Digi ratkaisee vain osan sote-haasteista
Monet julistavat, että digitalisaatio avaa sotesolmun. Näin ei ole. Soteala on ensisijaisesti kenttä, jolla ihmiset kohtaavat toisiaan. Digiratkaisut täytyy saada tehokkaaksi avuksi helpottamaan ihmisten arkea, mutta kaikki todelliset edistysaskeleet otetaan ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisissa.
Suomi vanhenee ja huoltosuhde kasvaa. Kaikki kuitenkin ansaitsevat hyvää hoitoa koko elämänsä ajan. Tämä yhtälön tasapainottaminen vaatii sote-alan painopisteen siirtämistä ennalta ehkäisemiseen. Fujitsu haluaa digiratkaisujensa avulla auttaa suomalaisia sote-organisaatioita keskittymään ihmisiin ja kehittämään uusia tapoja toimia.
"Joidenkin terveyteen vaikuttavien tekijöiden muuttaminen voi antaa ihmisille lisää terveitä vuosia. Jos esimerkiksi käymme läpi suuria massoja tietoa eri ihmisistä, voimme luoda havaintojen avulla erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille tarkasti personoituja suosituksia ja hoitopolkuja”, terveydenhoitoalan kehitysjohtaja Ville Väärälä Fujitsusta kertoo.
Vakavasti sairaan yksilöllinen hoitopolku voi huomioida esimerkiksi kyseisen henkilön lääkityksen kokonaisuutena. Terveellekin voidaan vinkata vaikkapa juuri hänen elämäntilanteessaan olevalle ihmiselle räätälöidyistä ruokakasseista, jos hän haluaa alentaa verenpainettaan tai pudottaa painoaan.
Elämänmuutosta helpottavia palveluja
Suomessa, kuten useimmissa länsimaissa, pieni osa potilaista käyttää suuren osan terveydenhuollon resursseista. Jokainen näistä potilaista olisi onnellinen, jos voisi käyttää näitä resursseja vähemmän. Kaikkia sairauksia ei voi ehkäistä ennalta, mutta joihinkin voi vaikuttaa elämäntavoilla.
"Kukaan ei voi pakottaa ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään ja elämään aiempaa terveellisemmin, mutta yhteiskunnan kannattaa antaa tehdä oman terveyden kohentaminen ihmisille mahdollisimman vaivattomaksi. Terveydenhuoltosektori voi keskittyä omaan tekemiseensä, ja muut terveyspalveluyritykset voivat tarjota elämänmuutosta helpottavia palveluja."
Automatisointi antaa aikaa kohtaamisille
Monen mielestä suomalaisten lähin terveysasema on kaupan vihannes- ja hedelmäosasto. Usein näin onkin. Fujitsun määräämä lääke sote-alan toiminnan tehostamiseen on hoitohenkilöstön toistuvien rutiinitehtävien automatisointi. Koko organisaatio täytyy kammata läpi, jotta ihmisten kohtaamisiin voidaan panostaa.
"Sote-organisaatioissa johto laatii ihmisvoimin riskiarvioita ja selvittää hoitovajausta. Kaikilla portailla tehdään järkyttävä määrä raportointia, jossa siirretään tietoa käsin järjestelmään. Kaikki tämäntyyppinen työ täytyy automatisoida. Silloin ihmiset puuttuvat prosessiin vain, jos automaattisessa raportoinnissa ilmenee virheitä”, Väärälä toteaa.
Tietotekniikasta puhuttiin vuosia sitten automaattisena tietojenkäsittelynä eli atk:na. Automatisointi ja erityisesti prosessiautomatisointi on juuri nyt sote-alan hopealuoti, ja siitä pitäisi puhua paljon enemmän. Fujitsu haluaa vapauttaa automatisoinnilla sosiaali- ja terveydenhuollon ihmisten aikaa ihmisten kohtaamiseen.
"Automatisointia pitää osata soveltaa. Verenpaineen voi lukea etämittareilla, mutta erityisesti iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tavata ihminen, jolla on aikaa mitata hänen verenpaineensa ja kysellä kuulumisia. Ilman tällaista läsnäoloa ikääntymiseen kuuluva terveydentilan loiva alamäki voi kääntyä jyrkäksi pudotukseksi kenenkään huomaamatta."
Lue lisää Fujitsun ratkaisuista terveydenhuoltoon ja hyvinvointialueille
| Innovatiiviset palvelut taklaavat ikääntymisen ongelmia Digitaaliset palvelut eivät itsessään tuo säästöä tai ratkaise sitä rakenteellista ongelmaa, että sote-alan ammattilaisia on liian vähän. Ammattilaisten aikaa kuluu likaa hallinnointiin ja raportointiin sen sijaan, että he voisivat keskittyä ihmisten hoitamiseen. Tarvitsemme uusia innovatiivisia palveluita, jotta pystymme huolehtimaan ikääntyvästä väestöstä. Mutta dataa, analytiikkaa, algoritmeja ja tekoälyä voidaan hyödyntää vasta sitten, kun niille on rakennettu kantava perusta. Parhaimmat hyödyt saadaan nopeimmin laittamalla tietotekniset perusasiat kuntoon. Personoituja hoitopolkuja Kliinistä hoitopolkua pitäisi lähteä sujuvoittamaan ja palveluja kehittämään nimenomaan asiakaskokemuksen näkökulmasta. Ihmisen auttamisen on oltava keskiössä. Tuettu kotona asuminen ja etämonitorointi auttavat huolehtimaan asiakkaista hoitotapahtumien välissä. Usein aliarvioidaan vanhempien ihmisten kykyä käyttää mobiiliteknologiaa. Ajatellaan, että ratkaisun pitäisi olla kaikille sama, mutta sama lääke ei sovi kaikille. Hoitohenkilökunnan pitää tuntea asiakkaansa ja ymmärtää, mitä ihminen tarvitsee voidakseen paremmin ja tullakseen autetuksi. Tarvitaan personoidut hoitopolut. Osalle digitaalinen on paras, osalle henkilökohtainen kontakti. Hoitohenkilökunta tarvitsee tietoturvallisia, toimivia ja helppokäyttöisiä it-järjestelmiä, jotta he voivat keskittyä ihmisten hoitamiseen eikä aika kulu järjestelmien ylläpitoon. Erittäin tärkeää on varmistaa saumaton tiedon kulku, jotta sitä voi hyödyntää eri järjestelmissä. Tämän laatikon sisällä oleva teksti on muokattu Mediaplanetin kanssa tuotetusta jutusta, jonka kirjoittaja on Kati Halonen. |