaiheiden sähköistäminen", Juha Selkämaa toteaa.
Lahti muutoksen kärjessä

Lahti muutoksen kärjessä
Suomalaisista kaupungeista Lahti on lähtenyt toteuttamaan sote-uudistuksen vaatimia muutoksia kuntakentän etujoukossa.

"Lahdessa sote-uudistushan on oikeastaan jo tehty, Juha Selkämaa huomauttaa.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaupungin henkilöstömäärä karkeasti puolittui. Lisäksi Lahti on siirtämässä tietoteknisen tuotantokapasiteettinsa pois omasta konesalista. Kapasiteetti siirretään valitun strategian mukaisesti joko järjestelmätoimittajien SaaS-palveluun, Fujitsun hallinnoimaan pilveen tai Fujitsun konesaleihin.

Siirtymän myötä Lahden kaupungin ei tarvitse huolehtia käytöstä poistuvan konesalinsa tulevista ohjelmistopäivityksistä tai laitehankinnoista. Kaikki konesalin laitteet siirtyvät kierrätykseen ensi syksynä, kuten vuoden 2021 Suomen ympäristöpääkaupungin toimintamalliin sopii.

"Olemme siirtyneet prosessimaiseen tuotantoon. Pilven kautta palvelujen laatu on parantunut rutkasti eikä katkoksia käytännössä ole", Lahden tietohallintojohtaja Marko Monni kehuu. Lahti ja Fujitsu ovat tehneet yhteistyötä jo useamman vuoden. Ja jos pilven kapasiteetti tulisi joskus vastaan, voidaan Lahdessa luottaa siihen, että lisätilaa löytyy.

Fujitsun skaalattavat palvelut takaavat tietoteknisten palveluiden jatkuvuuden myös kriisitilanteissa.
"Myös budjettilaskelmamme tukivat päätöstä siirtää palvelut pilveen ja kumppanin palvelimille yksiselitteisesti", Monni kertoo.

Kuntien hyvän arjen kumppani

Fujitsu haluaa auttaa kuntia ja kaupunkeja rakentamaan ihmiskeskeisempää ja älykkäämpää yhteiskuntaa.

Pyrimme sujuvoittamaan ihmisten arkea sekä parantamaan heidän päiväänsä vaivattomien palvelujen avulla.

Palvelujen toteutuksessa otetaan oppia eri puolilla maailmaa tehdyistä projekteista, joiden parhaat käytännöt valjastetaan palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Teksti pohjautuu juttuun, jonka on kirjoittanut Joonas Ranta / Content House
Kuvat: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki ja Joona Raevuori