24.08.2022

Lahti etsii ratkaisuja muovijätteen vähentämiseksi sairaaloissa

Päijät-Sote vastaa Lahden haasteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Fujitsun vetämä yhteiskehittämisen työpaja kokosi terveydenhuollon, pakkaussuunnittelun, ympäristön ja palvelumuotoilun ammattilaiset yhteen innovoimaan sairaalaympäristössä syntyvän muovijätteen kierrättämistä helpottavia ratkaisuja.

Euroopan ympäristöpääkaupungiksi viime vuonna valittu Lahti pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Kaupunki kutsui hyvinvointi- ja terveyspalvelut mukaan vähentämään päästöjä, ja nyt Päijät-Sote vastaa haasteeseen kehittämällä ja jalkauttamalla ympäristöystävällistä sairaalaa tukevia ratkaisuja.

Lahden it-palveluntarjoajana toimiva Fujitsu Finland kokosi kesäkuussa 2022 eri alojen ammattilaisia Päijät-Hämeen keskussairaalaan miettimään, miten sairaaloissa syntyvän muovijätteen kierrätystä voi edistää teknologisten ratkaisujen avulla. Yhteiskehittämisen työpajaan osallistuivat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHKY) terveydenhuoltohenkilökunta ja sairaalainsinööri, Fujitsun palvelumuotoilun ammattilaiset, tahojen ympäristöstrategit sekä Wipakin pakkaussuunnittelijat.

”Työpaja sujui loistavasti alan parhaiden ammattilaisten kanssa. Lahti on ollut meille tärkeä yhteistyökumppani juuri innovaatiotyössä, johon Fujitsun co-creation-konsepti toimii erinomaisesti. Yhdessä voimme löytää toimivia ratkaisuja, joilla edistetään hiilineutraalia terveydenhuoltoa”, sanoo työpajan vetäjä Päivi Pihl Fujitsusta.

Miten monikerroksisen muovin merestä päästään eroon?

Sairaaloissa syntyy paljon muovijätettä, koska ympäristön puhtaus on kriittistä ihmisten terveydelle. Varsinkin leikkaussaleissa käytettävien instrumenttien on oltava täysin steriilejä, joten niistä jokainen pakataan erikseen sterilisoituun pakkausmuoviin.

Tällaista erityiseen tarkoitukseen tehtyä, usein monikerroksista, muovia ei voi noin vain heittää lähimpään muovinkeräysastiaan. Tällä hetkellä suomalaisissa sairaaloissa syntyvä muovijäte joudutaan viemään Belgiaan asti, jossa siitä saadaan kierrätyskelpoista kemiallisen käsittelyn avulla.

Lisäksi sairaalaympäristön rajoitteet pitää ottaa huomioon suunnittelussa ja palvelutuotannossa. Leikkaussalissa ei esimerkiksi voi olla säiliöitä, jotka olisivat kirurgien tiellä. Siellä ei voi myöskään avata pakkauksia, koska materiaalien pöllyttäminen lisää hiukkasten määrää ilmassa ja riskeeraa ympäristön steriiliyden. Kirurgeilla ei myöskään ole leikkaustilanteessa aikaa miettiä materiaalien kierrätystä.

Suunnittelun keskiössä loppukäyttäjät ja potilasturvallisuus

Asiantuntijat keskittyivät sekä itse pakkausten ympäristöystävällisyyden ja kierrätettävyyden parantamiseen sekä innovoivat täysin uusia teknologisia ratkaisuja, jotka helpottaisivat kerrosmuovin kierrättämistä ja jatkokäsittelyä. Tärkeää oli huomioida, että eri käyttäjäryhmillä on työssään erilaisia haasteita ja tarpeita, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti potilasturvallisuuteen.

”Oli hienoa, että saimme pajaan mukaan monissa eri rooleissa työskenteleviä ammattilaisia, sillä saimme kehittämistyön tueksi erilaisia näkökulmia. Ulkopuolisten on vaikeaa tietää, millaista työ leikkaussaleissa on. Esimerkiksi sairaalainsinöörillä on eri haasteita kuin leikkausosaston osastonhoitajalla”, pajaan osallistunut Elisa Pesonen Fujitsusta sanoo.

Työryhmä otti mallia parhaista eurooppalaisista ympäristöratkaisuista, mutta uskaltautui heittämään ilmoille korkealentoisiakin ideoita. Ratkaisun hakemisessa merkittäviksi seikoiksi nousivat automaatiot, robotiikka ja siihen liittyvät erilaiset sovellukset, joiden avulla jätteiden jatkokäsittely voidaan varmistaa.

Co-creation-työpajan tuloksia eri ammattiryhmissä

"Kyse oli siis innovaatiotyöpajoista, joissa on vasta ideoitu uusia ratkaisuja. Ideat ovat nyt ”muhimassa” ja seuraavaksi näemme, mitkä niistä pääsevät jatkokehittelyyn ja tuotantoon", Päivi Pihl selvittää.

Leikkausosaston osastonhoitaja

"Tärkeintä on, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteiden käsittelyssä automaatiolla on keskeinen rooli. Robotiikka ja erilaiset sovellukset varmistavat oikeat reitit mm. jatkokäsittelyyn. Henkilöstö pitää saada innostettua mukaan toimintaan ja heille voi järjestää koulutusta. Jäteastiat asetellaan ja merkitään selvästi. Kierrätystä edistämään ja henkilöstöä motivoimaan voisi rakentaa palkkiojärjestelmän."
Ympäristöstrategi

"Leikkaussali on ainutlaatuinen toimintaympäristö, jossa esimerkiksi jätteiden lajittelu tai pakkausten avaaminen on hankalaa. Paras vaihtoehto olisi, että kaikki jätteet menevät sellaisenaan samaan paikkaan ja erittely tapahtuu automaattisesti esimerkiksi muovimolekyyleittäin. Robotti tunnistaa eri materiaalit ja ne jatkokäsitellään asianmukaisesti. Kierrätetyistä materiaaleista tehdään uusiotuotteita tai niitä käytetään pakkausmateriaaleina."
Pakkaussuunnittelija

"Tärkein tavoite on vähentää muovipäästöjä. Pakkaussuunnittelijalla pitää olla hyvä prosessituntemus ja hän tarvitsee asianmukaista koulutusta ja ohjeistusta muovin kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Jatkokäsittely helpottuu, kun käytössä on mahdollisimman paljon yhdenlaisia materiaaleja. Modernit, digitaaliset tuotantolinjat toimivat nopeammin ja tehokkaammin. Laadunvalvonta varmistaa, että tuotteet ovat hyviä ja sopivia niille tarkoitettuun käyttöön."

Sairaalainsinööri

"Hyvä ja helppokäyttöinen raportointijärjestelmä tuottaa ajantasaista tietoa ja raportteja eri tahoille, esimerkiksi johdolle. Henkilöstön kierrättämä materiaali kerätään yhteen pisteeseen. Taustajärjestelmä näyttää materiaaleittain kappalemäärät ja tuotteiden painon.  Jätteisiin kiinnitetyn tunnisteen avulla seurataan eri osastoilta kertyvää materiaalia. Järjestelmän avulla jätteenkäsittelyn eri vaiheisiin saadaan läpinäkyvyyttä, esimerkiksi materiaalien uudelleenkäsittelystä, kemiallisen jätteen määrästä ja uusiotuotteista.  Samalla syntyy kokonaiskuva, miten eri hyvinvointialueet ovat onnistuneet ja sen pohjalta voidaan luoda esimerkiksi palkkiojärjestelmä."


Fujitsu HXD — Ihmislähtöistä yhteiskehittämistä

Fujitsu Human Centric Experience Design (FUJITSU HXD) on Fujitsun innovatiivinen yhteiskehittämisen malli, jonka tarkoitus on kehittää konkreettisia ratkaisuja monialaisiin haasteisiin kokoamalla eri alojen parhaita ammattilaisia yhden suunnittelupöydän ääreen.

Hyödynnämme Design thinking -periaatteisiin pohjautuvia menetelmiä niin paikallisissa työpajoissa, joissa Fujitsun kokeneet liiketoiminnan muotoilijat ohjaavat ideointia ja konseptikehitystä. Työpajamme tarjoavat sinulle ajan, tilan ja ohjauksen strategisten tarpeidesi mukaisten tulosten aikaansaamiseksi. HXD-malli tuottaa innovatiivisia ja toteutettavia konsepteja jo työpajan aikana.

Lue lisää sivuiltamme tai kysy: Development Director Kimmo Matero, p. 0400 603 445