10.04.2022

Sote-uudistus edellyttää digiä

Ict ja digitaaliset palvelut ovat avainroolissa, jotta sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Pasi Lehmus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ensi vuoden alussa. Suurin hyvinvointialueista on Pirkanmaa, joka muodostuu alueen 23 kunnasta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays).

Varsinainen hoohetki koittaa vajaan vuoden päästä, mutta ict-myllerrys on jo alkanut, ja se jatkuu Pasi Lehmuksen (vasemmalla) mukaan vielä monta vuotta. ”Sote-uudistus on kallis. Kyse ei silti välttämättä ole edes rahasta, vaan siitä pystymmekö viemään asioita eteenpäin. Meidän on edettävä askel kerrallaan. Emme voi puskea isolla auralla painavaa nuoskalunta, vaan käteen pitää ottaa pistolapio.”

Konsolidointia, integrointia, kilpailutuksia

”Hyvinvointialueet saavat valtiolta könttärahaa, jonka määrä perustuu väestödemografiaan oikeudenmukaisella, mutta aika niukalla periaatteella. Samalla ihmiset vanhenevat ja homma kallistuu. On ihan pakko uusia rakenteita ja ottaa käyttöön digitaalisia palveluja, koska tarpeita on kolminkertaisesti enemmän kuin rahaa”, Lehmus toteaa.

Kuntien ja alueiden terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa on valtava määrä erilaisia tietojärjestelmiä, joten edessä on mittava konsolidointiprojekti, joka tähtää järjestelmien yhdistämiseen ja selkeyttämiseen.

”Sekään ei välttämättä vielä riitä, joten uusia hankkeita ja kilpailutuksia on tulossa”, Lehmus mainitsee.


Pirkanmaan aluevaltuuston päätöksentekoa tukee CaseM

Hyvinvointialueilla on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto. Pirkanmaan uusi aluevaltuusto piti ensimmäinen kokouksensa maaliskuun alussa.

Luottamushenkilöiden työskentelyä ja päätöksentekoa tukee Fujitsun CaseM-asianhallintaratkaisu, joka mahdollistaa kaikki kokouksen toiminnot myös etäyhteyksien päästä, esimerkiksi äänestämisen ja puheenvuoropyynnöt.

Kyberturva pitää varpaillaan

Terveydenhuollon riesana on edelleen pandemia, joka ei näytä selkeitä helpottumisen merkkejä. Lisäksi sen rinnalle on noussut hoitajapula.

”Paineita riittää ja on vielä iso riski, että tämän härdellin keskelle tulee lakkoja. Ja kaiken kukkuraksi aina täytyy pitää mielessä kyberturva-asiat. Vastaamon tapaus on pahin uhkakuva siitä, mitä voi tapahtua, kun potilastietoja häviää tai varastetaan. Olemme koko ajan varpaillamme ja valmiuksia on lisätty muun muassa perustamalla SOC eli 24/7-periaatteella toimiva kyberturvallisuuskeskus”, Lehmus kuvailee.

Asukkaat  haluavat digiä mutta käyttöpakkoa ei tule

Digitalisaatio on saanut vahvan jalansijan suomalaisessa terveydenhuollossa.

”Valtio on linjannut, että kaikista tapahtumista 45 prosenttia pitäisi hoitua etäyhteyden kautta vuoden 2025 loppuun mennessä. Se on tehtävissä, ja etäasioinnista on jo paljon hyviä kokemuksia.  Esimerkiksi rannekanavaleikkaus vaati aiemmin kolme sairaalakäyntiä, nyt vain yhden.  Palautteen mukaan on ihan huippua, kun jokaisen pienen asian takia ei tarvitse matkustaa maakunnista Tampereelle.”

Lehmuksen mukaan ihmisiä ei pakoteta ottamaan käyttöön digitaalisia palveluja, mutta toisaalta hän on varma, että asiakkaat haluavat niitä.

”Palaute on pikemminkin sellaista, että ihan kaikki, mikä vaan on mahdollista, halutaan tehdä etänä. Monet iäkkäämmätkin ihmiset osaavat itse käyttää iPadia tai heillä on hoitaja avustamassa ja lääkäri näköyhteyden päässä.”

Tiedolla johtamista ja datan hyötykäyttöä

Pirkanmaan hyvinvointialueen tietohallinto järjestäytyy uuteen organisaatioon ensi vuoden alussa.
Pitkän tähtäimen tavoitelista on laaja ja kunnianhimoinen. Sen toteutuminen vie alueen vahvasti digitaaliseen maailmaan, sillä listan kärjessä on asukkaiden digipalveluiden jatkuva kehittäminen. Lisäksi digitaalisuutta on tarkoitus edistää vastuualueen rajat ylittävän yhteistyön, tiedolla johtamisen ja datan hyötykäytön kautta.

”Pyrimme toteuttamaan seitsemän vuorokauden hoitotakuun tietotekniikkaa hyödyntämällä. Ensivaste, joka käynnistää hätäpotilaan hoidon, pitää saada yhtä nopeaksi asuinpaikasta riippumatta. Asukkaiden käyttöön on suunnitteilla reaaliaikainen etäasiointi eli 24/7-digiklinikka sekä sähköinen terveys- ja hoitosuunnitelma. Kanta-palvelujen käyttöä on tarkoitus laajentaa sekä asiakkaille että ammattilaisille. Iso integrointiprojekti on luvassa, kun kuntakohtaisia järjestelmiä ryhdytään yhtenäistämään palvelualueittain”, Pasi Lehmus luettelee.

Maksuliikenteen on toimittava

Ennen pitkän tähtäimen suunnitelmien käynnistymistä pitää kuitenkin taklata alkuvaiheen haasteet. On varmistettava, että tietojärjestelmät ylipäätään toimivat sekä asukkaiden että hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Palkat, laskut sekä sosiaaliturvaan liittyvät tuet pitää saada maksettua. Työvuorolistat on saatava tehtyä ja tietoturvalliset käyttöoikeudet pitää pystyä antamaan joustavasti kaikille terveydenhuollon puolella viliseville sijaisille ja keikkalääkäreille.

”Järjestelmäkokonaisuus on sairaan iso. Koko härdellin pitää pysyä hanskassa sekä ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä että sen jälkeen. Tekemistä on niin paljon, että kaikkia toimijoita tarvitaan.”

ot