Painajaiskeittiö kaipaa levollista tekniikkaa

Net 2017,  15.6.2017

Ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta tutkiva Amber Case pitää meitä kaikkia jo kyborgeina – niin olennaista teknologia on elämässämme. Hän ei kuitenkaan usko siihen, että teknologia on lääke kaikkiin ongelmiin.

Amber Case / Fujitsu World Tour

”Me ajattelemme helposti, että ongelmat ratkaistaan tekniikalla – mitä enemmän tekniikkaa, sen parempi. Ehkä me kuitenkin tarvitsemme entistä fiksumpia ihmisiä, eikä fiksumpaa tekniikkaa?” Case kysyy. 

Äärimmäisenä esimerkkinä hän esittää tulevaisuuden painajaiskeittiön. Siellä laitteet ovat eri valmistajien, joista osa on ehkä parin vuoden sisään markkinoilta poistuvia startupeja. Ohjelmistot on tehty eri kielillä, ja niiden päivityksillä on erilainen tahti. Lopulta keittiön käytössä ei ole minkäänlaista järkeä. 

”Esineiden internet ärsyttää tulevaisuudessa meitä kaikkia. Ihmisen ei tarvitse omata pääkäyttäjän taitoja asuakseen omassa kodissaan eikä talon seuraavan omistajan pitäisi joutua selvittämään, miten keittiötä käytetään.” 

Huomiota vain tarvittaessa

Hänen mukaansa tarvitsemme enemmän levollista teknologiaa, joka ei koko ajan vaadi käyttäjänsä huomiota mutta pitää hänet silti ajan tasalla. Levollisen teknologian käsitteen kehittivät Mark Weiser ja John Seely Brown jo vuonna 1995 Xerox Palo Alto Research Centerissä. 

Yksi usein käytetty esimerkki levollisesta teknologiasta on viheltävä vesikattila. Siihen laitetaan vettä, se jätetään kuumenemaan ja sen voi unohtaa, sillä se ilmoittaa viheltämällä itse, kun vesi kiehuu ja käyttäjää tarvitaan. 

”Tällä hetkellä moni laite kilpailee yhden ihmisen huomiosta, ja meillä on hyvin vähän huomiota jaettavaksi. Näkymätön työkalu ei tunkeudu tajuntaamme – sen avulla voi keskittyä tehtävään, ei itse työkaluun.” 

Toinen esimerkki levollisesta teknologiasta on LUMOback-laite, joka seuraa käyttäjän ryhtiä. Vartalon ympärillä pidettävä laite tärisee, kun se huomaa ryhdin lysähtävän. Levollisessa teknologiassa onkin olennaista, että se viestii selvästi, mutta ei vaadi kaikkea huomiota kuin vain tarvittaessa. 

Ei yhtään liikaa tekniikkaa 

Tekniikan pitää siis viestiä ihmisten kanssa, mutta laitteiden ei tarvitse puhua. Roomba-robottipölynimurin äänimerkki kertoo selvästi, onko se iloinen saatuaan siivouksen loppuun vai surullinen jäätyään jumiin. 

”Jos et kuule äänimerkkiä, laitteessa on varalta valomerkki – jälleen levollista teknologiaa.” 

Laitteen tilan kertomiseen ei tarvita näyttöä ja tekstiä, joka pitäisi kääntää eri kielille. Nyt laitetta osaavat käyttää kaikki, lähetettiinpä se minne päin maailmaa tahansa. 

”Kuinka paljon tekniikkaa tarvitaan, että kaikki hoituu, mutta ei yhtään siitä yli? Tätä pitää kysyä, koska jokainen lisäominaisuus lisää monimutkaisuutta ja lopulta hämmentää sekä tuotteen kehittäjiä että käyttäjiä.” 

Pari vuotta tottumiseen 

Uuden tekniikan on myös otettava sosiaaliset normit huomioon. Usein uusia ratkaisuja halutaan tuoda markkinoille vain siksi, että ne ovat siistejä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, onko teknologia kypsää, vaan olemmeko me kypsiä käyttämään sitä. 

”Kun hissit tulivat käyttöön, niitä piti aluksi hidastaa keinotekoisesti, koska ihmiset valittivat korvakivuista liian vauhdin takia”, Case muistuttaa. 

Vastaavasti otamme nykyisin puhelimellamme kuvia kaikkialla, mutta kun kamerat tulivat puhelimiin, ne herättivät valtavasti keskustelua ja huolta ihmisten yksityisyydestä. Uuden tekniikan tai ominaisuuksien sulautuminen osaksi arkipäivää vie aina joitakin vuosia. 

”Kun uusi tekniikka esitellään ihmisille huonosti, kuten Google Glass, se on pelottavaa. Google Glass yritti tuoda 15 uutta ominaisuutta ihmisille yhdellä kerralla.” 

Tylsää parantamaan 

Puhelimissa meillä on ollut aikaa oppia uutta hiljalleen, lankapuhelimista langattomien mallien kautta matkapuhelimiin ja älypuhelimiin, jotka kaikkine toimintoineen ovat meille nyt jokapäiväisiä. 

Oikea määrä tekniikkaa on pienin mahdollinen määrä ongelman ratkaisemiseksi. 

”Hyvä esimerkki on vessojen vapaa–varattu-merkki, jonka ymmärtää kuka tahansa. Tässä on kuitenkin se vaara, että helposti ymmärrettävästä ja tehokkaasta tulee tylsää. On kuitenkin erittäin tärkeää parantaa tylsiäkin asioita pelkän uuden luomisen sijaan.”

Fujitsu World Tour -tilaisuudessa 26.4.2017 puhunut Amber Case on kyborgi-antropologi, joka tutkii ihmisten ja tietokoneiden vuorovaikutusta ja miten suhteemme informaatioon muuttaa kulttuurien tapaa ajatella ja ymmärtää maailmaa sekä toimia siinä. Hän toimii tällä hetkellä Harvardin yliopiston Berkman Klein Centerissä sekä vierailevana tutkijana MIT Center for Civic Media -keskuksessa. Hän on kirjoittanut kirjan “Calm Technology, Design for the Next Generation of Devices”.

Katso esitys: Tame Your Raging Business with Calm Technology - Human-centric technology to drive the shift to the work style of the future

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2017,  15.6.2017

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn